Ei hakutuloksia.

Teksti Oona Komonen

Pääkirjoitus: Puutarhassa

MILTEI JOKA päivä kuljin niiden ohi. Pihlajien, tuomien, metsävaahteroiden, vuorijalavien, saarnien, siperianpihtojen, hopeakuusten, kiiltotuhkapensaiden.

Kuljin ohi monesti ilman että pysähdyin.

Vuonna 1863 Jyväskylässä aloitti Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Sen myötä syntyi Suomen ensimmäinen valtiorahoitteinen koulupuutarha. Opetuksellisen tarkoituksen lisäksi puutarhalle kerättiin kasvikokoelmaa. Puisto noudatti todennäköisesti Gustav Meyerin periaatteita: vapaamuotoinen maisemakokonaisuus, harmoninen ja maalauksellinen. Seminaarinpuistosta avautui näkymä Jyväsjärvelle.

Puutarhanhoidon suosion kasvaessa Suomessa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa koristivat puutarhaa marjapensaat, suuret kasvimaat ja hedelmätarha. Satoa käytettiin seminaarin keittiössä sekä myytiin torilla kaupunkilaisille. Itsenäistymisen jälkeen luonnontieteiden opetus ja kasvitarhanhoito kuuluivat opetussuunnitelmiin. Kasvilajisto monipuolistui ja puistossa kokeiltiin muun muassa mehiläisten hoitoa.

Sotavuodet kuitenkin kohtelivat karusti: puisto jäi useana vuonna hoitamatta. Opettajaseminaari muuttui ylioppilaspohjaiseksi kasvatusopilliseksi korkeakouluksi 1934, ja 1950-luvulta eteenpäin lisärakentaminen Seminaarinmäestä lounaaseen muutti puiston vuosiksi rakennustyömaaksi. Vanhat kasvimaat purettiin, samoin kuin kasvihuone (jossa oli kasvatettu etenkin viherkasveja luokkahuoneisiin ja opetusmateriaaleiksi).

Puisto joutui sopeutumaan Alvar Aallon kampuksen suunnitelmiin. Lisärakentaminen 1970-luvulla hävitti vanhan puiston keskeisimmät maisemaelementit ja pilkkoi sen osiin.

Vuonna 1989 kuitenkin tapahtui. Yliopistolle perustettiin viheraluepuutarhan amanuenssin toimi. Viheralueet saivat kasvitieteellisen puutarhan statuksen 1990.

Puutarhan kunnostaminen ja restaurointi alkoivat vuonna 2012. Ensin vanhimman osan, sitten Aallonpuiston puolen. Keskeinen tavoite: säästää ja suojella Seminaarinmäen uhanalaisia maisemapuiston piirteitä ja historiallisia kasveja sekä kerrostumia.

Tänä vuonna, 2022, yliopistolle saatiin jälleen kasvitieteellisen puutarhan suunnittelijan toimi.

Lue lisää: Hanna Keljo haluaa tehdä Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta tunnetun: ”Se on kokonaisuudessaan tärkeä kulttuuriperintö- ja ympäristökohde”

Huhtikuussa Euroopan komissio myönsi Seminaarinmäen kampukselle ensimmäisenä Suomessa ja Pohjoismaissa kulttuuriperintötunnuksen.

 

KASVITIETEELLISTEN puutarhoiden tehtävä on ylläpitää kasvikokoelmaa sekä suojella lajistoa tutkimus- ja opetustarkoituksessa. Nykyään tieteellisiä puutarhoja on yli 2 500 noin 150:ssä eri maassa.

Jyväskylässä puutarha on 36 hehtaaria. Kasvikokoelmat (18 000 yksilöä, noin 570 lajia) sijaitsevat kolmessa kampuskohteessa (Seminaarinmäellä, Mattilanniemessä ja Ylistönrinteellä). Kohteiden runsas lajisto kertoo paitsi huolenpidosta myös historiasta ja kulttuuriympäristöarvosta.

Alueelta voi löytää rusokuusamia, omenapuita, syreenejä, villaheisiä, kärhöjä, isotöyhtöangervoja.

Seminaarinmäen perustajan ja ensimmäisen johtajan Uno Cygnaeuksen syntymän 100-vuotismuistoksi vuonna 1910 istutetun tammen. Seminaarin muistoksi vuonna 1937 istutetun kuusen.

 

Kirjoittaja on Jylkkärin päätoimittaja.

paatoimittaja@jylkkari.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.