Ei hakutuloksia.

Teksti Reetta Multanen Kuvat Niko Karvanen

Hyvikset eivät korvaa ammattiapua – monet opiskelijat kokevat oman oppiaineen hyvikselle avautumisen kiusalliseksi

hyvikset, hyvinvointi, opiskelu

Hyvis Tommi Mäkinen ja opettajankoulutuksen ensimmäisen vuoden opiskelija Hanna Pitkänen ovat tavanneet useampaan otteeseen syksyn aikana.

Yliopiston hyvistoiminta pyrkii tuomaan avun lähelle, mutta monelle juuri se on ongelma. Alusta asti toiminnan kompastuskivenä on ollut tiedottaminen.

”Hyvikset ovat huikean mukavia tyyppejä, mutta kynnys mennä juttelemaan omista hankalista asioista on silti korkea, koska hyviksiin törmää laitoksen käytävillä ja he pitävät kursseja, joita käyn. Jotenkin se tuntuisi kiusalliselta.”

Jyväskylän yliopiston hyvistoiminta jakaa opiskelijat kahteen leiriin: niihin, jotka kokevat matalan kynnyksen palvelun toimivan ja niihin, joita se epäilyttää. Asia käy ilmi Jylkkärin kyselystä, jossa tiedusteltiin opiskelijoiden näkemyksiä hyvistoiminnasta. Kyselyyn vastasi 80 opiskelijaa.

Kyselyyn vastanneista noin kolmannes koki, ettei joko voi mennä hyviksen puheille tai ei ole varma, voisiko. Syitä tähän on monia. Osa ei tiedä, keitä hyvikset ovat, mitä he tekevät tai miten heihin tulisi ottaa yhteyttä. Hyvikset ovat myös luennoitsijoita ja kollegoita, joille ei haluta jakaa henkilökohtaisia asioita.

”Olen osa-aikatyössä yliopistolla, enkä halua avautua kollegalle työn ja opiskelun yhteensovittamisen vaikeuksista sekä vaikeasta esimiehestäni, joka on meidän molempien kollega.”

Aina käynnit hyviksen luona eivät ole onnistuneet. Muutama vastaaja ei saanut hyvikseltä tarvitsemaansa tukea tai koki, että hänen ongelmiinsa suhtauduttiin liian kevyesti. Yhdessä vastauksessa ongelmana oli luottamuksellisuuden rikkoutuminen.

Osa haluaisikin mennä juttelemaan omista asioistaan toisen oppiaineen hyvikselle. Hyvistoimintaa kehittämässä ollut hyvinvointisuunnittelija Hanna Laitisen mukaan se on täysin sallittua.

”Jos tuntuu, ettei halua hakeutua oman yksikkönsä hyvikselle, totta kai voi hakea apua toisesta tiedekunnasta.”

Keskustelut opettajankoulutuslaitoksen hyviksen Tommi Mäkisen kanssa ovat auttaneet Hanna Pitkästä fuksivuoden haasteissa.

Jyväskylän yliopistossa on tällä hetkellä 56 hyvistä ja 12 goodieta eli kansainvälisten opiskelijoiden hyvistä.

Monet hyviksen luona käyneet ovat kyselyn mukaan olleet tyytyväisiä saamaansa apuun. Eräs vastaaja kertoo hyviskäynnin toimineen, koska hyvis vaikuttaa tarpeeksi ihmiseltä.

”Olen käynyt kerran hyviksellä ja koin saavani tuosta yhdestä kerrasta paljon irti. Sain vinkkejä ja ymmärtäväisen kuuntelijan ongelmalleni.”

”Koen että hyvikset osaavat auttaa opiskelijoita myös ihmisinä, ei ainoastaan opiskelijoina.”

Näin ajattelee myös opettajankoulutuksen ensimmäisen vuoden opiskelija Hanna Pitkänen. Pitkäsen elämässä tapahtui kertarysäyksellä useita muutoksia opiskelun aloittamisen myötä. Stressaavassa elämäntilanteessa tuntui hyvältä idealta mennä juttelemaan jollekin.

”Ehkä parasta hyviksissä on matala kynnys ja se, että he löytyvät yliopiston sisältä. Ei tarvitse mennä heti YTHS:lle asti”, hän pohtii.

Opettajankoulutuslaitoksen hyvis Tommi Mäkinen otti Pitkäsen nopeasti vastaan.

”Moni on sanonut, että kun pääsee jonkun kanssa juttelemaan, niin asiat eivät näytä enää niin isoilta kuin oman pään sisällä”, Mäkinen kertoo.

Pitkänen korostaa, ettei tilanteen tarvitse olla kehittynyt huonoksi, ennen kuin hyvikselle menee juttelemaan.

”Mikään ongelma ei ole niin pieni, etteikö voisi hakea apua”, hän kannustaa.

Tukevinkaan olkapää ei korvaa mielen ammattilaiselta saatavaa apua ja tukea.

Hyvistoiminta on ainutlaatuista Jyväskylän yliopistossa, sillä vastaavan kaltaista ei ole missään muualla Suomessa. Jyväskylän yliopistossa on toinenkin melko ainutlaatuinen piirre, nimittäin opintopsykologin puute.

Jylkkärin kyselyyn vastanneista valtaosa toivoi yliopistoon opintopsykologia hyvisten rinnalle. Hyvistoiminnan vahvuutena nähtiin matala kynnys tuen saamiseen, mutta opintopsykologin puolesta puhuu koulutus ja ammattitaito.

Opintopsykologi koettiin tarpeelliseksi myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n mielenterveyspalveluiden pitkien jonojen takia.

”Tukevinkaan olkapää ei korvaa mielen ammattilaiselta saatavaa apua ja tukea.”

Opintopsykologin etuna nähtiin myös ulkopuolisuus opiskelijan arjesta sekä puolueettomuus.

”Opiskelija voi myös kokea, että hyviksen kanssa vietetyn juttutuokion jälkeen saman opettajan kohtaaminen opetustilanteessa on kiusallista. Siksi pitäisi olla myös henkilö, jolle voi uskoutua, mutta joka ei opeta yliopistolla.”

Kyselyn vastaajat huomauttivat, että opiskelijan vyötä on jatkuvasti kiristetty opintotuen ja opintoajan leikkauksilla. Vaatimukset ja paineet ovat kasvaneet, mikä aiheuttaa monissa stressiä ja ahdistusta.

”Suorastaan hävytöntä, ettei sellaista vielä ole. Olisi myös yliopiston etu järjestää opintopsykologin palveluita, näin saataisiin edistettyä opiskelijoiden hyvinvointia ja parannettua opinnoista suoriutumista.”

Hyvinvointisuunnittelija Hanna Laitinen kertoo, että yliopistolla toimii kolme hyvinvoinnin asiantuntijaa, joilla on hyviksiä laajempi koulutus. Nykyisellään heidän luokse pääsee kuitenkin pääasiassa vain hyviksen kautta.

Palautteessa on sanottu, että olisin tullut aikaisemmin, jos olisin tiennyt.

Kyselyn perusteella vuonna 2011 alkanut hyvistoiminta on opiskelijoille jo varsin tuttua: 73 prosenttia vastaajista ilmoittaa tuntevansa hyvisten toimenkuvan ja kaksi kolmesta tietää, kuka on oman oppiaineen hyvis. Tuloksista ei kuitenkaan voi vetää laajoja johtopäätöksiä otoksen pienuuden vuoksi.

Vaikka kyselyn perusteella toiminta on tunnettua, tiedottaminen on ollut hyvistoiminnan kompastuskivi. Osalle on myös epäselvää, millaisissa ongelmissa ja miten hyviksiä voi lähestyä.

”Ilmeisesti fukseille tiedotetaan hyviksistä, ja he käyvät esittäytymässä. Kaipaisin aina lukukauden alussa jotain tiedotusta sähköpostitse varsinkin nyt, kun yliopiston sivuilta ei löydy kuin kuolleita linkkejä.”

Myös Laitinen on tietoinen hyvistoiminnan tiedottamisen ongelmista.

”Siinä on hirveästi työtä vielä, koska olemme huomanneet, että meille tulleessa palautteessa on sanottu, että olisin tullut aikaisemmin, jos olisin tiennyt”, hän kertoo.

Hyviksistä kerrotaan tällä hetkellä aloittavien opiskelijoiden tiedekuntainfoissa, ja hyvikset käyvät esittäytymässä oman yksikkönsä orientaatiossa.

Lisäksi hyviksillä on omat nettisivut yksikön sivuilla, ja lisätietoa hyvis-toiminnasta löytyy Student Lifen sivuilla.

Kursiivilla olevat kohdat ovat suoria lainauksia kyselyn vastauksista.

Hanna Pitkänen kannustaa hakeutumaan hyviksen puheille myös pieneltä tuntuvien ongelmien kanssa.

Jokainen hyviskäynti raportoidaan

Hyvistoimintaa tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Hyvinvointisuunnittelija Hanna Laitisen tutkimusaineisto koostuu raporteista, jotka hyvikset kirjoittavat jokaisen käynnin jälkeen.

“Sinne ei tule mitään opiskelijan henkilökohtaisia tietoja. Taustatiedoissa kysytään opiskelijan opiskeluvuotta ja alaa, sijoitetaan opiskelija ikähaitariin, kysytään sukupuolta ja kerrotaan, miksi opiskelija on tullut hyviksen luokse. Hyvis myös kirjoittaa vapaaseen kenttään, mitä tapaamisessa on tehty ja onko opiskelijaa ohjattu eteenpäin.”

Hyvistoimintaa tutkitaan sekä opiskelijoiden että hyvisten näkökulmasta.

“Tutkimuksessani on kolme tutkimusosaa. Ensinnäkin tutkin, mitkä tekijät vaikuttavat hyvisohjaukseen hakeutumiseen ja onko hakeutumisen syillä yhteyttä näihin tekijöihin. Toiseksi tutkin, millaisia ohjauksen menetelmiä hyvikset käyttävät, ja kolmanneksi selvitän, miten Student Lifen verkostoyhteistyö ja konsultoiminen toimivat monialaisessa verkostossa”, hän kertoo.

Student Life -toimintaa tutkitaan muutenkin aktiivisesti. Opiskelua ja siihen vaikuttavia tekijöitä tutkitaan yhteensä 31 eri aiheen kautta, joista 13 on tutkimusprojekteja ja 18 maisterintutkielmia. Tutkimusten aiheet vaihtelevat opiskelijoiden työllistymisen tukemisesta pääaineen vaihtamiseen, ja niillä pyritään viemään Student Life -kehitysprojekteja parempaan suuntaan. Kaikkiin kehittämisprojekteihin pyritään lisäämään tutkimuksellinen näkökulma.

Viime lukuvuonna 2016–2017 hyvisten luona kävi noin 450 opiskelijaa. Vuodesta 2014 lähtien hyviksen olkapäähän on tukeutunut noin 1500 opiskelijaa.

Näin Jylkkärin hyviskysely toteutettiin

  • Jylkkäri teki tammikuussa kyselyn, jossa kysyttiin vastaajien kokemuksia hyviksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 80 henkilöä.
  • Vastaajista noin 80 % ilmoitti olevansa naisia, 19 % miehiä ja 1 % jotain muuta.
  • Vastanneiden ikäjakauma oli 19-58 vuotta. Suurin osa vastaajista oli 21–28-vuotiaita.
  • Vajaa 73 % vastaajista tiesi, mitä hyviksen toimenkuvaan kuuluu. Noin kaksi kolmesta tiesi oman oppiaineensa hyviksen.
  • Vastaajista 66 % koki, että voisi mennä juttelemaan hyviksen kanssa. 48 % on joskus hyödyntänyt hyviksen tarjoamia palveluja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.