Ei hakutuloksia.

Teksti Saara Sund Kuvat Saara Sund

Transihmisten kuolleet nimet kummittelevat — yliopistoissa ei haluta vaihtaa vanhoja käyttäjätunnuksia, vaikka se olisi mahdollista

Vanhan nimen kummittelu järjestelmissä voi muistuttaa ikävistä ajoista.

Ihminen kävi kuussa 1960-luvulla, mutta yliopiston käyttäjätunnuksen muuttaminen vuonna 2020 on ylitsepääsemättömän vaikeaa. Tämä juttu kertoo heistä, joita asia satuttaa.

”Olen tällä hetkellä kundi, jolla on naimisissa olevan naisen nimestä muodostettu käyttäjätunnus.”

Kirjallisuustieteen maisteri ja tietokirjailija Susi Nousiainen, 32, kävi läpi sukupuolenkorjausprosessin opintojensa aikana. Aloittaessaan opinnot Jyväskylän yliopistossa Nousiaisella oli vielä naisen nimi. Yliopiston käyttäjätunnus, jolla kirjaudutaan kaikkiin yliopiston palveluihin, muodostettiin tämän nimen perusteella.

Nousiainen hyväksyttiin jatko-opiskelijaksi kevään 2020 haussa. Vanha käyttäjätunnus seuraa häntä edelleen nimenmuutoksesta huolimatta.

”Vertaisin tunnetta siihen, että joutuisit joka päivä kulkemaan ahdistelijasi huoneen ohi mennessäsi töihin.”

Sosiaalinen sukupuolidysforia tarkoittaa sosiaalisissa tilanteissa ilmenevää ahdistusta ja pahan olon tunnetta, joka liittyy siihen, ettei henkilö tule nähdyksi identiteettinsä mukaisen sukupuolen edustajana.

Vaikka ulkopuolinen ei voi käyttäjätunnuksen nimilyhenteestä suoraan päätellä sukupuolta, transihmisillä vanhaan nimeen liittyy Nousiaisen mukaan usein paljon traumataakkaa ja psyykkistä kuormitusta, joka voi vaikuttaa työkykyyn. Nousiainen kertoo jopa punninneensa, pystyykö aloittamaan jatko-opintoja vai onko vanhalla käyttäjätunnuksella jatkaminen psyykkisesti liian raskasta.

”Vertaisin tunnetta siihen, että joutuisit joka päivä kulkemaan ahdistelijasi huoneen ohi mennessäsi töihin.”

Nousiainen alkoi selvittää asiaa yliopiston kanssa. Nimen muuttaminen eri järjestelmiin hoitui kivuttomasti, mutta käyttäjätunnuksen vaihtaminen olisi digipalveluiden mukaan liian monimutkaista.

Koska käyttäjätunnus on käytössä kymmenissä eri järjestelmissä, tunnuksen muuttaminen on aikaa vievää käsityötä. Vaarana on, että käyttäjän tietoja katoaa tai järjestelmät eivät toimi odotetulla tavalla. Tunnuksen vaihto on mahdollista, mutta digipalveluissa siihen ei haluta ryhtyä.

”Koin alentavaksi sen, että jouduin monta kertaa selittämään syytä tunnuksen muuttamiselle.”

Ongelma ei koske vain Jyväskylän yliopistoa. Myös Itä-Suomen yliopistossa kulttuurintutkimusta opiskeleva Frans Silvennoinen, 31, korjasi sukupuolensa opintojensa aikana. Hän pyysi käyttäjätunnuksen vaihtoa syksyllä 2019.

Silvennoinen sai ensin kuulla, ettei käyttäjätunnuksen muuttaminen ole mahdollista ja se saattaa sotkea järjestelmiä.

”En tyytynyt tähän vastaukseen vaan kysyin asiasta lisää. Sitten minulle sanottiin, että tunnuksen voi vaihtaa vain erittäin painavasta syystä. Mielestäni nimenmuutos osana sukupuolenkorjausta on painava syy.”

Tietotekniikkapalveluissa Silvennoisen ongelmaan suhtauduttiin aluksi vähättelevästi. Hänelle sanottiin, ettei kukaan näe, millä tunnuksella hän kirjautuu palveluihin. Ratkaisuksi tarjottiin myös opiskelijasähköpostin lähettäjän nimen vaihtoa ilman, että vanhan nimen sisältävä sähköpostiosoite muuttuu.

”Minulle sanottiin, että eihän kukaan sähköpostiosoitetta katso, vaan lähettäjän nimeä.”

 

Asiaan alettiin suhtautua vakavasti vasta sitten, kun kävi ilmi, ettei Silvennoinen aio antaa asiassa periksi. Silvennoinen uskalsi vaatia muutosta, sillä hän oli siinä uskossa, että erään hänen ystävänsä tunnus oli vaihdettu jo aiemmin.

Myöhemmin tämä luulo osoittautui vääräksi, mutta Silvennoinen sai kuitenkin tunnuksen lopulta vaihdettua. Hän kertoo, ettei olisi välttämättä jaksanut vaatia tunnuksen vaihtoa tarpeeksi sinnikkäästi, mikäli olisi tiennyt olevansa ennakkotapaus.

”Minulle tuli sellainen olo, että halutaan päästä helpolla, ettei muutoksia tarvitse tehdä. Tuntui myös, että mukavuuteeni opiskelijana ei kiinnitetty huomiota vaan siihen, miten muut mahdollisesti asian näkevät. Koin alentavaksi sen, että jouduin monta kertaa selittämään syytä tunnuksen muuttamiselle.”

Uusi tunnus oli käytössä noin kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Silvennoinen oli ensimmäisen kerran pyytänyt sen vaihtoa. Mitään tietoja ei kadonnut, ja kaikki palvelut ovat toimineet normaalisti.

”Mielestäni vaikeaksi tehty tunnuksen muuttaminen ja sen tarpeellisuuden vähättely on loistava esimerkki siitä, miten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokemuksia vähätellään ja perusoikeuksia jätetään toteuttamatta vetoamalla järjestelmän vaikeuteen.”

”Tämä on toistaiseksi murheellinen asia, mutta tätä ei ole taputeltu vielä.”

Syksyn aikana Jyväskylän yliopistossa tehdään selvitys käyttäjätunnuksen vaikutuksista opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointiin, kertoo Tommi Auvinen. Auvinen on Jyväskylän yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja.

Auvinen kertoo, että asiaa on käyty perusteellisesti läpi digipalveluiden, lakiasiainjohtajan ja opetuksen varadekaanin kanssa.

”Ilmeni, että noin 20 henkilöä on vaatinut tunnuksen vaihtoa. Susi on ainoa, joka on vaatinut vaihtoa tästä syystä.”

Tommi Auvisen mukaan digitalisaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Ongelma on siis hyvin marginaalinen. Auvinen kertoo ymmärtävänsä vanhaan nimeen liittyvän painolastin. Hänen mukaansa yhdenvertaisuuden kannalta on kuitenkin haastava määritellä, kenen syy tunnuksen vaihtoon on tarpeeksi painava, vai pitäisikö kaikkien saada tahtonsa läpi. Tällä hetkellä digipalveluiden linja on, ettei käyttäjätunnuksia muuteta.

Auvisen mukaan yliopisto suhtautuu yhdenvertaisuuteen vakavasti. Hän vakuuttaa, että ihminen tulee kyllä kuulluksi ja asiat selvitetään, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö ongelmia voisi silti olla.

”Tämä on toistaiseksi murheellinen asia, mutta tätä ei ole taputeltu vielä.”

Auvinen harmittelee, että yksinkertaiselta tuntuva asia, kuten käyttäjätunnuksen muuttaminen, on vielä 2020-luvulla hankalaa, vaikka ihminen kävi kuussa jo 1960-luvulla.

”Viime kädessä on digipalveluiden vastuulla ja selvitettävänä, jos riskejä realisoituu.”

Mikä käyttäjätunnuksen muuttamisessa sitten on niin vaikeaa? Jyväskylän yliopiston digijohtaja Ari Hirvonen sekä tietotekniikkapalvelujen päällikkö Miska Sulander avaavat asiaa maallikolle.

Monet vanhat tietojärjestelmät on lähtökohtaisesti suunniteltu sellaisiksi, että käyttäjän tunnistaminen perustuu käyttäjätunnukseen. Tunnuksen muuttaminen käsityönä on teknisesti mahdollista, mutta vaikutukset voivat olla arvaamattomat, jos järjestelmää ei ole suunniteltu tukemaan käyttäjätunnuksen muuttamista.

Koska tunnus on käytössä myös yliopiston ulkopuolisissa palveluissa, kuten korkeakoulujen yhteisessä Haka-luottamusverkostossa sekä erilaisissa pilvipalveluissa, ei kaikkien vaikutusten selvittäminen ole mahdollista.

”Todellisuus on, että tämä on aika tuntematon kenttä. Kaikki vaikutukset nähdään vasta sitten, kun muutokset on tehty. Emme haluaisi käyttää omia käyttäjiämme koekaniineina”, Sulander sanoo.

 

Koska tunnus on käytössä niin monessa paikassa, sen muuttaminen käsin on aikaavievää. Kyse ei kuitenkaan Hirvosen mukaan ole siitä, etteikö manuaalista työtä jaksettaisi tehdä. Entä jos käyttäjä on valmis ottamaan riskin tietojen katoamisesta?

”Viime kädessä on digipalveluiden vastuulla ja selvitettävänä, jos riskejä realisoituu.”

Yliopiston uudemmissa järjestelmissä puolestaan on käytössä erilainen tunnistetieto, niin kutsuttu i-tunnus, joka mahdollistaa kaikkien siihen liitettyjen tietojen, myös käyttäjätunnuksen, vaihtamisen.

Lähtökohtaisesti viime vuosina käyttöön otetut uudet järjestelmät eivät ole käyttäjätunnussidonnaisia.

”Olemme tekemisissä elinkaaren eri vaiheissa olevien järjestelmien kanssa. Kun aikaa kuluu, on tietty sukupolvi järjestelmiä ajettu alas ja olemme ehkä paremmassa tilanteessa”, Hirvonen ennustaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.