Ei hakutuloksia.

Teksti Henna Launistola & Vilma Mietola  Kuvitus Oona Komonen

Korkeakouluopiskelijat istuvat päivän aikana yli kymmenen tuntia – Vaikka liikuskelu edistäisi jaksamista, mahdollisuuksia siihen ei luennoilla juuri ole

Keskisuomalaisten korkeakoulujen hyvinvointihankkeen oppimisympäristökyselyyn vastasi yli 600 opiskelijaa. Hieman yli puolet kertoi, ettei heidän korkeakoulussaan kiinnitetä huomiota istumisen vähentämiseen.

VAIKKA PITKÄKESTOINEN istuminen vaikuttaa haitallisesti opiskelukykyyn, ei korkeakoulujen opetusarki tue istumisen tauottamista, ilmenee keskisuomalaisten korkeakoulujen hyvinvointihankkeen oppimisympäristökyselystä.

Keväällä 2022 toteutettuun kyselyyn vastasi 654 opiskelijaa Jyväskylän yliopistosta, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Humanistisesta korkeakoulusta ja Ilmasotakoulusta.

Hieman alle puolet vastaajista kertoi, ettei heidän korkeakoulunsa opetuksessa kiinnitetä huomiota istumisen tauottamiseen tai vähentämiseen. Pelkästään yliopisto-opiskelijoiden osalta luku oli suurempi: 56 prosenttia.

 

PAIKALLAANOLON vaaroista terveydelle alettiin puhua parikymmentä vuotta sitten väestötutkimusten myötä. Viime vuosikymmeninä teknologinen kehitys on vähentänyt toiminnallisuutta töissä, opiskelussa ja vapaa-aikana.

Pitkäaikainen paikallaanolo kuormittaa kehoa ja mieltä. Aineenvaihdunta ja verenkierto hidastuvat, keho jäykistyy, selkävaivojen ja sairauksien riski kasvaa. Runsas istuminen on yhdistetty sydän- ja verisuonitauteihin, kakkostyypin diabetekseen, syöpiin sekä masennukseen. Keskittymiskyky heikkenee ja aivojen kyky käsitellä tietoa hidastuu.

Tutkimusten mukaan korkeakouluopiskelijat istuvat päivän aikana keskimäärin lähes 11 tuntia, josta yli puolet tapahtuu opiskelun aikana. Opiskelijat myös kokevat päiväsaikaan enemmän väsymystä kuin aikuisväestö keskimäärin.

Siksi noin kahdeksan vuotta sitten Keski-Suomen korkeakoululiikunnan ohjausryhmä pohti, miten liikettä voisi lisätä opetuksessa. Vuonna 2021 alkaneen Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen tavoite on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia.

 

Opiskelijat kokevat päiväsaikaan enemmän väsymystä kuin aikuisväestö keskimäärin.

 

HANKKEESSA keväällä toteutetun kyselyn mukaan peräti neljä viidestä vastaajasta koki opetuksen, joka sisältäisi mahdollisuuden liikuskeluun tai muuhun kevyeen aktiivisuuteen, edistävän omaa jaksamista. Kynnys jaloitteluun ja seisomaan nousemiseen luennolla saattaa kuitenkin olla korkea. Toiminnallisuuden edistäminen ei onnistu ilman opettajien tukea, kannustusta ja esimerkkiä.

Vastaajien mukaan myös liikkumista edistävien taukojen pitäminen tai toiminnalliset opetusmenetelmät, kuten pari- tai ryhmäkeskustelun teettäminen seisten tai kävellen, ovat korkeakouluissa vähäisiä.

Opiskelun aikaiseen liikuskeluun ja istumisen tauottamiseen vaikuttavat kannustuksen lisäksi fyysiset oppimisympäristöt. Opiskeluasennon vaihtaminen on vaikeaa, jos istumiselle ei ole konkreettisia, helppoja vaihtoehtoja, kuten asentoa parantavia satulatuoleja tai jumppapalloja. Vastaajista 60 prosenttia sanoi, ettei vaihtoehtoisia istumismuotoja ole. Yliopisto-opiskelijoista luku oli kymmenen prosenttia suurempi.

 

 

 

MUUTOSTA kuitenkin on. Verrattuna vuoteen 2020, oli kevään 2022 kyselyn tulosten mukaan korkeakouluopiskelijoiden näkemyksissä toiminnallisuudesta parannusta. Liikkumiseen suhtaudutaan myönteisemmin.

Tilanne on kuitenkin edelleen huolestuttava, sanoo yhteishankkeen Jyväskylän yliopiston edustaja Riikka Hämylä.

Opiskelijoiden työergonomia kärsi korona-ajan etäopetuksen aikana, ja todennäköisesti etäopetus jää pysyväksi osaksi arkea myös pandemian jälkeen.

Hämylä kuitenkin uskoo, että nyt syksyllä voisi olla otollinen hetki toimintatapojen muuttamiselle. Opetustavat ovat muutenkin olleet pandemian aikana murroksessa.

”Moni on etäopetuksen myötä todennut, että tauot, venyttelyt ja liikuskelu ovat opetuksen aikana paikallaan.

Kun opiskelijat palaavat kampukselle, voisi aktiivisuudesta ja toiminnallisuudesta luoda uuden normaalin.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.