Ei hakutuloksia.

Teksti Minna Markkanen Kuvat Matti Parkkinen

Köyhän opiskelijan sijoituskoulu

Kauppatieteen opiskelijat opettelevat sijoittamista ainejärjestö Pörssin sijoituskerhossa. Miten se istuu perinteiseen köyhän opiskelijan imagoon, ja pitäisikö meidän muidenkin harkita osakkeita ja rahastoja?

Opiskelija syö nuudeleita ja tonnikalaa, liikkuu kaupungissa polkupyörällä ja ostaa alkoholin baarin sijaan kaupasta. Niukka elämäntapa on kampuksella oletusarvo. Mutta entä jos asia olisikin toisin? Niin ajattelevat ainakin kauppatieteiden opiskelijat, jotka kerääntyvät säännöllisin väliajoin ainejärjestö Pörssin järjestämään sijoituskerhoon oppimaan sijoittamisesta ja säästämisestä.

Kauppatieteiden kolmannen vuoden opiskelija ja Pörssin sijoituskerhon toinen vetäjä Samuel Latvanen kuvailee kerhoa samanmielisten ihmisten kokoontumiseksi.

”Vuoden alussa lähdetään liikkeelle sijoittamisen perusteista ja siitä edetään eteenpäin. Mukana on myös yritysvierailuja”, Latvanen kertoo.

 

Kerho on opiskelijalle mahdollisuus kartuttaa talouteen liittyvää tietotaitoa ja omaa varallisuutta. Kauppislaiselle kerho on myös opintoja tukeva harrastus.

Latvasen mukaan kerholaiset ovat kiinnostuneita sijoittamisesta sekä opintojen että tulevan ammatin puolesta. Vuonna 2005 perustetussa sijoituskerhossa on ollut jäseninä lähinnä Pörssin jäseniä, mutta muidenkin pääaineiden opiskelijoita mahtuisi Latvasen mukaan sekaan.

Latvasen lisäksi toimintaa vetää kauppatieteitä opiskeleva Aake Montonen. Kaksikko on ollut kerhon ohjaksissa keväästä 2015 saakka.

img_4580
Pörssi ry:n OPTIO-ilta veti Shakerin täyteen sijoituksesta kiinnostuneita opiskelijoita keskiviikkona 21. syyskuuta.

Yksi sijoituskerhon kantavia ajatuksia on visio paremmasta elintasosta tulevaisuudessa. Opiskeluaikana monilla raha on tiukalla, mutta jos edes pienen osan siitä pystyy kuukausittain laittamaan säästöön ja sijoittamaan, oma tulevaisuus voi näyttää jo hieman kirkkaammalta.

Latvasen mukaan pienelläkin sijoituksella pääsee helposti alkuun, eikä sijoitettavien summien tarvitse vuosien saatossa kasvaa. Kyse on sen sijaan pitkäjänteisyydestä ja hyvästä suunnittelusta.

Yksi sijoituskerhon kantavia ajatuksia on visio paremmasta elintasosta tulevaisuudessa.

”Opiskelijan ei tarvitse olla huippusijoittaja pystyäkseen kasvattamaan omaa varallisuuttaan”, Latvanen linjaa.

Monilla kerhon jäsenillä sijoitussalkku ei ole suuri, mutta se motivoi seuraamaan taloutta ja arvopaperimarkkinoita normaalia tarkemmin. Oman talouden hoitaminen tulee sijoitussalkun seuraamisen kautta luonnostaan.

 

Pankkien asiantuntijoiden mukaan sijoittamisen aloittaminen nuorena on yhä yleisempää. Keski-Suomen Osuuspankin sijoitusjohtaja Matti Halttunen uskoo kynnyksen sijoittamisen aloittamiseen alentuneen, sillä sijoituspäätöksiä voi nykyään tehdä verkkopankin kautta.

Tulevaisuus ja omien unelmien toteuttaminen ovat myös vahvasti läsnä nuorten tekemissä sijoituspäätöksissä.

”Monella meistä on tulevaisuuden haaveita, joita kohden mennään määrätietoisesti. Harva asia kuitenkaan toteutuu ilman rahaa”, Halttunen sanoo.

”Siksi sijoittaminen ja säästäminen kannattaa aloittaa nuorena.”

Kerho on opiskelijalle mahdollisuus kartuttaa talouteen liittyvää tietotaitoa ja omaa varallisuutta.

Nordean Järvi-Suomen alueen varajohtajan Hannu Saastamoisen mukaan nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia omasta taloudestaan ja erityisesti mahdollisuuksista nostaa elintasoaan.

”Opiskelijan kannattaa aloittaa sijoittaminen, sillä nuorella ihmisellä on hyvin aikaa sijoittaa ja säästää. Kun aikaa on enemmän, pääsee tavoitteeseen helpommin kuin jos säästämisen aloittaa esimerkiksi kolmekymppisenä”, Saastamoinen sanoo.

 

Sijoituskerhoa vetävä Samuel Latvanen ymmärtää, että jokaisella opiskelijalla ei ole mahdollisuutta sijoittaa. Korkea vuokra tai tietyn elintason ylläpitäminen opiskeluaikana voi viedä koko opintotuen ja -lainan, eikä ylimääräistä rahaa yksinkertaisesti ole.

Köyhän opiskelijan imagosta Latvanen sen sijaan ei ole vakuuttunut, vaan se on hänen mielestään näkökantakysymys.

”Opiskelijan kohdalla köyhyys on osittain kiinni valinnoista. Joku päättää sijoittaa vähäisetkin ylimääräiset rahat, toinen käyttää ne baarissa kavereiden kanssa. Ja se on tietysti ihan ookoo, koska jokainen vastaa omista valinnoistaan.”

Opiskelijan ei tarvitse olla huippusijoittaja pystyäkseen kasvattamaan omaa varallisuuttaan.

Sijoitettavat rahat Pörssin sijoituskerholaiset saavat joko kesätöistä tai opintolainasta. Latvanen itsekin on sijoittanut lähes koko opintolainansa. Hänen mukaansa opintolaina on yksi suomalaisen yhteiskunnan parhaista etuuksista, sillä vuoden 2014 jälkeen aloittanut opiskelija saa siitä osan anteeksi valmistuessaan tavoiteajassa.

Opintolainan fiksusti sijoittaessa on siis teoriassa mahdollista tienata rahaa. Latvanen kannustaakin opiskelijoita ottamaan selvää mahdollisuuksistaan sijoittaa opintolaina.

”Jos oma talous sen kestää, niin opintolaina kannattaa ehdottomasti sijoittaa. Jokainen lainaksi saatu tonni ehtii kasvaa opintojen aikana.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *