JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO on Suomen ainoa yliopisto, josta ei löydy opintopsykologia. Esimerkiksi Tampereen yliopistolta löytyy neljä opintopsykologia. Suomen psykologiliiton suosituksen mukaan jokaisella yliopistolla tulisi työskennellä laillistettuja psykologeja, jotta opiskelijat saisivat tarkoituksenmukaista apua opiskeluun ja elämään liittyvissä ongelmissa. 

 Yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakson mukaan kyse on kuitenkin nimenomaan eri nimikkeistä eikä palveluiden puuttumisesta.  

Jyväskylän yliopistolla on ollut käytössä kolmiportainen hyvinvointia ja opiskelukykyä tukeva Student Life -malli jo vuodesta 2009.  

”Opiskelijan tarpeisiin pystytään reagoimaan sekä nopeammin että tarkoituksenmukaisemmin [tällä mallilla], kun meillä on yhteistyössä toimiva moniammatillinen tiimi sen sijaan, että meillä olisi erillään toisistaan toimivia opintopsykologeja”, Laakso sanoo 

STUDENT LIFE -MALLIN ensimmäiseen portaaseen kuuluu kaikille opiskelijoille itsenäisesti saatavilla olevaa perusohjausta eli esimerkiksi koulutussuunnittelijan, ryhmäohjaajien ja HOPS –ohjaajien tuki, opiskelukykyä tukevat kurssit sekä hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan Opiskelijan Kompassin self help –materiaalit. 

Toiselta mallin portaalta löytyy täydentävää ohjausta eli muun muassa hyviksien ja Opiskelijan Kompassin hyvinvointivalmentajien palvelut, Laakso avaa. Hyvinvointivalmentajiksi on koulutettu viidennen vuoden psykologian opiskelijoita. Hyvikset taas ovat henkilökunnan jäseniä eri laitoksilta, ja he ovat saaneet koulutuksen opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Käytännössä hyvikset tarjoavat opiskelijoille luottamuksellista keskusteluapua.  

Kolmannelle eli tehostetun ohjauksen portaalle ohjataan tarvittaessa täydentävästä ohjauksesta tai YTHS:ltä. Tällöin opiskelijoille tarjotaan kohdennettua tukea esimerkiksi opiskeluterveysneuvottelusta tai tehostetun ohjauksen asiantuntijoilta. Asiantuntijat ovat koulutukseltaan opinto-ohjaajia, terveystieteiden ja erityispedagogiikan ammattilaisia sekä psykologeja. Opiskelija kontaktoidaan kahden viikon kuluttua yhteydentotosta tehostetun ohjauksen asiantuntijaan, joka vastaa parhaiten opiskelijan tarpeisiin. 

Laakso toteaa, että tutkimusperustaisesta mallista kerätään opiskelijoilta jatkuvasti palautetta, ja hän kertoo, että yliopistolla kehitetty kolmiportaisen tuen malli on myös valtakunnallisesti arvostettu ja sen vaikuttavuudesta on tieteellistä näyttöä. Laakso toivoo, että yliopiston opiskelijahyvinvoinnin palvelut tulisivat entistäkin paremmin opiskelijoiden tietoisuuteen.   

JYYN HALLITUKSEN puheenjohtaja Aukusti Heilakan mukaan tärkeintä on ennen kaikkea, että opiskelijat pääsevät yliopiston hyvinvoinnin palveluihin helposti. Olennaista on palveluiden toimiva kokonaisuus, eikä Heilakka ota kantaa yksittäisen nimikkeen puuttumiseen. Hän näkee saavutettavuuden ja selkeän viestinnän mahdollisiksi kehityskohteiksi nykyisessä mallissa.  

”Yleisiä trendejä miettien opiskelijamäärien kasvu ja kansainvälisten opiskelijoiden lisääntyminen voisivat olla asioita, jotka ovat tulevaisuudessa hyvä ottaa huomioon”, Heilakka toteaa.