Ei hakutuloksia.

Tutor, opi sanomaan ei

Fuksin paras ystävä on tutor, joka ohjaa, opastaa, neuvoo ja huolehtii. Välillä hieman liikaakin.

Tutorin tehtävänä on uusien opiskelijoiden perehdyttäminen opiskelujen ympärillä pyörivään maailmaan: Miten Korppi toimii, mistä löytyvät lähimmät kirpputorit ja onko ainejärjestön tapahtumissa pakko juoda? Kuka vastaa, keneltä kysyä ja mistä löytyy?
Käytännössä toimenkuvaa on liiankin helppo laajentaa. Avainasemassa rajojen asettajina ovat laitokset ja se, ottavatko ne sen vastuun, joka niille kuuluu.
”Joillakin laitoksilla homma toimii hirveän hyvin. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat vuosittain, ja tutoreille voi jäädä liikaa tilaa ottaa vastuuta”, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri Sami Tuori selventää.

Vaihtelevuuden positiivisemman pään on päässyt tänä vuonna todistamaan taloustieteellisessä tutorin tehtävää hoitava Salla Savolainen.
”Meille on kyllä hyvin sanottu, että meidän ei tarvitse olla se, jolla on suurin vastuu”, yhtä kansantaloustieteen kolmesta fuksiryhmästä luotsaava Savolainen miettii.
Tutorasioista vastaavan Tuorin mukaan tutor voi kuitenkin päätyä liian suuriin saappaisiin silloin, kun tuki yliopiston puolelta takkuaa.
”Tuntuu siltä, ettei tietoa saa muualta tai kukaan muu ei ota vastuuta asiasta, ja on pakko itse ottaa tehtävä”, Tuori kuvaa tilannetta, jossa tutor herkästi päätyy esimerkiksi neuvomaan opintojen suunnittelussa, vaikka opinto-ohjaus kuuluu laitoksen tehtäviin.
Viesti saa vahvistuksen muutamien humanistisen tiedekunnan tutoreiden suusta. He ovat kokeneet, että ainakin jonkin tasoista opintojenohjausta on ollut pakko antaa. Tutoreiden mukaan esimerkiksi se, että laitoksen henkilökunta on ollut ensimmäisellä viikolla vaikeasti tavoitettavissa, on johtanut siihen, että tutor on joutunut ottamaan kantaa esimerkiksi maisteritasolta aloittavien opiskelijoiden kurssivalintoihin.
Tilanteeseen on vaikea vaikuttaa, ellei tutor itse aktiivisesti tuo esille ongelmaa. Tuori kannustaakin tutoreita itse asettamaan rajat, ohjaamaan fukseja eteenpäin ja vaatimaan laitokselta suurempaa panostusta.
”Asiaa ei kuitenkaan välttämättä itse oikein edes tajua siinä tilanteessa. Monesti vasta jälkikäteen kuulee, jos ongelmia on ollut”, Tuori harmittelee.

Esimerkiksi informaatioteknologian tiedekunnassa tilannetta on selkeytetty kokoamalla opintojen aloitukseen vaadittava tietomäärä yhden, kaikille opiskelijoille pakollisen kurssin alle. Kurssi koostuu infotilaisuuksista, joilla käydään läpi yliopistossa opiskeluun liittyviä käytäntöjä ja tarpeellisia tietoja. Luennoista on pakko osallistua kymmenelle.
Tutorin kannalta tämä helpottaa tilannetta, kun fuksit saavat ohjatusti perustiedot ja -taidot yliopistomaailmassa selviytymiseen. Toisaalta yliopistomaailmaan jo aiemmin tutustunut saattaa turhautua tuttujen asioiden kertaamiseen.
”Kurssia ovat etenkin ihan uudet opiskelijat kiitelleet, ja itsekin tykkäsin kovasti, kun viime vuonna sen tein. Se on suhteellisen pehmeä lasku yliopistoon, kun heti saa infoa asioista”, tietojärjestelmätieteen tutor Helinä Turunen kertoo, mutta muistuttaa, että tutorin tehtävänä on silti olla uusien opiskelijoiden tukena.

Sami Tuorin mukaan tutoreille pyritään sanomaan etenkin JYYn järjestämissä tutorkoulutuksissa, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Jos laitos ei oma-aloitteisesti ota riittävästi vastuuta, koulutuksessa neuvotaan tutoria patistamaan sitä siihen.
Turusen mukaan IT-tiedekunnan tutorit pyrkivät aktiivisesti ohjaamaan opiskelijoita eteenpäin kysymyksineen.
”Jotkut opiskelijat ovat valitelleet, että opinto-ohjausta ei tarjota, mutta siinä taas opiskelijan oma oma-aloitteisuus on tärkeässä asemassa”, Turunen muistuttaa.
”Meillä henkilökunta on aika helposti lähestyttävissä, joten ei ole ollut kamalaa ongelmaa, kunhan on uskaltanut sen ensimmäisen viestin lähettää”, hän lisää.

Riikka Valtonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *