Ei hakutuloksia.

Teksti  Heli Narinen ja Christina Boman

Eläköön kommuunismi!

Suuressa keittiössä vietetään yhteistä aikaa ja jaetaan päivän kuulumiset. Kuvassa Minttu Manninen ja Julia Felix.

Omakotitalo-kommuunissa asuva voi joutua putsaamaan rännejä ja hoitamaan puutarhaa. Yhteisasumisessa viehättävät runsas tila ja yhteisöllisyys.

Porraskäytävä johdattaa suuren, kaksikerroksisen omakotitalon yläkertaan. Eteisen lattialta löytyy hämmentävä määrä kenkäpareja. Käytävän seinällä keikkuu muistitaulu merkintöineen.

Voisi kuvitella, että olemme eksyneet leirikouluun.

Mutta me emme ole vierailulla leirikoulussa, vaan kolmen opiskelijatytön asuttamassa kommuunissa.

Minttu Mannisen ja Julia Felixin asumismuoto poikkeaa perinteisestä soluasumisesta siten, että kerrostalokolmion sijaan heidät löytää kolmen hengen kommuunista keskeltä idyllistä omakotitaloaluetta Mattilanpellolla.

Ranskasta Suomeen vaihto-opiskelijaksi matkannut Felix tahtoi kimppa-asumisen myötä oppia tuntemaan paikallisia tapoja ja uusia ihmisiä. Manninen puolestaan päätyi kommuuniin sen edullisen hinnan vuoksi – hän tahtoi saada matkarahaa säästöön ensi kevään vaihtoa varten.

Mannisen ja Felixin vuokrat määrittyvät huoneen koon mukaan, mutta yhteensä summat jäävät joka tapauksessa hädin tuskin pienen opiskelijayksiön vuokran tasolle. Molemmat kuluttavat asumiseen vain reilut pari sataa euroa kuukaudessa.

 

Edullisten kustannusten lisäksi omakotitalokommuuneissa houkuttelee niiden tilavuus.

Kypärämäessä kommuunissa asuva Henna Marjukka Vierimaa tarvitsee tilaa harrastustensa vuoksi. Omakotitalossa hän saa vaivatta varastotoitua käsityö- ja askartelumateriaalejaan.

Vierimaan ja kolmen muun henkilön asuttaman kommuunin kustannukset ovat suuremmat kuin Mannisen ja Felixin, mutta myös tilaa on huomattavasti enemmän.

”Usein ihmiset etsivät kimppa-asumiselta hyvää sijaintia parilla-kolmella sadalla eurolla. Minulle on tärkeää saada reilusti tilaa vain hieman suuremmilla, tai jopa pienemmillä kustannuksilla, kuin pienessä kaksiossa.”

Vierimaa kertoo vuokran olevan neliöltä samaa luokkaa keskiverto soluasuntojen kanssa, mutta neliöitä sen sijaan on paljon enemmän. Vuokran lisäksi Vierimaan maksettavaksi tulee kuukausittain useita kymmeniä euroja erillisiä vesi-, käyttösähkö-, jäte- ja internetkustannuksia.

 

Kotitöitä omakotitalokommuunissa riittää. Felix ja Manninen pääsevät verrattain helpolla.

”Ainoa ohjeistus vuokraisännän puolelta on portaikon siivoaminen viikottain”, Manninen kertoo.

Vierimaan kommuunissa sen sijaan riittää hommia.

”Pihatyöt ja pienemmät talonhuollolliset asiat, kuten rännien puhdistus ja sulakkeiden vaihto, ovat vuokralaisten hoidettavia. Suurehkossa puutarhassa hedelmäpuineen, marjapensaineen ja pienine peltoineen on hyvin paljon tekemistä läpi vuoden”, Vierimaa kuvailee.

Vierimaa on havainnut, etteivät kaikki kommuuniin haluavat ole tietoisia työn määrästä.

”Monet eivät ole perillä talonhuollollisten tehtävien kuulumisesta vuokravelvoitteeseen. He eivät tajua, miksi lehdet täytyy haravoida tai miksi hiekkaa ei saa kuljettaa herkille lattiamateriaaleille.”

Vierimaa on kuullut kommuuneista, joissa asukkaat itse kyllä tykkäävät temmeltää, mutta joissa kotitöistä ei olla valmiita ottamaan vastuuta.

”Tällaiset kommuunit aiheuttavat vuokraisännille harmaita hiuksia ja pilaavat yhteisasumisen maineen”, Vierimaa harmittelee.

 

Ennen kommuuniin muuttamista Mannisella ja Felixillä oli sekä toiveita että pelkoja yhteisasumista kohtaan.

Osa niistä on toteutunut, osa ei.

Manninen oli huolissaan siitä, kuinka useampi nainen tulee toimeen saman katon alla ja miten kylpyhuonevuorot saadaan jaettua.

Pelot osoittautuivat turhiksi. Odotukset hyvästä seurasta ja hauskoista juhlista sen sijaan kyllä toteutuivat.

Felix on myös päässyt kurkistamaan suomalaisiin elämäntapoihin.

”Ranskassa meillä on tapana myös kimppakämpissä syödä yhdessä, kuin perheen tavoin”, Felix kertoo.

Suomalaisessa kommuunissa kukin ruokailee kuitenkin omia aikojaan. Yhteisestä ajanvietosta ja jopa pienen perheen omaisista sidoksista ei sen sijaan ole ollut puutetta.

“Kämppisten kanssa muodostuu yllättävän vahva yhteys, vaikkei se jatkuisi enää pois muuttamisen jälkeen.”

 

Kommuuneja löytyy siis moneen makuun. Mutta sopiiko asumismuoto kaikille?

”Kommuuniasuminen sopii avoimelle ja rennolle henkilölle – ei ehkä sellaiselle, joka tykkää olla paljon omissa oloissaan”, Felix pohtii.

Myös Vierimaa suosittelee kommuuniasumista yhteisestä puuhastelusta pitäville, jotka kaipaavat vaihtoehtoa yksin asumiselle. Hän painottaa kuitenkin, että kyky ottaa vastuuta on kommuuniasumisessa erityisen tärkeää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *