Jylkkärin edellisestä vierailusta Kortesuon päiväkodissa on yli 10 vuotta. On aika käydä jälleen eskareilla kylässä.
Paneelimme kerääntyy askartelupöydän ääreen ja keskittyy. Lapset ovat aamulla piirtäneet kuvia yliopistosta. Mikä se oikein on?
”Siellä opiskellaan”, tietää Ella, 5.
”Se tarkottaa vähän niinku koulun käymistä. Yliopisto on olemassa, koska nuoret kehittyy vielä. Siellä tehään kaikkia juttuja, että osataan tehä töitä”, Valma, 6, tähdentää.
Tarkastelemme Helmin, 6, piirustusta:
”Se on sellanen yliopiston näkönen. Pihalla on ainaki oravia ja siilejä. Siellä on kello, koska siitä tietää, millon pitää mennä sisälle. Ja tehään sellasia kokeita, mistä pitää selviytyä.”
”Varmasti tunnen yhden ihmisen yliopistosta, koska mun äiti on siellä. En tiiä mitä se tekee, päivällä se on töissä ja sitten menee sinne”, Lahja, 6, kertoo.
Hilla, 6, tietää äitinsä käyvän samassa paikassa, tekemässä jotain. Eräs päiväkodin aikuisistakin on aloittanut opinnot yliopistossa, ja toinen aikuinen tullut tilalle.
”Ja täällä on yks opiskelija”, Valma lisää.
”Yks opettaa saksaa, mutta enemmän me opiskellaan englantia”, kertoo Ella.
Joku kysyy, mennäänkö yliopistoon kouluvuosien jälkeen. Vieruskaveri toteaa, että ainakaan vauvat eivät siellä käy, ja paneeli remahtaa nauruun.
”Isot aikuiset vaan”, Helmi tietää.
”Mä haluisin mennä yliopistoon. En tiiä miks”, sanoo Eetu, 6.
”No joo”, myötäilee Miika, 6.
Mitä se mahtaa tarkoittaa, että yliopisto tavoittelee tiedettä ja sivistystä? Kaisa, 6, aloittaa:
”Se on tiedettä, jos tietää jotain asioita.”
”Että saa tietoa”, Venla, 6, muotoilee. Ella tarkentaa:
”Tärkeistä asioista. Ei silleen ihan turhaan.”
”Harjottelemalla voi oppia. Sitä en kyllä tiedä, mitä sivistys on”, lisää Helmi. Lahja ja Fajr, 6, kohauttavat olkiaan: sana totisesti on kimurantti. Paneeli miettii hetken. Helmi hoksaa:
”Tuota niin. Sivistys vois olla sellasta, että kehittyy tosi paljon. Sillein, että ois vähän taitavempi noissa yliopistoasioissa.”
”Sivistys on sitä, että on yhdessä”, Eetu jatkaa. Tämä kirvoittaa Ellassa lisää ajatuksia:
”Siihen tarvitaan ystävyyttä. Että tutustuu.”
”Kysyy vaikka ’Kuka sun nimi on?’”, Valma konkretisoi.
Entä sitten viisaus?
”Viisas ei tee tyhmiä juttuja. Että menis liian kauas vedessä ilman, että kääntyis ja tulis takas – sitten voi hukkuu. Ei tahallaan vaikka pistäis piikin sormeen. Se suojelee kaikkia”, Helmi määrittelee.
Valma jatkaa:
”On kohtelias ja hyvätuntonen muita kohtaan.”
”Et on kiltti ja antaa kaikkien olla sillei rauhassa, ettei hirveesti kiusaa. Ei turhaan sano mitään, ei vaikka jotain ylimäärästä”, Ella järkeilee.
Kysyn Paulilta, 5, ketä hän pitää erityisen viisaana.
”Paulia taitaa vähän jännittää, ku Pauli on täällä ihan uus”, Helmi kertoo.
Hymyilen Paulille.
”En tiiä, oonko mä viisas. Oon tosi taitava rakentaja”, Eetu pohtii. Samaa sanoo Miika.
”Ne kerran rakens aika korkeen tornin, mutta me ollaan rakennettu vielä korkeempi”, Ella täsmentää.
Kysyn, mitä terveisiä lapset haluavat lähettää lehden lukijoille.
”Saako mennä miettii pöydän alle?” Helmi kysyy. Minua naurattaa: nerokas ehdotus!
”Niin kivaa, pimeetä!” lapset hihkuvat.
”Yliopistossa ei oo tämmösiä paikkoja. Se on harmi, ettei siellä voi mennä pöydän alle ku haluaa”, Lahja pohtii.
”Aikuisilla on käytös, sellanen sääntö”, Helmi sanailee, ja kavereita naurattaa.
Pian ryhmä kömpii seurakseni. Helmi lähettää terveisiä:
”Ollaan reippaita.”
”Pitäs olla paljon viisaita. Ei saa töniä tai lyyä toisia”, sanoo Hilla.
”Ei sanois toiselle, että toi on ruma, jos toisella on joku kiva vaate. Ja voi auttaa, jos toinen tarttis apua. Vaikka olis tuolla jossain rinteessä eikä pääsis sieltä ite alas.”
”Ja pyytää anteeks aina, jos tekee jonku virheen”, Valma lisää.
Kerron lapsille, että minusta he kaikki ovat viisaita neuvonantajia.
Lapset pujahtavat ulkovaatteisiin ja leikkeihinsä, toimittaja palaa mietteliäänä sivistystehtaalle. Totuus on taas kuultu pienempien suusta.
In English: