Ei hakutuloksia.

Teksti  Arimo Kerkelä

Koulutus jakaa puolueita

Opintotuki on jälleen uhan alla
Opintotuki on jälleen uhan alla.

Valtion säästöleikkuri uhkaa myös opiskelijoita. Selvitimme, mitkä koulutukseen liittyvät teemat ovat pinnalla vaalien alla.

Opiskelijat ovat eduskuntavaalien alla poikkeuksellisen ahtaalla. Nykyinen taantumajakso ohjaa valtiota leikkaaman rajusti menojaan ja on selvää, että säästöpaineet kohdistuvat myös koulutukseen ja opiskelijoihin.

”Meillä on käytännössä ollut vuodesta 2008 asti jonkinlainen taantuma tai matalan kasvun aika, että tämä aika missä eletään on siinäkin mielessä täysin poikkeuksellinen. Jakovarat taitavat olla aika loppu”, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jari
Järvenpää.

Kysyimme korkeakoulupolitiikkaa seuraavalta Suomen ylioppilaskuntien liitolta, mitkä teemat tulevissa vaaleissa ovat opiskelijoille kaikkein oleellisimpia. Selvitimme myös, miten eri puolueet ovat näihin teemoihin suhtautuneet.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen ammatikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ovat yhteisessä #Koulutuslupaus- vaalikampanjassaan nostaneet esiin neljä teemaa, jotka ovat opiskelijoiden etujärjestöjen mukaan nyt keskeisiä. Kampanjan pääteemat ovat koulutuksen maksuttomuus ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen laajentaminen kaikille korkeakouluopiskelijoille sekä se, ettei opintotukea heikennettäisi tai koulutuksesta leikattaisi.

 

Koulutuksen maksuttomuus

 Lukukausimaksut nousivat viime syksynä pinnalle, kun opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (SDP) esitti vähintään 4000 euron lukukausimaksuja lukuvuodelta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Nykyään Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista kaksi kolmasosaa kuuluu tähän ryhmään.

Lopulta ministeri veti esityksensä takaisin. Jos seuraava hallitus päättää  kannattaa lukukausimaksuja, voivat ne toteutua nopeallakin aikataululla. Jari Järvenpää arvioi, että lukukausimaksut voisivat tulla käyttöön jo parin vuoden sisällä.

”Suomessahan on jo käytetty lukukausimaksuja lukukausimaksukokeilun aikana. Toisin sanoen kaikki kokeilut ja muut on jo tehty alta pois. Väittäisin, että tällainen lainsäädäntö on teknisesti hyvin helppo tuoda.”

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja kokeiltiin joissakin korkeakouluissa vuosina 2010-2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan kokeiluun osallistui odotettua vähemmän korkeakouluja. Myös lukukausimaksujen taloudelliset hyödyt jäivät pieniksi.

Esityksen toteutuminen riippuu tulevasta hallituksesta. Suurimmista puolueista kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset ovat ilmaisseet kannattavansa lukukausimaksuja. Myös kristillisdemokraatit ovat tukeneet maksuja. SYL:n ja SAMOK:n tietojen mukaan kokoomus on valmis tuomaan lukukausimaksut myös muille ulkomaalaisille. SDP:kin asettui lukukausimaksujen kannalle puoluekokouksessaan viime toukokuussa, mutta kannat puolueen sisällä vaihtelevat. Sen sijaan vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat esitystä vastaan.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS

Opiskelijajärjestöt haluavat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n palvelut kaikkien korkeakouluopiskelijoiden saataville. Tällä hetkellä YTHS:n piiriin kuuluvat vain yliopisto-opiskelijat.

Opiskelijajärjestöjen tietojen mukaan kaikki eduskuntapuolueet ovat ilmaisseet kannattavansa YTHS-palveluiden laajentamista. Ehdotukselle löytyy kuitenkin myös vastustajia puolueiden sisällä.

YTHS:n palvelujen järjestämistä kokeiltiin neljällä paikkakunnalla vuosina 2011-2014. YTHS:n oli tarkoitus pidentää kokeilua vielä tähän vuoteen, mutta tiukka taloudellinen tilanne pakotti muuttamaan suunnitelmia.

”Palveluiden vakinaistamisesta ei ole päätetty, vaikka kokeilun tulokset ovat todella hyvät ja kannustavat. Haluaisimme, että terveydenhuoltojärjestelmää tasa-arvoistetaan niin, että myös ammattikorkeakouluopiskelijoilla olisi oikeus näihin YTHS:n hyvin ennaltaehkäiseviin ja kustannustehokkaisiin palveluihin”, Järvenpää perustelee järjestöjen kantaa.

Viime vuonna hallitus puolitti YTHS:n valtiolta saaman vuokratuen. Ennen leikkausta vuokratuki vastasi noin kymmentä prosenttia terveydenhoitosäätiön budjetista. Vajetta on paikattu muun muassa nostamalla YTHS:n palvelumaksuja ja ylioppilaskuntien jäsenmaksuja.

Opintotuki

Opintotuen tilanne on jo pitkään ollut vaakalaudalla. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto ja kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ovat omissa leikkauslistoissaan ehdottaneet, että opintotuki muutettaisiin enemmän tai vähemmän lainapainotteiseksi. ”Niissä listoissa ei vaan ajatella hirveästi sen opintotuen käyttöä. Käytännössähän se on jo nyt riittämätön opiskelijan perustoimeentulon turvaamiseen”, Järvenpää sanoo. Opintotukeen on tehty viime aikoina jo useita kiristyksiä. Esimerkiksi viime syksynä Kela tiukensi opintotuen myöntämisperusteita. Nyt opintotukea ei voi saada edes yhdelle kuukaudelle, ellei ole opiskellut lukuvuonna vähintään 20 opintopistettä.

Vielä maaliskuun puolivälissä hallitus esitti, ettei opintotukea voisi jatkossa saada toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon. Ensimmäisessä eduskuntakäsittelyssä kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät esityksen puolesta. Runsaan kritiikin jälkeen puolueet kuitenkin pyörsivät päätöksensä, ja esitys kaatui toisessa äänestyksessä.

Koulutuksen leikkaukset

Neljäs opiskelijajärjestöjen kampanjan teema on, ettei koulutuksesta leikattaisi.

”Käytännössähän on niin, että kuluvan eduskuntavaalikauden aikana on päätetty joidenkin arvioiden mukaan jopa parin miljardin euron leikkauksista koulutussektorille. Arviothan riippuvat keneltä kysyy, mutta joka tapauksessa on selvää, että korkeakoulusektorilta on säästetty satoja miljoonia”, Järvenpää sanoo.

Vain harva eduskuntavaaliehdokas tai puolue ajaa leikkauksia vaalien alla. Tammikuussa järjestetyillä opetusalan Educa-messuilla kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat siihen, ettei koulutuksesta leikata tulevalla hallituskaudella.

”En näe, että vaalien alla olisi yleensä puhuttu leikkauksista, koska se ei ole kauhean populaari puheenaihe. Vaalien alla puhutaan enemmän siitä, että mitä uutta ja lisää voidaan antaa.”

Eduskuntavaalit sunnuntaina 19.4.2015. Ennakkoäänestys 8.-14.4.

  1. PÖÖ! Ei pidä pelätä lainaa

    Käytännössähän opintotuki muuttuu lainapainotteiseksi heti, jos lähdetään kasvattamaan nostettavan opintolainan määrää kuukausittain nykyisestä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.