TUOTTEIDEN hintojen vertailu kaupassa kertoo paljon:

Pakastepinaattikeitto, hinta 1,3 euroa. Vegaaninen versio 2,99 euroa.

Lehmänmaidon litrahinta 0,79 euroa. Kasvipohjainen valmiste 1,99 euroa.

Tutkimukset ovat osoittaneet pitkään selkeästi, että kasviperäiset tuotteet ovat eläinperäisiä parempi valinta ilmastolle ja ekosysteemille. Hinnat kuitenkin ohjaavat kuluttajaa epäekologisempaan suuntaan.

 

LOPETIN punaisen lihan syönnin kymmenenvuotiaana eettisistä syistä. Vanhempi siskoni kertoi minulle tehotuotannosta. Hän oli itse kasvissyöjä. Myöhemmin ruokavaliostani tippui myös muita eläinperäisiä tuotteita. Nykyään käytän niitä harvoin. Motiivit kasvissyönnin taustalla ovat laajentuneet huoleen ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta.

Vaikka kasvis- ja vegaaniruokien valikoima on viime vuosina monipuolistunut, kaupassakäynti turhauttaa: vegaaniset tuotteet ovat usein eläinperäisiä kalliimpia.

Maailmanlaajuisesti ruoantuotanto on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Se tuottaa kolmanneksen kaikista ihmisen toiminnasta johtuvista kasvihuonekaasuista eli noin 17,3 miljardia tonnia päästöjä vuodessa.

Suurin tekijä on alkutuotanto eli maatalous, ja erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinperäinen ravinto.

Esimerkiksi syyskuussa 2021 tiedejulkaisu Nature foodissa julkaistun tutkimuksen mukaan lihatuotanto aiheuttaa rehutuotanto mukaan luettuna 57 prosenttia kaikista ruoantuotannon päästöistä.

Pelkän naudanlihan osuus päästöistä on neljännes. Kasviperäisen ruoantuotannon osuus ruoantuotannon kokonaispäästöistä oli 29 prosenttia – lähes kaksi kertaa eläinperäistä tuotantoa vähemmän.

Lisäksi suurin osa maapallon viljelymaasta käytetään ihmisten ravinnontuotannon sijaan karjan ruokintaan. Laiduneläimet vaativat paljon maata ja rehua, ja niitä varten raivataan usein metsää.

Karja tuottaa suuria määriä metaania, joka on kasvihuonekaasu.

 

VEGAANISTEN tuotteiden korkeampi kauppahinta johtuu pitkälti eläinperäisen ruoantuotannon tukipolitiikasta. Esimerkiksi suomalaista maataloutta rahoitetaan niin EU:n tuilla kuin kansallisilla tuilla. Suurin osa tuista suunnataan tuotantoon.

Esimerkiksi Suomen luonnonvarakeskus on laskenut, kuinka paljon peruselintarvikkeista pitäisi maksaa, jotta tuottaja saisi tulonsa tuotteen hinnasta eikä hinnan ja tuen yhdistelmänä. Tulos oli, että jos tuet lakkautettaisiin, peruselintarvikkeista eniten kallistuisi naudanlihan ja maitotuotteiden hinnat.

Vuonna 2022 Suomessa kansallisen tuen osuus tuotannolle oli noin 322,9 miljoonaa euroa. Summasta noin puolet suunnattiin maidontuotannolle siitä huolimatta, että maitotuotteet muodostavat suomalaisten ruokavalion ilmastovaikutuksesta merkittävän osan, noin 20 prosenttia.

Maitoteollisuuden lisäksi suurimpia kansallisen maataloustuen saajia on lihateollisuus.

Mistä se johtuu?

”Suomen tukipolitiikka on ylläpitänyt eläinperäisen tuotannon taloudellista kannattavuutta merkittävästi”, sanoo Teea Kortetmäki.

Hän on Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori ja varakoordinaattori hän sen rehuksi tai ihmisen ravinnoksi. Ihmisravinnon laatuvaatimukset ovat kuitenkin rehua korkeammat ja siksi sadon myynti rehuksi on taloudellisesti kannattavampaa.

 

SUOMALAISET syövät lihaa vuosittain keskimäärin 80 kiloa. Kulutus on moninkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Lukuun ottamatta vanhuksia suomalaiset syövät proteiinia yli tarpeen.

Ihmiset usein ajattelevat, että eläinperäinen ravinto on terveyden kannalta välttämätöntä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Esimerkiksi useat huippu-urheilijat, kuten formulakuski Lewis Hamilton ja tenniksen pelaaja Venus Williams, ovat vegaaneja.

Teea Kortetmäen mielestä ruokakulttuuri vaatisi laajan muutoksen. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voi edistää ruoka-ajattelua, joka hälventää kasvissyönnin ja sekasyönnin rajaa.

”Ruokailu on sosiaalinen asia. Myös sillä on väliä, mitä perhe ja ystävät ajattelevat.”

Tutkimusten mukaan kuluttajien ostopäätökseen vaikuttaa moni tekijä: esimerkiksi ikä, sukupuoli ja elämäntyyli. Lisäksi ostopäätökseen vaikuttaa hinta, jonka merkitys ostopäätökseen on merkittävä.

Sen lisäksi että eläinperäisen tuotannon kannattavuutta tuetaan, myös kaupat vaikuttavat hinnoittelullaan. Maito ja liha ovat usein kaupoille sisäänheittotuotteita, joilla houkutellaan asiakkaita. Niitä myydään pienellä katteella, joskus tappiolla. Jos niiden hinta nousee, kuluttaja vaihtaa nopeasti liikettä.

Sen sijaan ne, joille eettiset kysymykset ovat tärkeitä, maksavat tuotteista pyydetyn, usein korkeamman hinnan.

Tämä on myös kauppojen tiedossa, sanoo Kortetmäki.

Toisaalta Kortetmäen mukaan vegaaninen ruokavalio olisi nykytarjonnalla toteutettavissa edullisesti. Esimerkiksi proteiinia sisältävät linssit, pavut ja soijarouhe ovat halpoja. Sen sijaan prosessoidut tuotteet, kuten lihaa jäljittelevät valmisteet ja kasviperäiset maitovalmisteet ovat eläinperäisiä vastineita kalliimpia.

Kortetmäki toivoo, että kaupat saadaan mukaan ilmastotalkoisiin. Tuotteiden yksikköhintojen lisäksi esimerkiksi bonusjärjestelmät voisivat ohjata kuluttajaa. Lisäksi kaupat voivat sijoittaa tuotteita siten, että kasviperäiset tuotteet ovat helposti saatavilla.

 

MYÖS KULUTTAJAT voivat vaikuttaa. Monet kaupat vastaanottavat esimerkiksi asiakastoiveita valikoimaan liittyen. Kuluttaja myös päättää, mitä ostaa. Kasviperäisen ravinnon lisääminen ruokavaliossa voi luoda tuotantoon painetta. Toisaalta etenkin inflaation kiihtyessä ja ruoan hinnan noustessa hinta voi ohjata tekemään mahdollisimman edullisia ratkaisuja.

Jotta vegaaninen ruoka olisi edullisempaa, tarvitaan kuluttajia suurempia rakenteellisia muutoksia, kansallisesti ja globaalisti.

Tukipolitiikasta ja toistaiseksi olemattomasta ruoantuotannon kasviperäisyyteen kannustamisesta huolimatta olen optimisti. Uskon, että ruoantuotanto muuttuu. Hitaasti, mutta kuitenkin. Vaikka etenkin opiskelijana vegaanituotteiden hinta harmittaa, aion ostaa niitä jatkossakin.

Myös yhteiskunnallisilla valinnoilla, kuten äänestämisellä, voi vaikuttaa. Yksilö ei ole ainoastaan kuluttaja.