Ei hakutuloksia.

Teksti ja kuvat Laura Kangas

Väärin työllistytty – Arus Sahakyan tuli Jyväskylään opiskelemaan, mutta oman alan työpaikka oli aiheuttaa karkotuksen Suomesta

Arus Sahakyan ei voinut käydä kotimaassaan Armeniassa kahteen vuoteen.

Opiskelun ja työnteon yhdistäminen voi olla kohtalokasta, jos on ulkomaalainen. Arus Sahakyan oli kaksi vuotta jumissa Suomessa ja samalla vaarassa tulla karkotetuksi.

The Finnish Immigration Service has not granted the applicant a residence permit because the Employment and Economic Development office has issued a negative partial decision.

Siinä kaikki, mitä armenialainen Arus Sahakyan sai tietää, kun hänen oleskelulupahakemuksensa hylättiin toisen kerran huhtikuussa 2018.

Arus Sahakyan oli lähtenyt Armenian Jerevanista ja saapunut Jyväskylään kahta vuotta aikaisemmin, vuonna 2015. Hän oli tullut opiskelemaan Web Intelligence and Service Engineering -maisteriohjelmaan.

”Minulla oli jo ihan hyvä työ ja kandidaatin tutkinto, mutta halusin saada kansainvälistä kokemusta. Valitsin Suomen, sillä silloin tänne vielä pääsi opiskelemaan ilman lukukausimaksuja. En edes hakenut muualle kuin Jyväskylään.”

Sahakyanin ensimmäinen oleskelulupahakemus 2015 meni vaivatta läpi, kuten myös jatkohakemus vuonna 2016. Ensimmäiset kaksi vuotta hän eli opiskelijaelämää kuten kuka tahansa eläisi.

Vuonna 2017 tilanne muuttui. Sahakyan kärsi taloudellisista ongelmista, joiden vuoksi opintopisteet jäivät vähiin.

”Silloin ajattelin, että nyt minun täytyy palata Armeniaan. En tiennyt, mitä tehdä.”

Onnekseen Sahakyan sai kesällä 2017 ohjelmistokehittäjän työpaikan jyväskyläläisestä IT-alan yrityksestä. Se helpotti kukkaroa ja oloa. Sahakyan jatkoi työpaikassa myös syksyllä osa-aikaisena. Hän haki kesällä uutta oleskelulupaa työpaikan perusteella.

Sahakyanin hakemus hylättiin.

Sahakyan soitti Migriin ja kysyi, mitä hänen täytyisi tehdä. Puhelimeen vastannut virkailija ei osannut sanoa, vaan kehotti soittamaan toiseen numeroon.

”Saattaa olla, että sinun täytyy poistua maasta.”

”Silloin, kun oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella, niin silloin pitäisi opiskella.”

Suomeen pyrkii joka vuosi tuhansia ulkomaalaisia opiskelemaan. Vuonna 2015, kun Sahakyan tuli Suomeen, hänen lisäkseen Suomeen halusi opiskelmaan yli 6300 ihmistä. Heistä noin 5900 myös pääsi. Viime vuoden luvut olivat käytännössä lähes samat.

Jatkolupia käsitellään vuosittain suunnilleen yhtä paljon kuin uusia lupia eli noin 6000. Niistä hylätään vain muutama prosentti.

”Yleisin syy hylkäykselle on se, että hakijan opinnot eivät etene kuten niiden pitäisi. Maahanmuuttovirasto edellyttää, että ulkomaalaisen opiskelijan opinnot edistyvät samaa tahtia kuin Kela edellyttää kaikilta, eli 45 opintopistettä vuosittain tai muuten opintosuunnitelman mukaisesti”, kertoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Leena Turku.

Turun mukaan Sahakyanin kaltaisia tapauksiakin tulee aika ajoin. Ulkomaalaisten opiskelijoiden on todistettava, että heillä on turvattu toimeentulo Suomessa, sillä heille ei myönnetä opintotukea. Lisäksi nykyään lukukausimaksut täytyy pystyä maksamaan.

Työntekoa on kuitenkin rajoitettu silloin, kun maassa ollaan opiskelemassa. Silloin saa työskennellä lukuvuoden aikana enintään 25 tuntia viikossa.

”Silloin, kun oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella, niin silloin pitäisi opiskella.”

Mikäli opinnot ovat vaihtuneet työntekoon eikä opiskelija ole valmistunut, hänen kannattaa hakea oleskelulupaa työnteon perusteella, sanoo Turku. Näin Sahakyan tekikin, mutta vastaan tuli toinen ulkomaan kansalaisiin liittyvä byrokraattinen kiemura.

Kun Sahakyan haki oleskelulupaa työskentelyn perusteella, hän tarvitsi lupaa varten työ- ja elinkeinotoimiston lausunnon. Jyväskylän te-toimisto antoi hänelle oleskelulupaa vastustavan lausunnon. Syy oli se, ettei Sahakyanin työnantaja ollut käyttänyt saatavuusharkintaa palkatessaan Sahakyanin.

Saatavuusharkintaa käytetään, kun avoimeen työpaikkaan ollaan palkkaamassa ulkomaista työvoimaa EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta. Tarkoituksena on, että ulkomaista työvoimaa ei käytetä silloin, kun tarjolla on myös pätevää kotimaista työvoimaa.

Saatavuusharkintaa käytettäessä avoimesta työpaikasta on oltava työnhakuilmoitus te-toimiston sivuilla. Sahakyanin työnantaja ei kuitenkaan tiennyt, että saatavuusharkintaa pitäisi käyttää, joten ilmoitusta ei te-toimiston sivuilta löytynyt.

Koska Sahakyania ei periaatteessa ollut palkattu oikealla menetelmällä, ei te-toimisto puoltanut hänen oleskelulupahakemustaan.

Tilanne oli ristiriitainen, sillä Sahakyan oli palkattu 2017, ja silloin Jyväskylässä oli ollut pitkään pulaa ohjelmistokehittäjistä. Saatavuusharkintassa on pari poikkeusta: sitä ei käytetä muun muassa aloilla, joilla on kova työvoimapula. Saatavuusharkinnan tarpeesta eri aloilla päättävät eri alueiden ely-keskukset paikallisesti.

Keski-Suomen ely-keskuksen silloinen linjaus oli vuodelta 2013, jolloin saatavuusharkinnan ulkopuolelle oli jätetty vain hoitoalan työpaikkoja. Linjaus tarkistettiin seuraavan kerran vasta 2018, jolloin listaa saatavuusharkinnan ulkopuolelle jäävistä aloista laajennettiin – ja tällä kertaa joukossa ovat myös ohjelmistokehittäjät.

Sahakyan on säilyttänyt kaikki oleskelulupiin liittyvät paperit huolellisesti. Niitä on kertynyt vino pino.

”Olen antanut Migrille kaikki paperit, joita he ovat pyytäneet, ja sen olisi pitänyt riittää. En tiedä, miksi ei riittänyt.”

Takaisin Sahakyaniin ja viime huhtikuuhun.

The Finnish Immigration Service has not granted the applicant a residence permit because the Employment and Economic Development office has issued a negative partial decision.

Sahakyan sai tietoonsa yhden virkkeen selityksen siitä, miksi hakemus hylättiin. Päätökset annetaan Suomen lain mukaisesti suomeksi tai ruotsiksi, ja englanniksi tarjolla on vain lyhyt tiivistelmä.

Suomea osaavien tuttujensa avulla Sahakyan sai kuitenkin tietää, että päätöksessä Maahanmuuttovirasto suositteli häntä yrittämään hakemista uudelleen opiskelijan oleskeluluvalla. Niin hän tekikin. Silloin Maahanmuuttovirasto vaati häneltä selvityksen siitä, miksi opinnot eivät edenneet vaaditulla tavalla.

Sahakyan kertoi taloudellisista vaikeuksistaan ja stressistä, jota ne hänelle aiheuttivat. Myös yliopisto antoi lausunnon.

”Se ei ilmeisesti ollut tarpeeksi.”

Vappuaattona 2018 elettiin vielä lämpimiä kesäpäiviä, ennen kuin ne vaihtuivat hyiseen tihkusateeseen. Samana päivänä Sahakyan sai postia.

Päätös oli hylätty. Sen myötä hän sai myös kutsun poliisin juttusille. Siellä kerrottiin, että Sahakyan karkotettaisiin Suomesta ja hän saisi kahden vuoden kiellon tulla Schengen-alueelle.

”Päätöksessä kerrottiin, että koska olin ensin hakenut työlupaa ja sitten opiskelulupaa, Migri tulkitsi, että olen kiertänyt maahantulosäännöksiä ja että minulla ei ollut aikomusta opiskella, kuten hakemuksessani väitin.”

Sahakyanin ystävät ovat olleet hänen kokemuksistaan raivoissaan. Silti Sahakyan itse ei ole vihainen kenellekään, edes Maahanmuuttovirastolle.

”Säännöt ovat olemassa syystä, niillä halutaan suojella kansalaisia, ymmärrän sen. Tämä kaikki olisi ollut vältettävissä, jos olisin panostanut opiskeluun ja valmistunut ajoissa”, Sahakyan toteaa.

”Mutta olen vain ihminen. Ihmiset eivät ymmärrä, millaisia haasteita tulee vastaan, kun muuttaa uuteen maahan.”

Sahakyan ei itsekään tiedä aivan tarkkaan, miksi hän joutui hakemusrumbaan. Tietysti opiskelun ja työn sekoittaminen ovat tehneet asioista hankalia. Ongelmat saatavuusharkintasäädösten kanssakaan eivät tehneet hyvää. Hän arvelee, että hänen hakemuksensa ovat saattaneet päätyä jonkun erityisen virkaintoisen ja sääntöjä noudattavan käsittelijän pöydälle.

”En osannut arvata, että työskentelystä tulisi niin iso ongelma. Olen antanut Migrille kaikki paperit, joita he ovat pyytäneet, ja sen olisi pitänyt riittää. En tiedä, miksi ei riittänyt.”

”Ensimmäisenä varasin lentoliput Armeniaan.”

Karkotuspäätöksen jälkeen Sahakyanilla oli kuukausi aikaa poistua maasta. Hän haki pian vapun jälkeen oikeusapua Keski-Suomen oikeusaputoimistosta ja teki Migrin päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen.

Maaliskuun alussa, kymmenen kuukautta myöhemmin, Sahakyan sai Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta postia. Hallinto-oikeuden mukaan Migrin päätös oli kohtuuton, ja se kumosi Migrin päätöksen. Sahakyanin hakemus palautettiin uudelleen käsittelyyn.

Lopulta, kymmenen päivän päästä hallinto-oikeuden kirjeestä, Sahakyan sai opiskeluperustaisen oleskeluluvan heinäkuun loppuun saakka. Siihen mennessä hänen täytyy valmistua, ja sen jälkeen hän voi hakea työperustaista oleskelulupaa.

”Olin niin onnellinen, kuin sain päätöksen. En ollut saanut poistua Suomesta sen jälkeen, kun sain ensimmäisen kielteisen päätöksen vuonna 2017”, Sahakyan kertoo.

”Ensimmäisenä varasin lentoliput Armeniaan. Menen sinne kolmeksi viikoksi juhannuksen aikaan. Pääsen näkemään perhettäni ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen.”

 

Fakta

  • Suomeen EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden pitää hakea oleskelulupaa. Lupa myönnetään nykyään pääsääntöisesti kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
  • Töihin tulevan pitää hakea oleskelulupaa eri hakemuksella.
  • Uusia oleskelulupahakemuksia opiskelun perusteella tulee vuosittain noin 6000, jatkohakemuksia saman verran.
  • Työn perässä oleskelulupaa hakee 6000–7000 ihmistä vuosittain.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *