JYLKKÄRI SOITTI viidelle keskisuomalaiselle kansanedustajalle ja kysyi, mitä mieltä he ovat uudesta Jyväskylän yliopistolle ei-niin suopeasta rahoitusmallista, jonka taustalla ovat hallituksen korkeakoulupoliittiset tavoitteet.
Toimitus tavoitti kolme opposition edustajaa: Jani Kokon (sd), Bella Forsgrénin (vihr) ja Petri Honkosen (kesk). Kansanedustaja Kaisa Gardewia (ps) ja Sinuhe Wallinheimoa (kok) ei saatu haastatteluun useista yhteydenotoista huolimatta.
Oppositiossa olevat kansanedustajat olivat yhtä mieltä siitä, että uusi rahoitusmalli kohtelee Jyväskylän yliopistoa epäoikeudenmukaisesti. Forsgrén ja Kokko katsovat molemmat mallin ongelmaksi sen, ettei se huomioi yliopistojen erityispiirteitä.
”Malli ei kannusta yliopistoja kehittämään omaa toimintaansa, jos se merkitsee sitä, että rahoituksesta leikataan,” Kokko sanoo.
Hänen mielestään korkeakoulupolitiikassa pitäisi tehdä päätöksiä, jotka kannustaisivat yliopistoja löytämään omia vahvuuksiaan.
Kunkin yliopiston ydinosaamisen huomioiminen rahoitusmallissa auttaisi Forsgrénin mukaan turvaamaan monimuotoisen korkeakoulutuksen toteutumisen.
”Se on rikkaus ja edellytys yhteiskunnan laaja-alaiselle sivistykselle,” hän sanoo.
HONKOSEN MUKAAN tilanne on Jyväskylän kannalta huolestuttava. Hän toimi viime hallituskauden lopulla tiede- ja kulttuuriministerinä ja arvioi Jyväskylän yliopiston menestyneen edeltävän mallin mittareilla kohtalaisesti. Nyt tilanne on kääntymässä huonompaan suuntaan.
”Jyväskylässä on tehty laadukasta työtä pitkäjänteisesti. Tässä on kyse myös alueellisesta edunvalvonnasta ja valitettavasti pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku ovat nykyisellä hallituskaudella rohmunneet eniten resursseja,” Honkonen sanoo.
Kokon mukaan on luonnollista, että resursseja kohdistetaan alueille, joihin väestön sisäinen muuttoliike suuntautuu. Se luo kuitenkin epätasapainoisen tilanteen Suomen laajaan korkeakoulukenttään.
Kokko uskoo, että Jyväskylä säilyttää leikkauksista huolimatta asemansa keskeisenä toimijana maan korkeakoulujen joukossa.
”Näen yliopiston tulevaisuuden vahvana. Se on olennainen osa myös koko Jyväskylän ja Keski-Suomen vetovoimaa,” hän toteaa.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON rahoituksen lisäksi kolmea kansanedustajaa huolestuttaa korkeakoulupolitiikan yleinen suunta nykyisellä hallituskaudella.
”Koulutuksesta leikkaaminen ei ole koskaan järkevää. Silloin leikkaa myös tulevaisuuden kasvusta,” Kokko kiteyttää.
Forsgrénin mukaan konkreettisia esimerkkejä hallituksen epäjohdonmukaisesta korkeakoulupolitiikasta ovat muun muassa opiskelijoiden tulotason heikentäminen ja kansainvälisiin opiskelijoihin kohdistuvat toimet, kuten opiskelulupien tiukentaminen ja nousevat lukukausimaksut.
Hänen mukaansa korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ytimessä tulisi olla sivistys, joka edellyttää, että riittävään perusrahoitukseen ja opetuksen laadun säilyttämiseen panostettaisiin.
Sivistystä edistävän rahoitusmallin ohella Forsgrén näkee, että opiskelijoiden hyvinvointiin ja toimeentuloon tulee satsata.
Pelkkiä risuja oppositio ei anna. Honkonen pitää Opetus- ja kulttuuriministeriön tohtorikoulutukseen suuntaamaa 255 miljoonan euron lisärahoitusta hyvänä avauksena ja toivoo kokeilulta positiivisia tuloksia.
Lue lisää: Yliopistojen rahoitusmalli uudistumassa: Jyväskylä saattaa hävitä kolme miljoonaa euroa
Lue lisää: Pääkirjoitus: Tukintotehtailusta seuraa yhteisöllisyyden kariseminen