HANNA KELJOLLA on tavoite. Hän haluaa tehdä Jyväskylän yliopiston kasvitieteellistä puutarhasta tunnetun.
”Suurin osa yliopiston henkilökunnastakaan ei tiedä siitä.”
Keljo on kasvitieteellisen puutarhan suunnittelija ja puutarha-asiantuntija. Hän aloitti tehtävässä maaliskuussa 2022. Edeltävä, puutarhan ensimmäisen amanuenssin toimessa ollut Hillevi Kotiranta eläköityi vuonna 2015.
Noiden vuosien välillä puutarhan kasvillisuutta ei ollut juurikaan dokumentoitu. Puolen vuoden ajan Keljo on inventoinut ja kuvannut kasvillisuutta, rakentanut puutarhan kotisivuja, järjestänyt kierroksia, konsultoinut alueet omistavia ja hoitavia tahoja.
Keljon työnkuvaan kuuluu puutarhan kehittäminen. Alue muodostuu lähes 36 hehtaarin kokoisesta puistoalueesta sisältäen kaikkien kampusten viheralueet. Jokaisella niistä on omat ominaispiirteestä, ja kukin kohde esittelee aluetta erilaisista kulttuuriympäristön liittyvistä näkökulmista ja rakennusaikaansa peilaten. Kesällä puutarhassa jatkettiin viime vuosina käynnistettyjä luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä. Alueella on perustettuja niittyjä, lahopuutarhoja, hyönteishotelleja sekä luonnontilaan jätettyjä alueita.
Yliopiston viheralueet saivat virallisen kasvitieteellisen puutarhan statuksen vuonna 1990. Vanhimmat kasvit ovat kuitenkin perua jo 1800-luvun koulupuutarhasta, joka sijaitsi Seminaarinmäellä. Niin rakennuskanta kuin alueen kasvisto on lähes vanhinta Jyväskylässä jäljellä olevaa kerrostumaa. Esimerkiksi siksi kasvitieteellinen puutarha on Keljon mielestä merkittävä.
”Se on kokonaisuudessaan tärkeä kulttuuriperintö- ja ympäristökohde. Merkki menneestä ja nykyajasta.”