Perimmäinen salattu totuus maailmasta
David Graeber (suom. Anna Tuomikoski)
Teos. 2025. 448 s.
Tänä vuonna julkaistu, Anna Tuomikosken suomentama, Perimmäinen salattu totuus maailmasta on kokoelma maailmankuulun antropologin ja anarkistin David Graeberin (1961–2020) kirjoituksia. Postuumisti julkaistun teoksen on toimittanut Graeberin yhteistyökumppani ja leski Nika Dubrovsky, joka on myös laatinut teokseen johdannon.
Hyvän yleiskuvan teoksen sisällöstä tarjoaa sen eri osioiden otsikointi: I. Mitään länttä ei ole koskaan ollutkaan, II. Taloustieteelle huutia, III. Valta, tieto ja tietämättömyys, IV. Hoivaavan luokan kapina, V. Mitä itua tässä on jos kaikki kiva kielletään? Jokainen näistä osioista muodostaa oman temaattisen kokonaisuutensa, vaikka valumista teemojen välillä tapahtuu myös.
Kirjassa Graeber käsittelee moninaisia aiheita, kuten velkaa, leikkiä, demokratiaa, byrokratiaa, väkivaltaa, hoivaa ja hevonpaskatöitä. Kirja tarjoaa monia mielenkiintoisia näkökulmia näihin aiheisiin liittyviin kysymyksiin, minkä lisäksi teos on oivallinen lähtökohta Graeberin ajattelun eri osa-alueisiin tutustumiselle. Ehdottomina helminä teoksesta voidaan nostaa tekstit ”Mitään länttä ei ole koskaan ollutkaan” ja ”Suoran toiminnan fenomenologiaa”.
Kielelliseltä ilmaisultaan Graeber on selkeä ja hänen ideansa ovat kirkkaita ja helposti omaksuttavissa. Mitaltaan kirjaan valikoidut kirjoitukset ovat muutamasta sivusta useampaan kymmeneen sivuun. Tekstien mittojen vaihtelevuus tekee osaltaan kirjasta mielekkään lukukokemuksen.
Kokonaisuudessaan Graeberin teos on yhteiskunnallisen mielikuvituksen ilottelua. Teos ohjaa lukijan katsetta hakeutumaan nykyisen talouskasvun epäjumalaa palvovan järjestelmän tuolle puolen ja pakottaa lukijan kysymään itseltään miksi emme elä nykyistä paremmassa ja vapaammassa maailmassa, ja mitä voisin itse tehdä paremman maailman toteutumisen eteen. Nimensä mukaisesti kirjan punaisena lankana toimii ajatus siitä, miten ”perimmäinen salattu totuus maailmasta on se, että maailma on meidän tekoamme ja voisimme aivan yhtä hyvin tehdä sen toisenlaiseksi.”