Ei hakutuloksia.

Maisterinpapereilla saa pian massia

Yliopisto perustaa kannustejärjestelmän tavoiteajassa valmistuville. Uusien opiskelijoiden määrää aiotaan karsia ja pääsykokeet uudistaa.

Ajallaan valmistuville on ensi vuonna luvassa rahapalkkio. Jyväskylän yliopisto linjaa vuoteen 2017 ulottuvassa strategiassaan ja sen toimenpideohjelmassa ottavansa käyttöön kannustejärjestelmän opiskelijoille, jotka valmistuvat tavoiteajassa.
”Valtio on tarjonnut opiskelijoille viime vuosina lähinnä keppiä. Ajattelimme, että mitäs jos yrittäisimme tarjota välillä porkkanaa”, yliopiston koulutusjohtaja Kari Pitkänen kertoo.
Pitkäsen mukaan ajatus opiskelijoiden kannustejärjestelmästä tuli strategiaan niin viime tipassa, että sen yksityiskohdat ovat suunnittelematta. Auki on muun muassa tarkka summa ja se, saisiko palkkion pelkästä ylemmästä vai myös alemmasta korkeakoulututkinnosta.
Kyse on Pitkäsen mukaan kuitenkin nimenomaan rahapalkkiosta, jonka yliopisto maksaa omasta pussistaan.
Yliopiston rehtorin Aino Sallisen lupaa kannustinjärjestelmän myös henkilöstölle hyvien tuloksien palkitsemiseksi.
”Tutkimuspuoli on saatu jo hyvälle mallille, nyt keskitytään koulutukseen. Tavoitteena on, että täällä opiskellaan joutuisasti”, Sallinen linjaa.
Ylioppilaskunnan puolella rahapalkkioihin suhtaudutaan vielä pienellä varauksella.
”Sillä on puolensa ja puolensa. Opiskelija on jo nyt paineiden ristiaallokossa, kun opintoaikoja on rajattu ja opintotuen suoritusvaatimuksia tiukennettu. Ei voi olettaa, että pelkkä raha vaikuttaa merkittävästi”, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Johanna Pietiläinen (sd.) pohtii.

Läpäisyä eli sitä, kuinka moni yliopistoon tulleista myös valmistuu, aiotaan Jyväskylässä kohentaa muillakin keinoin. Yliopisto vähentää uusien opiskelijoiden sisäänottoa kymmenellä prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Tarkoitus on näin lisätä opettajien määrää suhteessa opiskelijoihin, ja siten parantaa opetuksen laatua ja sujuvoittaa opintoja.
”Massoittunut koulutus ei ole kenenkään etu. Meillä on hälyttävän paljon opiskelijoita, jotka eivät saa vuodessa yhtään opintopistettä”, rehtori Sallinen sanoo.
Koulutusjohtaja Pitkäsen mukaan kyse on eräänlaisesta ryhtiliikkeestä tilanteessa, jossa korkeakoulujen rahoituksen ei enää odoteta kasvavan.
”Yliopistolla ollaan jo pitkään hyväksytty se, että opiskelemaan valituista todella valmistuu 60 tai 70 prosenttia. Nyt ajatus on, että pidetään parempaa huolta opiskelemaan otetuista.”
Tällä hetkellä opettajien ja opiskelijoiden suhde jää Jyväskylässä hieman jälkeen valtakunnallisesta keskiarvosta. Opettajaa kohti uusia opiskelijoita oli viime vuonna 3,69.
Opettajien ja tutkijoiden määrää on tasaisesti lisätty vuodesta 2006 lähtien. Muuta henkilökuntaa on vastaavasti vähennetty.
Pietiläinen pitää ongelmallisena myös opetuksen tukipalveluiden puutteita: osassa oppiaineita esimerkiksi suoritusten kirjautuminen on viivästynyt, koska vähäisellä toimistohenkilökunnalla ei ole ollut aikaa syöttää niitä rekisteriin.
Sisäänottomäärien vähentämisen ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja hyväksyy vastuullisuutena, vaikka vähenevä perustutkinto-opiskelijoiden määrä tekee loven opiskelijajärjestön omiin jäsenmaksutuottoihin.
”Tulijoita on hyvä karsia niiltä aloilta, joilla on ylitarjontaa. En usko, että aloituspaikkojen vähentäminen erityisesti haittaa nyt opiskelevia – eihän kukaan halua valmistua työttömäksi”, Pietiläinen muistuttaa.

Päätöksiä siitä, miltä aloilta paikkoja aiotaan vähentää, ei Sallisen ja Pitkäsen mukaan ole tehty. Eduksi oppiaineelle on, että sieltä valmistutaan tavoiteajassa ja työllistytään.
”Aloituspaikkoja ei aiota juustohöylätä”, Pitkänen vakuuttaa.
Keväällä 2009 yliopistolle tuli 13 530 hakemusta ja aloituspaikkoja oli jaossa 1 536. Sallisen mukaan paikkojen vähennys olisi korkeintaan kahdensadan paikan tienoilla.
”Muutos tehdään hallitusti. Myös yliopiston profiili otetaan huomioon”, Sallinen huomauttaa.
Painoaloikseen yliopiston on valikoinut strategiassa luonnon perusilmiöt ja aineen rakenteen, liikunnan ja hyvinvoinnin, koulutuksen, ihmisläheisen teknologian sekä kielet, kulttuurin ja yhteiskunnalliset muutosprosessit.

Vähenevistä aloituspaikoista kilpaillaan tulevaisuudessa myös toisenlaisin kriteerein. Strategia lupaa muutoksia pääsykoekäytäntöihin, joiden uudistamista yliopistolla aiotaan pilotoida. Koulutusjohtaja Pitkäsen mukaan ensimmäisiä hankkeita tuskin käynnistetään ennen kevättä 2011. Yliopisto ei suhtaudu varauksetta pelkästään ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella tehtäviin valintoihin.
Sallisen mukaan yliopisto aikoo tarttua ainakin osin opetusministeriön väkevästi ajamiin muutoksiin pääsykokeiden vähentämisestä. Vahvuuksiakin halutaan korostaa.
”Olemme koulutuksen kärkiyliopisto ja haluamme hyödyntää tutkimuksiamme aiheesta. Tarkoitus on, että saamme varmasti motivoituneita opiskelijoita”, Sallinen sanoo.

Marja Honkonen
paatoimittaja(at)jyy.fi

Yliopiston hallitus hyväksyi ”Laatua ja liikettä – Jyväskylän yliopisto 2017”-strategian toteuttamisohjelmineen torstaina 25. maaliskuuta pidetyssä kokouksessaan.

Yliopisto karsii uusista opiskelijoista

  1. Tiia Maria

    Ajatellussa rahapalkkiossa on yksi varsin visainen ongelma: Miten ajoissa valmistuminen aiotaan määritellä? Valmistumisen tavoiteaika ei tunnu kovin tasapuoliselta opiskelun mittarilta. Yleisin putkeen suoritettavien kandi- ja maisteritutkintojen tavoiteaika on viisi lukuvuotta. Tämä tarkoittanee korkeintaan kymmentä läsnäololukukautta kevät- ja syyslukukausina. Eikö aiota huomioida poikkeuksia opiskelua hidastaneiden sairastumisten vuoksi? Esimerkkeinä tästä sairastumisesta olkoot vaikkapa kuukauden verran kädet poikki viettäminen tai väliaikainen näkökyvyn menetys kriittisessä tenttisumassa. Sairastuminen voi vaikuttaa opiskelujen etenemiseen, muttei vähennä läsnäololukukausien määrää. Entä opintojen rinnalla töitä tekevät, ovatko he ei-toivottuja? Eikö vaihto-opiskelua kannateta?

    Sitä tuskin aiotaan huomioida, jos oppialalla ”olisi suotavaa” suorittaa yli 300 op:n opinnot? Suotavaa siksi, että monesti töiden saamiseksi käytännössä vaaditaan laajojakin asiantuntemusta lujittavia sivuaineiden opintokokonaisuuksia. Aiotaanko huomioida se, että varsin monilla aloilla osa tarvittavista kursseista on tarjolla vain joka kolmas vuosi tai jopa harvemmin? Vaikka putkitutkinnon voisikin suorittaa siinä viidessä vuodessa valitsemalla kaikki oppiaineessa tarjotut kurssit, saattaa opiskelija toivoa voivansa erikoistua johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Mitä hyötyä olisikaan kansalle tiukassa aikataulussa valmistuneesta maisterista, joka ei ole ollut lainkaan motivoitunut osasta oppikurssejaan, ja jonka tutkinto koostuu vain tietyllä hetkellä tarjottujen kurssien sillisalaatista? Tilastot voivat muuttua siistimmän näköisiksi opiskelijoiden valmistuessa ripeämmin, mutta onko tutkintojen tehtaileminen todella arvokkaampaa kuin hyvä tieto-taito ja ihmisten motivaatio tekemäänsä työtä kohtaan? Kansan hyvinvointi tuskin lisääntyy motivoitumattomien ja mitään kunnolla osaamattomien, mutta putkeen tutkintonsa suorittaneiden korkeasti koulutettujen myötä.

    Yliopiston ajatus tarjota porkkanaa valtion taholta heilutettavan kepin rinnalle on sinällään ilahduttava oivallus. Se ei kuitenkaan ole ongelmaton, eikä tarjottava rahapalkkio pääse pureutumaan todelliseen ongelmaan:
    Ihmisten ajaminen mekaanisen koneiston rattaiksi äärimmäisen kiihkeällä aikataululla ja mahdollisimman vähillä resursseilla on kuolleena syntynyt idea. Useissa akateemisissa ammateissa tulee käyttää aivoja, ja ajattelukyvyn kehittyminen vaatii tiettyä henkistä kasvua. Esimerkiksi työskentely opintojen rinnalla tai vaihto-opiskelu voi olla korvaamaton osa kypsymisprosessia.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Onnea Jyväskylä! | Opiskelupaikka

    […] ajattelee asiakaslähtöisesti. Tähän päädyin lukiessani Jyväskylän ylioppilaslehden kirjoitusta, jossa haastateltiin yliopiston edustajia uuden strategian ympäriltä. Yhtenä osana yliopiston […]

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.