Kolme miljoonaa euroa. Sen verran Jyväskylän yliopiston rahoitus vähenee, kun yliopistojen uusi rahoitusmalli tulee voimaan vuoden 2025 alussa.
”Iso pettymys meille”, Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala toteaa.
Uutta rahoitusmallia on valmistellut opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettama työryhmä. Se julkaisi viimeisimmän ehdotuksensa malliin tulevista muutoksista tammikuun puolivälissä.
”Teimme työryhmälle tiettäväksi, ettei tämä ole meidän mielestämme hyvä asia. Mutta voin sanoa, että pöydällä oli sellaisiakin vaihtoehtoja, jotka olisivat olleet vielä huonompia Jyväskylän kannalta. Näistä kaikista vaihtoehdoista tämä oli pienin paha”, Ojala kertoo.
Työryhmä on laskenut yliopistojen edellisvuosien tulosten perusteella, miten OKM:n myöntämä perusrahoitus oppilaitosten välillä jatkossa jakautuisi. Muutokset perustuvat hallituksen koulutuspoliittisiin tavoitteisiin.
Maan kuuden suurimman yliopiston joukosta Jyväskylä tulisi kärsimään eniten sekä euromäärällisesti että suhteellisesti.
Rahoitusmallin voittajat ja häviäjät
Suuri syy sille, miksi jotkut yliopistot häviävät ja toiset voittavat on rahoitusmallin tulosperustaiset mittarit. Yli 80 prosenttia OKM:n perusrahoituksesta jaetaan sen mukaan, miten oppilaitokset menestyvät eri mittareilla. Puhutaan niin sanotusta indikaattoripohjaisesta rahoituksesta.
Työryhmä teki mittareihin kaksi merkittävää muutosta. Joukkoon lisättiin uusi ensikertalaisista opiskelijoista palkitseva mittari. Jatkuvan oppimisen eli avoimessa yliopistossa suoritettujen opintopisteiden määrää huomioivan mittarin painoarvoa puolestaan laskettiin neljästä prosentista kolmeen prosenttiin.
Toinen työryhmän tekemä merkittävä muutos liittyi rahoitustekijöiden kertoimiin, joilla OKM säätelee mittarien ohella perusrahoituksen jakautumista. Esimerkiksi eri alojen tutkintoihin pätevät eriarvoiset kertoimet.
Työryhmän ehdotelmassa toisen samantasoisen tutkinnon kerrointa alennettaisiin 0,7 prosentista 0,5 prosenttiin ja tavoite- ajassa suoritettujen tutkintojen kerrointa taas nostettaisiin 1,5 prosentista 1,8 prosenttiin.
Hyötyviä yliopistoja ovat muun muassa Tampereen yliopisto, Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto. Jyväskylän ohella Taideyliopisto tulisi taas kärsimään suuret menetykset. Sen osuus rahoituksesta suhteutettuna muihin yliopistoihin pienenee jopa 6,7 prosenttia.
Uudella rahoitusmallilla työryhmä perustelee vähentävänsä koulutuksen kasautumista ja kannustavansa yliopistoja ottamaan sisään yhä enemmän ensikertalaisia, jotta korkeakoulutettujen nuorten määrää saataisiin nostettua.
Suomen yliopistojen rahoitusmalli on yksi maailman tulospainotteisimmista. Haittapuoliin lukeutuu se, että pienillä muutoksilla voi olla rajut vaikutukset yksittäisiin yliopistoihin.
Jatkuvan oppimisen painoarvon lasku selittää sen, miksi Jyväskylän yliopiston arvioidaan pärjäävän heikosti uuden mallin mittareilla.
”Totta kai tämä tuntuu epäreilulta”, Jyväskylän yliopiston talous- ja palvelujohtaja Päivi Seppä sanoo.
”Tässä konkretisoituu se, että jos olet jollain osa-alueella kokoasi suurempi, poliittisten linjausten muuttuessa vaikutukset ovat yksittäiselle yliopistolle, kuten nyt meille, liian mittavat”, hän jatkaa.
”Se on jostain pois. Meidän taloudellinen tilanteemme ei ole sellainen, että voisimme sopeutua kolmen miljoonan vähennykseen vaivattomasti.”
Päivi Seppä
Seppä ja Ojala eivät kumpikaan osanneet odottaa, että jatkuvan oppimisen painoarvoa laskettaisiin. Päinvastoin Jyväskylän yliopisto on suunnitelmallisesti pyrkinyt kasvattamaan avointa yliopistoaan ja onnistunut siinä. Sen avoin yliopisto on maan suurin.
Sepän mukaan myös ehdotus lisätä ensikertalaisten opiskelijoiden määrä yhdeksi mallin rahoitustekijöistä saattaa olla Jyväskylän yliopiston kannalta epäedullinen valinta. Yliopistolla on vain rajalliset mahdollisuudet kasvattaa kokoaan tai hyväksyä opiskelemaan yhä enemmän ensikertalaisen kriteerit täyttäviä hakijoita.
Vaikka muutaman miljoonan menetys on vähän suhteutettuna Jyväskylän yliopiston vuosittaiseen yli kahdensadan miljoonan euron budjettiin, Sepän mukaan summaa ei voi vähätellä.
”Se on jostain pois. Meidän taloudellinen tilanteemme ei ole sellainen, että voisimme sopeutua kolmen miljoonan vähennykseen vaivattomasti.”
Yliopiston kokonaisliikevaihdosta noin kaksi kolmasosa muodostuu OKM:n perusrahoituksesta. Sepän mukaan yliopisto voi pääsääntöisesti päättää itse, mihin se tämän rahan käyttää. Varat ovat menneet yliopiston perustoimintaan.
Menetettyjä euroja on vaikea kompensoida. Hankalassa taloustilanteessa Jyväskylän yliopiston on säästettävä jostain.
Rehtori Ojalan mukaan viime syksynä on aloitettu ”pehmeitä sopeuttamistoimia”, joilla on onnistuttu säästämään noin miljoona euroa.
Se ei riitä. Yliopiston budjetti on jo edeltävinä vuosina ollut alijäämäinen. Perustehtävien turvaamiseksi olisi saatava lisää rahaa. Tähän mennessä sitä on hankittu muun muassa realisoimalla yliopistolle kertynyttä pääomaa.
”Ei me tässä romahtamassa olla, mutta joudumme tekemään ehkä myös isompia säästötoimia,” Ojala sanoo.
Niillä hän ei kuitenkaan suostu vielä spekuloimaan. Seppä puolestaan viittaa mahdollisuuteen, ettei yliopisto osittain säästösyistä toimisi jatkossa enää kaikissa kampusalueen rakennuksissa.
Ojala kertoo keskustelleensa tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan (kok) kanssa mahdollisuudesta siirtymäaikaan, joka helpottaisi Jyväskylän yliopistoa sopeutumaan uuteen rahoitusmalliin. Käytännössä siirtymäaika tarkoittaisi muutaman vuoden lisärahoitusta.
”Joudumme tekemään ehkä myös isompia säästö-toimia.”
Jari Ojala
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallilla on vahva yliopistoja ohjaava vaikutus. Jos haluaa olla yliopisto, jolle OKM kohdentaa rahojaan, on mallin ehtoihin sopeuduttava.
Eriäviä mielipiteitä uusista säädöksistä ovat professoriliiton ohella esittäneet muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (Jyy).
Molemmat opiskelijoita edustavat tahot ovat jättäneet ehdotelmasta lausunnon, jossa esimerkiksi ensikertalaisista opiskelijoista muodostuvaa uutta rahoitustekijää ja tavoiteajassa valmistuneiden entistä korkeampaa kerrointa ei nähdä tarkoituksenmukaisina uudistuksina.
SYL:llä on ollut edustus myös OKM:n mallia valmistelevassa työryhmässä. SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija Heidi Rättyän mukaan näkemykset muun muassa muutosten tehottomuudesta on tuotu mallin valmisteluvaiheessa esille.
Opiskelijoita edustavat äänet jäivät kuitenkin alakynteen. Työryhmässä on kuultu kriittisiä kannanottoja myös korkeakoulujen edustajilta, mutta lopulta enemmistö oli valmis hyväksymään uuden mallin.
Rättyä näkee, ettei yliopistoilla ole riittäviä keinoja vastata niille asetettuihin uusiin rahoituskriteereihin.
”Valmistumisnopeuteen vaikuttaa huomattavasti se, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja mitä opiskelijat päättävät itse tehdä. Jos katsomme, mitä Orpon hallitus tällä hetkellä tekee, niin opiskelijoiden toimeentulo heikkenee ja todennäköisesti valmistuminenkin tulee hidastumaan. Toki yliopistoissa voidaan kannustaa valmistumaan ja parantaa ohjausta, mutta tilastoissa näkyvät vaikutukset ovat vähäiset.”
Rättyän mukaan vaikuttamisen paikat ovat rahoitusmallin suhteen nyt pitkälti käytetty. Myös Ojala ja Seppä arvioivat, että viimeisin ehdotelma on paikkansapitävä pieniä hienosäätöjä lukuun ottamatta.
Toisaalta sekä yliopistoissa että etujärjestöissä odotettiin malliin suurempia rakenteellisia uudistuksia sekä hyvässä että pahassa. Tulosperustaisuutta vahvistamalla uusi malli noudattelee edeltäjiään.
Jyyssä ollaan jopa tyytyväisiä uuden mallin kokonaisuuteen. Ylioppilaskunnan hallituksen korkeakoulupolitiikasta vastaava jäsen Heli Ylikoski pitää tärkeänä, että esimerkiksi opiskelijoilta kerätty palaute on päätetty säilyttää rahoitustekijänä.
Ylikosken mukaan mallin konkreettisia vaikutuksia voi vasta arvailla.
”Pitää seurata, miten tämä tulee vaikuttamaan yliopiston yleiseen talouteen, koska se vaikuttaa suoraan siihen, mitä ja miten meillä voi opiskella.”
Jyystä ja SYL:stä nostetaan esille, että uudesta rahoitusmallista saattaa seurata muun muassa rajoitteita sivuaineiden laajuuteen. Lisäksi opiskelijoiden etujärjestöt ovat katsoneet, että toisen tutkinnon suorittamisesta saattaa tulla kohtuuttoman hankalaa, jos korkeakoulut alkavat suosia ensikertalaisia yhteishaussa entistä enemmän.w
Ylikoski ymmärtää tilanteen olevan ikävä myös Jyväskylän yliopiston henkilöstön kannalta. Hän toivoisi johdolta selkeämpää viestintää väistämättä edessä olevista säästötoimista, ettei keskustelu niistä jäisi ainoastaan henkilöstön ja opiskelijoiden spekuloinnin varaan.
”Yliopiston johdossa painotetaan, etteivät opiskelijat ole vain resurssi ja numeroita. Tilanne pakottaa meidät kuitenkin ajattelemaan rahaa ja sitä, miten tutkinnot saadaan nopeasti ulos, vaikka haluttaisiin ajatella jotain muuta kuten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.”
Uuden rahoitusmallin on määrä olla voimassa OKM:n ja yliopiston välisen nelivuotisen tulossopimuskauden ajan, jonka jälkeen uudistuksia on mahdollista tehdä jälleen vuonna 2028.
Neljä vuotta on lyhyt aika sille, että mallin ohjausvaikutukset alkaisivat näkyä yliopistojen tuloksissa. Ojala toivoisi OKM:n rahoitukseen pitkäjänteisempiä muutoksia. Se helpottaisi myös yliopiston sisällä tehtävää strategiatyötä.
Jyväskylän yliopistolla ei ole ollut samanlaista mahdollisuutta kasvaa kuin esimerkiksi Tampereen ja Turun yliopistoilla, joissa alueen korkeakouluja on yhdistetty yhdeksi toimijaksi.
Vielä 2000 luvun alussa Jyväskylä oli tutkintomäärissä maan toiseksi suurin yliopisto. Näin ei enää ole.
”Olemme kasvaneet viimeisen 20 vuoden aikana, mutta vaikka nostaisimme tutkintojen määrää paljon, niin muutkin nostavat, emmekä saa silloin yhtään sen enempää rahaa mallin kautta.”
Pitkässä juoksussa tuloksia painottavilla mittareilla ei olla Ojalan mukaan onnistuttu merkittävästi kasvattamaan tutkintomääriä. Rehtori ei usko, että tulevatkaan muutokset johtaisivat hallituksen tavoitteeseen, jossa nuorista aikuisista 50 prosenttia tulisi olla korkeasti koulutettuja.
Indikaattoripohjainen rahoitus on ohjannut yliopistoja toimimaan yhdenmukaisesti. Ojalan mielestä tiede- ja koulutuspoliittisesti Jyväskylän voisi olla järkevää tehdä irtiottoja ja profiloitua, vaikkei rahoitusmalli siihen kannustakkaan.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Tukintotehtailusta seuraa yhteisöllisyyden kariseminen