Ei hakutuloksia.

Teksti  Minna Markkanen

Ping, ping – viekö kännykkä keskittymiskyvyn?

Älypuhelimet ja läppärit ovat tuttu näky luentosaleissa. Kuva: Matti Parkkinen
Älypuhelimet ja läppärit ovat tuttu näky luentosaleissa. Kuva: Matti Parkkinen

Läppärit, tabletit ja älypuhelimet ovat luennoilla tavallinen näky. Monet opiskelijat katsovat dioja Optimasta, mutta osa viettää luennon sosiaalisen median parissa. Tappaako nykyteknologia ihmisen keskittymiskyvyn? Entä miltä opettajasta tuntuu, kun opiskelijan huomio on koko ajan kännykässä?

Torstai-iltapäivä Mattilanniemen A-rakennuksen isoimmassa luentosalissa. Tilastotieteen peruskurssilla ruoditaan lineaarista regressiota piirtoheitinkalvojen avulla. Ensimmäisen vuoden tilastotieteen opiskelija Mikko Noronen kaivaa älypuhelimensa esiin ja näppäilee sitä hetken aikaa. Hetki venyy kymmeneksi minuutiksi ja piirtoheitinkalvoilta ehditään jo siirtyä PowerPoint-diojen pariin.

Noronen tekee muutaman muistiinpanon, mutta silti kännykkä etsiytyy käteen 90 minuutin luennon aikana yhteensä 12 kertaa. Se tarkoittaa, että Noronen koskee puhelimeensa noin 7,5 minuutin välein.

”Uskon, että kännykkä ei vaikuta oppimiseen, sillä teen kuitenkin luentojen aikana muistiinpanoja”, Noronen sanoo luennon päätyttyä.

Hänen mielestään älypuhelimen käyttäminen luennolla on jokaisen opiskelijan oma asia. Norosen mukaan keskittyminen luennoilla on ”vapaaehtoista”, sillä tilastotieteen kursseilla luennoille osallistuminen ylipäätään on opiskelijan oma päätös.

”Käytän itse puhelinta silloin, kun luennolla käsitellään jo minulle tuttua asiaa”, hän kertoo.

 

Tilastotieteen peruskurssia opettava matematiikan ja tilastotieteen lehtori Harri Högmander on Norosen kanssa samaa mieltä.

”Tilastotieteen luennoilla ei ole ollenkaan läsnäolopakkoa, joten oletettavasti osallistuvat opiskelijat tulevat myös oppimaan jotain”, Högmander arvioi. ”Lisäksi helppoja asioita opeteltaessa moni näplää kännykkää, kun aihe on jo ennalta tuttu.”

Högmanderin ei ole ainakaan vielä ollut pakko puuttua opiskelijoiden käyttämään teknologiaan, eikä hän ole kuullut muidenkaan yliopisto-opettajien nuhtelevan opiskelijoita kännykän käyttämisestä. Högmander ei loukkaannu opiskelijoiden kännykän käytöstä, vaan löytää siitä pikemminkin huumoria.

”Luennoilla on paljon hiljaisempaa kuin aiemmin. Kännyköitään näpläävät opiskelijat eivät häiritse muita esimerkiksi juttelemalla vieruskaverin kanssa”, Högmander sanoo. ”Monilla on tietokoneilla tai tableteilla luentodiat auki opetuksen aikana. Lisäksi yritän keksiä luennoille aina jotakin mukavaa, jotta opiskelijat jaksaisivat keskittyä aiheeseen ja esimerkkeihin.”

 

Jyväskylän yliopiston aivotutkimuskeskuksen johtaja ja tutkija Tiina Parviaisen mukaan älypuhelin ei ole sen mystisempi kuin mikään muukaan asia, joka irrottaa opiskelijan keskittymisen käsillä olevasta asiasta.

”Älypuhelimen viehätysvoima selittyy luultavasti sillä, että se on koko ajan saatavilla. Verkko on jatkuvasti käden ulottuvilla, ja yhteys muihin ihmisiin on helppo muodostaa sitä kautta”, Parviainen sanoo.

Parviaisen mukaan opiskelijan keskittymiskykyyn vaikuttavat kahdenlaiset tekijät: henkilökohtaiset valmiudet ja opetustilanteeseen liittyvät seikat.

”Jokaisella on erilaiset valmiudet istua paikallaan ja keskittyä”, Parviainen selittää. ”Siihen vaikuttavat muun muassa ihmisen temperamenttiin liittyvät asiat ja käsillä oleva tilanne. Muun muassa luennolla käsiteltävä asia ja luennoitsija vaikuttavat opiskelijan keskittymiseen.”

Parviaisen mukaan älypuhelin saattaa koukuttaa, sillä se tarjoaa opiskelijalle pääsyn uudenlaisiin sisältöihin.

”Aiemmin opiskelijat ehkä piirtelivät lehtiöihinsä, nyt he surffaavat enemmän puhelimellaan netissä. Huomio vain suunnataan eri asiaan kuin aiemmin”, hän pohtii.

Jos kännykkä tuntuu haittaavan opiskelua silmittömästi, Parviainen suosittelee jättämään kännykän suosiolla reppuun.

”Parempi varmaan vielä, jos kännykän laittaa kokonaan käsien ulottumattomiin, kun tietää, että täytyy keskittyä johonkin”, hän sanoo.

 

Takaisin tilastotieteen luennolle. Miltä opettajasta tuntuu, kun opiskelija tuijottaa taulun sijasta puhelintaan ja näppäilee laskimen sijaan Candy Crush Sagan karkkeja paikalleen?

”Siihen on jo tottunut”, Harri Högmander kertoo. ”Ensimmäisten läppäreiden ilmestyessä luennoille ajattelin, että mukavaa, opiskelijat varmasti kirjoittavat muistiinpanoja tietokoneella. Lopulta tajusin, että siellä voi olla muutakin auki kuin muistiinpanot.”

”En kuitenkaan halua syyllistää opiskelijoita kännykän käyttämisestä, koska käytän itsekin sosiaalista mediaa”, hän sanoo.

Mikko Noronen ei ollut koskaan ajatellut kännykän käyttöä luennoitsijan näkökulmasta.

”Tuskin se opettajasta mukavalta tuntuu”, Noronen myöntää.

  1. Jodlaaja

    Kaikki vaan jodlaa luennoilla. Ja miksipä ei jodlaisi!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *