Jyväskylän yliopistossa opiskelijalla on käytettävissään kattava tukiverkosto, mutta yksi puuttuu: opintopsykologi. Tilanne on ainutlaatuinen Suomessa.
Opiskeluun liittyvää ammattiapua on Jyväskylän yliopistossa poikkeuksellisen vaikea saada. Yliopistomme on Lapin yliopiston ohella Suomen ainoa yliopisto, jossa ei ole opintopsykologia. Lapin yliopistossakin toimii silti ammattikorkeakoulun kanssa yhteinen korkeakouluopintojen ohjaaja.
Opintopsykologin saaminen Jyväskylän yliopistoon on ollut pitkä ja toistaiseksi tulokseton projekti. Ylioppilaskunta on ajanut asiaa vuosia.
Opintopsykologiverkoston puheenjohtaja Sara Miihkinen harmittelee tilannetta.
”On merkittävä puute, ettei opiskelijalla ole mahdollisuutta päästä juttelemaan opintopsykologin kanssa niin halutessaan. Esimerkiksi opiskelu-uupumuksen ennaltaehkäisy ja siitä selviäminen on yleinen ongelma, jossa opintopsykologilla on suuri rooli.”
Opintopsykologin ohjauksessa käy paljon opiskelijoita, jotka kokevat, että mielenterveyspalvelut eivät ole oikea paikka ongelmien ratkomiseen.
“Opintopsykologin puoleen kääntyy moni sellainen opiskelija, joka on toimintakykyinen, mutta kaipaa ohjausta johonkin tiettyyn opintoihin liittyvään asiaan”, Miihkinen toteaa.
“Silloin kun opintopsykologia ei korkeakoulussa ole, tällaisilla opiskelijoilla ei ole paikkaa, jossa keskustella asioistaan.”
Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi opintopsykologi vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin myös muilla tavoin.
”Opintopsykologien asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää koulutuksen suunnittelussa ja henkilökunnan kouluttamisessa.”
Miihikisen mielestä on selvää, että opintopsykologi tuottaa lopulta korkeakoululle enemmän rahaa kuin se vie. Helsingin yliopistossa on jopa tehty laskelmia, kuinka tuotteliasta opintopsykologin työ on.
Helsingin yliopistossa opintopsykologina toimivan Mikko Inkisen mukaan yhden opintopsykologin on arvioitu tuottavan yliopistolle vuodessa noin
40 000 – 80 000 euroa.
”Opintopsykologin arvo yliopistolle on tietysti karkea arvio. Arviossa on tärkeää muistaa se, että opintopsykologin työ ei ole pelkästään yksilöohjausta, vaan työ pitää sisällään myös vaikuttamista oppilaitoksen rakenteisiin ja opetukseen sekä tutkimusta.
Tuloksellisin osa opintopsykologin työssä on kuitenkin yksilö- ja ryhmäohjaus, sillä niillä näyttää olevan selkeä yhteys opintopisteiden kertymiseen.
“Ohjausten kuluessa opiskelijat kokevat voivansa paremmin ja he kokevat, että opinnot sujuvat paremmin. Opintojen sujuvuus taas korreloi hyvin opintopistekertymään, joten on oletettavaa, että opiskelijat saavat myös enemmän opintopisteitä käytyään opintopsykologilla, mikä taas vaikuttaa yliopiston saamaan rahoitukseen.”
Inkinen painottaa, että taloudellinen arvo ei kuitenkaan ole opintopsykologin työn lähtökohta.
“Itse ajattelen, että työni on tuloksellista, jos opiskelija minun ohjauksessa käytyään kokee elämänsä ja opintonsa mielekkäämmäksi.”
Syksyllä 2013 jokaiselle Jyväskylän yliopiston laitokselle nimettiin omat ”hyvikset” helpottamaan opiskelijan arkea.
”Hyvis-toiminnan idea oli, että se vähän niin kuin korvaisi opintopsykologin puuttumista”, kertoo JYYn sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen.
”Tarkoituksena on, että hyvikselle voisi mennä juttelemaan opintoihin liittyvistä tai niihin vaikuttavista murheista.”
JYYn kanta on pitkään ollut ja on edelleen se, että opintopsykologi pitäisi saada Jyväskylän yliopistoon.
“En näe, että hyvikset ja opintopsykologi sulkisivat toisiaan mitenkään pois. Hyviksistä on saatu paljon hyvää palautetta, mutta ammattiauttaja on aina ammattiauttaja.”
Yhden opintopsykologin voimin olisi vaikeaa pyörittää henkilökohtaisia vastaanottoja yli 14 000 opiskelijan yliopistossa, mutta Vainikaisen mukaan opintopsykologi olisi silti toivottu lisä hyvinvoinnin kehittämisen taustajoukkoihin.
“Hyviksien konsultaatio, terveyden edistäminen, henkilökunnan ja tutorien koulutus. Esimerkiksi tällaisissa asioissa Jyväskylässä tarvittaisiin opintopsykologia,” Vainikainen visioi.
Lue lisää:
Opintojen solmuja avataan myös YTHS:llä (22.1.2015)
Miksei meillä ole opintopsykologia? (22.1.2015)