Ei hakutuloksia.

Teksti Oona Komonen

Pääkirjoitus: Eläköön sivistys, nyt leikataan taas

SANAT ON kirjattu sivulle 170. Ne ovat siinä, pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa, jonka eduskunta hyväksyi joulukuussa 2019.

Ja mitä sanoja ne ovatkaan! Hallituksen tavoite on Suomi, joka on ”kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida”. Keinot ovat lupaavat: Vahvistetaan ennakoitavaa ja pitkäjänteistä perusrahoitusta korkeakoulurahoituksessa. Vahvistetaan suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa.

Lisäksi: nostetaan Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin.

Eläköön tiede ja tutkimus!

SITTEN TULI elokuun 13. päivä 2021. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan Suomen Akatemian kautta kanavoitava tutkimusrahoitus pienenee ensi vuonna noin 40 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Syy: rahapelituottojen alenemisen kompensaatioon liittyvät vielä ratkaisemattomat kysymykset.

Eikä siinä kaikki: vasta viime keväänä valtioneuvosto päätti kehysriihessä 35 miljoonan euron leikkauksesta Akatemian jakamaan tutkimusrahoitukseen vuodesta 2023 alkaen.

Akatemian tutkimusrahoituksesta noin 90 prosenttia suuntautuu yliopistoille. Leikkaukset tarkoittavat toisin sanoen vähennystä niiden rahoitukseen. Ne paitsi heikentävät tutkimusedellytyksiä sekä pitkäjänteistä tutkimusta, myös osaamispohjaa.

Esitetyt heikennykset ovat siis myös leikkaus koulutukseen.

Ja sehän ei ole uusi ilmiö.

2010-luvulla Jyrki Kataisen (kok) hallitus leikkasi korkeakoulujen resursseja, ja samaa linjaa jatkoi Alexander Stubb (kok). Sen jälkeen politiikot vakuuttelivat kilvan koulutusleikkausten olevan ohi, kunnes Juha Sipilän (kesk) hallitus ”säästi” koulutuksesta ja tutkimuksesta kolmisen miljardia. Puhuttiin myös professorien kesälomista ja ”kaiken maailman dosenteista”. Eipä ihme, että osa tutkijoista sanoi siirtyvänsä Suomesta. Eipä ihme, että yliopistoissa alkoi yt-neuvotteluita.

Eläköön tiede ja koulutus?

Esitetyt heikennykset ovat leikkaus koulutukseen, mikä ei ole uusi ilmiö.

TUTKIMUSTA TARVITAAN päätöksenteossa. Sitä tarvitaan suurten kriisien ratkaisussa. Ilman pitkäjänteistä tutkimusta ja faktapohjaista tietoa emme voi ratkaista ilmastonmuutosta, emme varautua talouskriiseihin, emme kehittää rokotteita, emme ymmärtää eriarvoisuuden syitä ja seurauksia.

Eikä kyse ole vain ongelmien ratkaisusta tai tieteen tuottamasta taloudellisesta hyödystä, jota nykyään painotetaan entistä enemmän. Tutkimus ja tieto ovat osa kriittistä ajattelua ja sen kehittymisen edellytys.

On tietenkin kestämätöntä, että tutkimus ja kehitys rahoitetaan rahapelituotoilla. Kenties kestävämpi ratkaisu olisi rahoittaa niitä valtion budjettivaroista. Hallitusohjelman mukaan kun ”koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin nojannut kasvu on luonut Suomelle edellytykset hyvinvointivaltion rakentamiseen ja tuottavuuden kasvuun. Sivistys on tärkeimpiä arvojamme ja ihmisen vapauden tae”. Kuten sanottu, hienoja sanoja!

Odotan päivää, kun puheet näkyvät myös teoissa.

Kirjoittaja on Jylkkärin päätoimittaja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.