Ei hakutuloksia.

Teksti Jaana Kangas

Rasismikohusta jäi paljon opittavaa

Maaliskuun lopulla opiskelijakulttuuri sai runsaasti negatiivista huomiota, kun Pedagon, Stimuluksen ja Abakuksen sitseistä nousi kohu n-sanan käytöstä sitsilaulussa.

Tieto tapauksesta levisi aluksi anonyymin keskustelusovelluksen Jodelin välityksellä. Lopulta aiheesta uutisoitiin Jylkkärin lisäksi Ylellä ja Keskisuomalaisessa.

Kohu oli monella tapaa hyvä opetus ylioppilaskunnalle ja ainejärjestöille. Jodelissa huhut vellovat valtoimenaan. Kukaan ei tarkista jodlausten faktoja ja kuulopuheet lähtevät nopeasti leviämään.

Alkuperäinen tarina muuttuu ja paisuu. Osa Jodelin käyttäjistä häpeilemättä trollaa, sillä he saavat tyydytystä muiden provosoimisesta.

Kohu toi ilmi myös sen, kuinka puutteelliset valmiudet ainejärjestöillä on puuttua opiskelijatapahtumissa ilmenevään epäasialliseen käytökseen.

Tällaisissa tilanteissa olisi tärkeää, että ainejärjestö, tapahtuman järjestäjä tai muu vastuutaho kertoisi julkisesti mahdollisimman nopeasti, mitä todella on tapahtunut. Parhaassa tapauksessa se riittäisi katkomaan spekulaatioilta siivet ja rauhoittamaan tilanteen.

Kohu toi ilmi myös sen, kuinka puutteelliset valmiudet ainejärjestöillä on puuttua opiskelijatapahtumissa ilmenevään epäasialliseen käytökseen, oli se sitten rasismia, kiusaamista tai seksuaalista häirintää.

Monella tapahtuman järjestäjällä ei ole aiempaa kokemusta opiskelijabileiden järjestämistä, eikä tämän kaltaisia tapauksia ole koskaan jouduttu käsittelemään. Kohusta viisastuneena JYY on aikonut luoda ohjeistuksen hyvistä sitsikäytänteistä.

Myös Jylkkärille sitseiltä liikkeelle lähtenyt rasismikohu oli oppimisen paikka. Julkaisimme viisi päivää tapahtuman jälkeen kommentin, jonka loppuun teimme kyselyn lukijoille. Siinä tiedusteltiin, pitäisikö sitsilauluista poistaa rasistiset ilmaisut.

Juttu ja kysely sen mukana jaettiin pian julkaisun jälkeen internetin keskustelufoorumeilla, joka toi ennennäkemättömän liikenteen Jylkkärin sivuille. Parina päivänä iso osa työajastamme meni kommenttien moderointiin.

Monen kommentoijan mielestä n-sanan käytöstä on turhaan pahoitettu mieli: Poliittinen korrektius ja toisten puolesta loukkaantuminen on mennyt liian pitkälle eikä sitsilauluja pitäisi lähteä sensuroimaan.

Maailma muuttuu. Kuten muitakin vanhoja tapoja ja arvoja, myös sitsilauluja pitää ajoittain tarkastella kriittisesti.

Sitsikulttuuriin ei kommentoijien mielestä kaivattu muutosta, koska tähänkin asti on tehty näin.

Kuitenkaan se, että aiemmin n-sanan käyttö on ollut tavallista, ei tee siitä hyväksyttävää tänään. Maailma muuttuu. Kuten muitakin vanhoja tapoja ja arvoja, myös sitsilauluja pitää ajoittain tarkastella kriittisesti.

Lopulta jouduimme sulkemaan kyselyn kyllä-vastauksia generoineen botin takia. Ennen bottihyökkäystä vastaajien ylivoimainen enemmistö oli sitä mieltä, että sitsilauluissa saa jatkossakin olla rasismia.

Täytyy vain toivoa, että tulos ei edusta Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden enemmistön mielipidettä.

  1. Uliopisto-opiskelija

    Itse Jyväskylän yliopiston opiskelijana toivon, että n-sanallista laulua ei poistettaisi laulukirjoista tulevaisuudessa. Jos edes satiirin nimissä ei moista sanaa saa käyttää – ja huomatkaa, se ei ole rasismia vaikka kuinka niin yrittäisitte väittää – , olisin huolestunut nykytilanteesta. N-sanan käyttö tässä tapauksessa on yhtä hyväksyttävää kuin feministinen satiiri miessukupuolen kadottamisesta tai poliittinen satiiri siitä, miten kokoomus on mafia tai vasemmisto haluaa rahat rikkailta.

    Jos alamme sensuroidaan asioita liikaa, mihin me enää päädymme. Olen lähestulkoon varma, että JYY:n ohjeistus sitsikäytännöstä jää vain pölyttymään monen ainejärjestön hyllyyn. Sitsien juttu piilee juuri siinä, että siellä ei rajoiteta ihmisten käytöstä. Jokainen saa toimia kuten haluaa kunhan ei aiheuta haittaa muille.

    Summa summarum n-sanan käytöstä voidaan – ja tulee – luopua arkipuheessa, mutta satiirissa ja huumorissa sillä on edelleen paikkansa. Sana itsessään voi olla osa historiaa, mutta sen käyttö satiirisissa konteksteissa kohdistuu ainoastaan satiirin kohteeseen, ei ihmisryhmiin tai satiirin esittäjään itsessään.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Pekka

    Loistava kommentti nimimerkiltä ”Uliopisto-opiskelija”. Olen täysin samaa mieltä kanssasi.

    Päätoimittajan kirjoitukseen ja erityisesti kommenttiin ”Täytyy vain toivoa, että tulos ei edusta Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden enemmistön mielipidettä” sanoisin, että on hyvä osata katsoa ja ymmärtää asioita myös oman kuplan ulkopuolelta. Oma arvomaailma ei välttämättä edusta enemmistöä eikä ole yhtään sen ”oikeampi” kuin muidenkaan (eri mieltä kanssasi olevien).

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. Kukkahattutäti

    Sitsikulttuuri on nuorta ja vakiintumatonta Jyväskylässä. Ollessani ainejärjestöni pj vuonna 2008 osallistuimme ensimmäistä kertaa sitseille pitkän debatin jälkeen. Debatti käsitteli lähinnä sitä kehtaako teekkareilta kopioituun tapahtumaan edes osallistua.

    Nyt Aalto-yliopistossa työskennellesäni voin kertoa, että sitsikulttuuriin ei täällä ihan sen syvemmillä alkulähteillä kuulu ihmisten nöyryyttäminen punishmenteilla tai rasistiset laulut. Typeryyksiä tapahtuu sitten vasta jatkoilla, mutta itse sitsit ovat mukava ja melko siisti tapahtuma. Ihan turhaa koittaa Jyväskylässä vedota sitsiperinteen tuhoutumiseen.

    Ihan samalla tavalla kuin JYY on pitkään puhunut esim. pakkodokauksen vähentämiseksi, myös muun paskan käytöksen vähentäminen yhteisellä kampuksella on hyvä tavoite.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  4. Jylkkärin pakkorahoittaja

    Miksi Jylkkäri jaksaa tätä asiaa vieläkin pakottaa? Ja miksi on toivottavaa, ettei enemmistö opiskelioista olekaan mielensäpahoittajia?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *