Kuluneella hallituskaudella on tehty yli 20 muutosta opintotukeen. Se on pistänyt opintotukilautakunnat helisemään.
Suomessa on käytössä viisi päällekkäistä opintotukijärjestelmää. Paljous palautuu opintotukea koskevan lain muutoksiin, jotka kohtelevat eri aikoina aloittaneita opiskelijoita eri tavoin.
Osa lakimuutoksista on koskenut vain muutosten jälkeen opintonsa aloittaneita, osa kaikkia opiskelijoita.
”Jo pelkästään tällä hallituskaudella neljän vuoden aikana on tehty yli 20 muutosta opintotukea koskevaan lakiin”, Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsen Silja Silvasti kertoo.
Muutokset voi tarkastaa Kelan tilastollisesta vuosikirjasta 2013. Hallituskauden alettua 22.6.2011 opintotukea koskevia lakimuutoksia on kirjattu 26. Ensimmäinen muutos teki opintotuesta kaksiportaisen.
Sekä Silvastin että SYL:n sosiaalipoliittisen sihteerin Soile Korisevan mukaan järjestelmien päällekkäisyys on johtanut tulkinnallisiin erimielisyyksiin ja lisännyt opiskelijoiden tukipäätöksiä koskevia valituksia.
Valituksia käsitellään Kelassa ja yliopistojen omissa opintotukilautakunnissa. Jyväskylän yliopistossa lautakunnan sihteerinä toimiva suunnittelija Saija Kyllönen kertoo, että tässä vaiheessa vuotta on lähetetty muutoksenhakuasteille käsiteltäviksi 28 valitusta. Viime vuonna luku oli koko vuodelta 69.
Todellisuudessa lautakunnalle osoitetaan valituksia huomattavasti enemmän; kaikkia ei vain hyväksytä käsiteltäviksi, koska osasta valituksia puuttuu tarvittavat liitteet.
Sekä SYL että esimerkiksi Akavan Erityisalat pitävät opintotukijärjestelmien päällekkäisyyksiä hämmentävinä. Silvasti SYL:n hallituksesta toteaa:
”Tilanne on hankala sekä opiskelijan että tavallisen etuuskäsittelijän kannalta.”
Myös Kyllönen myöntää asiantilan:
”Monimutkaiseksi ja sekavaksi on mennyt. Ei tämä yksinkertainen tuki ole ikinä ollut, on niin paljon liikkuvia osasia.”
Silvastin ja Korisevan mukaan politiikan puolella ei välttämättä aina ymmärretä opintotukea koskevien muutosten seurauksia. Hälyttävänä kumpikin pitää sitä, ettei opintotukea edes nosteta niin paljoa kuin voisi kuvitella.
”Vain noin puolet opiskelijoista nostaa tukea, sillä tuen myöntämisen ehdot tekevät sen monelle mahdottomaksi”, Silvasti toteaa.
Koriseva kehottaa katsomaan Eurostudent-tilastoja. Opiskelijoiden keskimääräisistä kuukausituloista 54 % tulee työstä ja vain 15 % opintotuesta, tosin tukeen ei ole laskettu asumisen tukea.
”Mutta toki meillä on koko kirjo opiskelijoita: on myös heitä, jotka elävät pelkällä opintotuella koko opiskelun ajan”, Koriseva tähdentää.
SYL tekee töitä saadakseen opintotukijärjestelmistä selkeämpiä. Tavoitteena on palvella sekä opiskelijoita että etuuskäsittelijöitä, joiden ei ole aina yksinkertaista ymmärtää, kuka kuuluu minkäkin laskentatavan piiriin.
”Saa siinä olla opiskelijakin melkoinen fakiiri, että pysyisi selvillä, mihin tukikuukausimäärän on oikeutettu”, Kyllönen sanoo.
Lue lisää:
Alanvaihdon pelisäännöt (5.3.2015)
Juttua muokattu 28.4. klo 17.20: Akavan sijaan Akavan Erityisalat ovat ilmaisseet pitävänsä opintotukijärjestelmien päällekkäisyyksiä hämmentävinä.