Jyväskylän yliopisto päätti elokuussa, ettei italian kielen oppiaineeseen enää oteta opiskelijoita.
Vapaavalintaisen italian kielen ja kulttuurin temaattisen moduulin täydentäminen päättyi vuoden 2023 lopussa. Keskeneräisiä perus- tai aineopintoja voi suorittaa heinäkuun loppuun asti.

Päätös huolestuttaa romaanisen filologian oppiaineen vastuuhenkilö Outi Merisaloa. Huoli koskee romaanisten kielten tulevaisuutta akateemisina oppiaineina.

Italiaa ei ole opetettu Jyväskylässä pääaineena koskaan. Se on kuitenkin ollut opetuskieli yhtä kauan kuin romaaninen filologia eli 1960-luvulta. Romaaninen filologia on romaanisten kielten ja kulttuurien tutkimusta. Jyväskylässä opetetaan romaanisista kielistä edelleen ranskaa ja espanjaa.

Muita romaanisia kieliä ovat muun muassa portugali, sardin kieli ja romania.

Jos romaanisen filologian opiskelijalla on tarvittavaa italian taitoa, hän voi edelleen tehdä syventävien opintojen vaihtoehtoiset erikoiskurssit ja maisteritutkielman italianistiikasta.

Oppiaineen lakkautus tekee tästä kuitenkin vaikeaa. Jatkossa italiaa voi opiskella monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa eli Movissa. Kielikursseja on neljä. Italialaisen filologian opiskeluun tarvittavaa kielitaitoa niiden avulla on kuitenkin vaikea saada.

”Opiskelijat eivät saa yhtä monipuolista italian koulutusta kuin ennen”, Merisalo sanoo.

Hänen mukaansa romaaninen filologia on Jyväskylässä ainutlaatuinen kokonaisuus. Italian oppiaineen poistumisen myötä yliopistolta ”katoaa merkittävä koulutusresurssi”.

YLIOPISTO PERUSTELEE lakkautusta pääosin taloudellisilla syillä.

Reaaliaineiden rahoitus on ollut laskussa 2010 asti, sanoo kieli- ja viestintätieteiden laitoksen johtaja Mika Lähteenmäki.

”Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella on priorisoitu kieliaineita, jotka tuottavat tutkintoon johtavaa koulutusta.”

Myös opiskelijamäärien supistuminen vaikutti. Jyväskylässä italiaa on voinut opiskella kahdella linjalla: A oli perus- ja aineopinnot, B perusopinnot ja vapaa aine.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana A-linjalla aloittaneiden huippuvuosi oli 2012. Opiskelijoita oli 16. Vuonna 2021 linjalla aloitti yksi opiskelija.

B-linja on ollut hieman suositumpi. Vuonna 2022 aloitti 29 opiskelijaa, vuonna 2017 puolestaan kymmenen.

Lakkautuksen taustalla oli myös yliopistojen rehtorien neuvosto Unifin tilaama selvitys vuodelta 2015. Siinä ehdotettiin italian ja latinan vähentämistä Jyväskylässä ja Turussa.

Toukokuussa 2016 Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta äänesti lakkautetaanko italia ja latina seuraavalla opetussuunnitelmakaudella 2017–2020. Samalla se äänesti esittääkö tiedekunta yliopiston hallitukselle klassisten kielten koulutusvastuun poistamista.

Tulos oli tiukka: 9–8, lakkauttamisen hyväksi.

Outi Merisalo protestoi. Hän kirjoitti eriävässä mielipiteessään italian ja latinan olevan tärkeitä romaanisia ja klassisia kieliä sekä ”kansainvälisesti menestyneen tutkimuksen lähteistön kieli”. ”Latinan ja italian koulutustarjonnan lakkauttaminen myös heikentää yliopiston vetovoimaisuutta ja julkisuuskuvaa.”

Merisalo viittasi mielipiteessään Petitions24-nimisellä sivustolla julkaistuihin adresseihin. Latinan kielen opetuksen tukemiseksi oli noin 2 600 allekirjoitusta, italian noin 2 800. ”Allekirjoittajat eivät edusta vain opiskelijoita vaan myös ko. alojen asiantuntijoita ympäri maailmaa, jotka ovat monin tavoin ilmaisseet huolestumisensa tästä kehityksestä.”

Lakkautuspäätökset kuitenkin tehtiin.

Latinan syventäviä opintoja ja tohtoriopintoja pystyi suorittamaan heinäkuun 2022 loppuun.

Professuuri lakkautettiin jo 2000-luvun alussa, kun silloinen professori jäi eläkkeelle. Nykyään latinaa voi opiskella Jyväskylässä vain sivuaineena.

Italian oppiaineen lakkautus ajoitettiin lehtori Giuseppe La Grassan eläköitymiseen.

ITALIAN OPPIAINEEN lakkauttamisesta huolimatta italiaa voi jatkossa opiskella Jyväskylässä yksittäisten kielikurssien lisäksi romaanisessa filologiassa. Tämä kuitenkin edellyttää, että italiaa opiskelee ensin esimerkiksi Helsingissä tai Turussa.

”Turussa professuuri on poistettu, mutta Helsingistä löytyy edelleen täysi latinki.”

Helsingin yliopiston italialaisen filologian apulaisprofessori Silvio Cruschinan mukaan italian kielen tilanne Helsingin yliopistossa on melko vakaa, vaikka opiskelupaikkojen määrä onkin pudonnut 13:sta 9:ään vuoden 2019 jälkeen. Sivuaineeksi italian on ottanut vuosittain kuudesta kahdeksaan opiskelijaa.

Outi Merisalo pitää Jyväskylän yliopiston vahvuutena sen ”diversiteettiä”: toistaiseksi on laaja valikoima opiskeltavia kieliä.

Haasteena on kuitenkin yliopiston sijainti, hän sanoo.

Ja jos kielivalikoima supistuu, on todennäköisempää, että yhä useampi kielistä kiinnostunut jää mieluummin esimerkiksi Helsinkiin.

Lue lisää: Kielten opiskelu on vähentynyt (1/24)