Ei hakutuloksia.

Lainan osuus opintotuesta kasvamassa

Mikäli esitys toteutuu, pienenee opiskelijoiden kuukausittainen opintoraha vajaalla satasella. Sen sijaan opintolainaa voisi nostaa aiempaa enemmän. Kuva: Arimo Kerkelä
Mikäli esitys toteutuu, pienenee opiskelijoiden kuukausittainen opintoraha vajaalla satasella. Sen sijaan opintolainaa voisi nostaa aiempaa enemmän. Kuva: Arimo Kerkelä

Uudessa ehdotuksessa opintoraha pienenisi ja tukikuukaudet vähenisivät. Samalla opintolainan valtiontakaus kasvaisi.

Opintotukiuudistuksen selvitysmiehen, professori Roope Uusitalon esitys korkeakoulujen opintotukiuudistuksesta julkistettiin 1. maaliskuuta. Jyväskylän yliopistossa koulutuksen taloustieteen professorina työskentelevän Uusitalon ehdotus laskisi korkeakouluopiskelijoiden kuukausittaista opintorahaa 337 eurosta 250,28 euroon.

Lisäksi Uusitalo ehdottaa korkeakoulututkinnon tukikuukausien vähentämistä 50 tukikuukaudesta 45 kuukauteen. Myös yhteensä kaikkiin korkeakoulututkintoihin myönnettävien opintorahakuukausien maksimäärä putoaisi kymmenellä 54 kuukauteen. Samalla tuen kaksiportaisesta erottelusta alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tukikuukausiin luovuttaisiin.

Myös opintotuen myöntämisperusteita tiukennettaisiin. Aiemmin opintotukea on saanut, kun yhtä tukikuukautta kohti on opiskellut viiden opintopisteen verran. Jatkossa tukikuukautta varten tulisi opiskella kuuden opintopisteen edestä.

Suuria muutoksia on luvassa myös opintolainaan, jonka kuukausittaista valtiontakausta nostettaisiin 400 eurosta 650 euroon. Lisäksi opintolainaan tulisi korkosuojaus, joka rajoittaisi opiskelijan maksaman koron korkeintaan neljään prosenttiin.

Aikataulussa valmistuvien opintonlainan hyvitys pienenee esityksessä 40 prosentista 30 prosenttiin. Mikäli tutkinto venyy entintään vuodella, olisi hyvitys 15 prosenttia.

 

Selvitystä varten Uusitaloa pyydettiin kartoittamaan keinoja, joilla hallitus pystyisi karsimaan vuosittaisia opintotukimenoja vuoteen 2019 mennessä 70 miljoonalla ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonalla eurolla.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYYn korkeakoulupoliittinen asiantuntija Joachim Kratochvil kritisoi erityisesti tukikuukausien vähentämistä.

”Opiskelijalle ei enää jää varsinaista etsikkoaikaa opintojen piirissä. Opiskelijan pitäisi lukion jälkeen tietää täsmälleen, mihin menee opiskelemaan. Myös opintojen tekemisen tapa pitäisi olla hyvin selvänä jo yliopistoon tullessa. Tämä ei ole itsestäänselvyys, sillä lukiokoulutuksen ja opinto-ohjauksen taso vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea”, Kratochvil sanoo.

Kratochvil harmittelee myös kuukaudessa vaadittujen opintopisteiden korotusta viidestä kuuteen, mitä hän pitää työmäärän kannalta merkittävänä korotuksena. Uudistuksen ainoana hyvänä puolena Kratochvil näkee opintotuen kaksiportaisuudesta luopumisen.

 

Tietojärjestelmätieteiden opiskelija Jammi Vesterinen aikoo osallistua opintotukimielenosoitukseen Helsingissä. Kuva: Matti Parkkinen
Tietojärjestelmätieteiden opiskelija Jammi Vesterinen aikoo osallistua opintotukimielenosoitukseen Helsingissä. Kuva: Matti Parkkinen

Opiskelijoiden keskuudessa esitetyt uudistukset ovat herättäneet runsaasti kritiikkiä. Tietojärjestelmätieteiden opiskelija Jammi Vesterinen, 22, kritisoi esitystä jyrkästi.

”80 euroa pois opintotuesta tarkoittaa ainakin mun kohdalla sitä, että nyt kun muutan yksiöön, niin sillä rahalla en saisi maksettua edes omaa vuokraani. Kaikki ruoat pitäisi maksaa lainarahalla tai sitten pitäisi käydä töissä.”

16-vuotias Kaustisen musiikkilukion opiskelija Veli-Martin Hästbacka puolestaan arvioi, että uudistuksella voi olla vaikutusta hänen tulevaan opintoihin hakemiseen.

”Uskon että se saattaa vaikuttaa, koska en ole itse mitenkään rikkaasta perheestä”, Hästbacka sanoo.

Myös Uusitalon raportissa pohditaan, miten opintotuen lainapainotteisuuden kasvu vaikuttaisi siihen, kuinka köyhemmistä perheistä tulevat lapset hakeutuvat korkeakouluopintoihin. Raportin mukaan aiheesta ei ole varmaa näyttöä suuntaan eikä toiseen.

Lukio-opiskelija Veli-Martin Hästbackan mielestä korkeakouluopiskelijoiden opintotukia ei tulisi leikata. Kuva: Matti Parkkinen
Lukio-opiskelija Veli-Martin Hästbackan mielestä korkeakouluopiskelijoiden opintotukia ei tulisi leikata. Kuva: Matti Parkkinen

”Periaatteessa opintotuki voi vaikuttaa eri tavalla taloudellisilta tai kulttuurisilta resursseiltaan erilaisista perheistä tulevien nuorten mahdollisuuksiin hakeutua korkeakouluopintoihin. Tätä koskevat tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia”, Uusitalo kirjoittaa raportissaan.

 

Hallitus käsittelee opintotuen uudistamista tämän kuun aikana. Uudistukset tulisivat voimaan syksyllä 2017.

Opiskelijajärjestöt järjestävät mielenosoituksen opintotukileikkauksia vastaan Helsingissä 9. maaliskuuta. JYY ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO järjestävät opintotukimielenosoitukseen osallistujille ilmaisen bussikyydin Jyväskylästä.

 

Kommentti: Opintopisteet tiukassa

matti_netti

Kielten laitoksen pääaineopiskelijana tiedän ja tunnen tulevien asiantuntijoiden ja opettajien opiskeluaikaiset realiteetit.

Esimerkiksi perusopinnot ovat juuri se kokonaisuus, jotka luovat pohjan tulevalle kieliasiantuntijuuden ja -taidon kehittämiselle. Melkein poikkeuksetta perusopintojen kursseilla on läsnäolopakko ja niihin paneutuakseen kunnolla vievät ne opiskelijan kalenterista lähes kaiken työhön käytettävän ajan. Tämän lisäksi niistä saatavat opintopisteet eivät täytä edes tällä hetkellä opintotuen vaatimaa viittä per tukikuukausi.

Tämä on johtanut siihen, että monet opiskelijat tekevät töitä ja harrastavat opintopisteshoppailua kriittisenä aikana, jolloin heidän tulisi keskittyä mielestäni vain ja ainoastaan oppimaan kieltä, jonka asiantuntijoita heistä tulee.

Pelkään, että jos opintopistevaatimukset tukikuukautta kohden nousevat, saattaa se kiristää entisestään olosuhteita, joissa tiettyjen alojen opiskelijat ovat. Tämä saattaa vaikuttaa, ei edes niin pitkällä aikavälillä, maamme kieltenopetuksen tasoon heikentävästi, ja se tuskin on uudistusten tarkoitus. Vai onko?

Matti Parkkinen

 

Lue lisää:

Satojen miljoonien säästöt (27.8.2015)

Opintotuista valitetaan aiempaa enemmän (24.4.2015)

Koulutus jakaa puolueita (27.3.2015)

  1. Antti

    Annan tukeni Roope Uusitalolle ja hänen esitykselle. Ei varmasti mieluinen tehtävä olla päättämässä miten opiskelijoilta leikataan (mitään ei oteta pois, annetaan vain vähemmän kuin ennen), mutta hallituksen tavoitteet huomioiden esitys ei missään nimessä ole huono. Toki olisi kivaa, jos (ilmaista) rahaa saisi enemmän, mutta leikkauspäätös on hallitusohjelmaan kirjattu ja nyt on ehdotettu työkalut sen toteuttamiseen.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. MK

    Hyvä teksti ja muutenkin todella hyvä blogi, hyvä että joku hieman ottaa fiksusti kantaa melko arkoihin aiheisiin.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. Suvi

    Kommenttina kommenttiin: eikö ole ihan luonnollista, että perusopinnoissa on läsnäolopakko, jos niillä kerran on tarkoitus luoda pohja tulevalle asiantuntijuudelle? Kaipaako kirjoittaja läsnäolopakon poistamista vai lisää pisteitä kursseista? Pitäisikö perusopintokokonaisuuden olla väh. 45 op, jotta sillä voisi ”ansaita” yhden vuoden tukikuukaudet?

    Itse pääjuttu on mielenkiintoinen ja ajankohtainen, mutta haluaisin kommentoida kommentin kieliasua. Kommentissa on useita epäselviä ja kieleltään kömpelöitä lauseita, kuten esimerkiksi tämä: ”niihin paneutuakseen kunnolla vievät ne opiskelijan kalenterista lähes kaiken työhön käytettävän ajan.” Mielestäni kommentissa käytetään myös paljon ilmauksia, jotka vaatisivat selventämistä. Mitä on opintopisteshoppailu? Mikä on se kriittinen aika, johon kirjoittaja viittaa? Keitä ovat ne tiettyjen alojen opiskelijat? Miten olosuhteet kiristyisivät ja miten se vaikuttaisi kielenopetuksen tasoon? Toivoisin, että kielen tasoon ja selkeyteen kiinnitettäisiin jatkossa enemmän huomiota.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.