Ei hakutuloksia.

Teksti Laura Kangas Kuvat Mikko Hakola Grafiikka Tuukka Tervonen

Valmistujaiset vaarassa koronan takia: JYU teki poikkeusratkaisuja, jotka vaikuttavat tuhansiin opiskelijoihin

Peruttu harjoittelu tai etäopiskelun hankaluudet voivat viivästyttää monen opiskelijan valmistumista. Jyväskylän yliopisto teki poikkeusratkaisuja, jotta mahdollisimman moni saisi paperit kasaan.

Koronavirus siirsi kurssit kotiin ja perui harjoitteluja, kursseja ja vaihto-opintojaksoja. Sen vuoksi moni ei pystykään valmistumaan kevään aikana.

“Suurin osa keväälle ja kesälle suunnitellusta opetuksesta, osassa yksiköistä jopa kaikki opetus, saadaan järjestettyä poikkeustilanteesta huolimatta. Joitakin harjoitteluja ja muun muassa laboratoriokursseja on jouduttu siirtämään myöhemmäksi”, kertoo Jyväskylän yliopiston koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen.

Poikkeustilanne on muuttanut monen opiskelijan opintosuunnitelmia. Etäopiskelu voi aiheuttaa haasteita esimerkiksi opiskelun ja perhe-elämän yhdistämisessä, Ikonen huomauttaa.

 

Yliopiston kirjastolta voi noutaa kirjoja lainattaviksi, mutta kaikkea aineistoa ei voi lainata. Huonokuntoisia lukusalikappaleita ei anneta lainaan ja mikrofilmit ja sähköiset arkistot ovat lukkojen takana. Se voi vaikeuttaa esimerkiksi gradun tekoa. Joidenkin kurssikirjojen lainoissa on myös pitkät jonot, kun kurssit suoritetaan etänä.

Toisaalta joidenkin opiskelijoiden kohdalla kurssien suorittaminen on voinut helpottua, kun kursseilla ei tarvitsekaan olla läsnä. Työn ja opiskelun yhdistämisestä tai opiskelusta toisella paikkakunnalla on tullut tavallista helpompaa.

Vielä on mahdotonta sanoa, kuinka monen valmistuminen viivästyy koronaviruksen vuoksi. Se nähdään syksyllä, kun suoritettujen tutkintojen määrää voidaan verrata aiempiin vuosiin.

 

Kaksi opiskelijajoukkoa ovat olleet tänä keväänä erityisen pulman edessä: ne, joiden opiskeluoikeus on päättymässä ja ne, jotka suorittavat tutkintoa vanhan opetussuunnitelman mukaisesti.

Jos tutkinnon suorittamisessa menee niin kauan, että opiskeluoikeus ehtii päättyä, opintoihin täytyy hakea erikseen lisäaikaa.

Ennen vuotta 2017 aloittaneet ovat voineet suorittaa tutkintoa vanhalla opetussuunnitelmalla siirtymäajan puitteissa, mutta siirtymäaika oli päättymässä syksyyn mennessä.

Näiden opiskelijoiden valmistumispaineet kuitenkin helpottuivat viime viikonloppuna.

 

Rehtori Keijo Hämäläinen teki päätöksen, jonka mukaan siirtymäaikaa suorittaa tutkinto loppuun vanhan opetussuunnitelman mukaisesti jatkettiin 31.12.2020 saakka. Siirtymäaika vanhan ja uuden opetussuunnitelman välillä pitenee siis lukukauden verran.

Ilman tätä päätöstä ne opiskelijat, jotka ovat aloittaneet tutkinnon suorittamisen ennen vuotta 2017 mutta eivät valmistu syksyyn mennessä, olisivat joutuneet siirtymään uuteen opetussuunnitelmaan. He olisivat joutuneet esimerkiksi käymään lisäkursseja, joita ei ole ollut vanhassa opetussuunnitelmassa.

Lisäksi niiden opiskelijoiden, joiden opiskeluoikeus on päättymässä 31.7.2020, opiskeluoikeuden kestoa jatketaan automaattisesti vuoden loppuun saakka.

Ikosen mukaan lisäaikahakemuksia tehdään vuosittain noin 1300, ja noin 6500 opiskelijaa on suorittamassa tutkintoa vanhalla opetussuunnitelmalla. Muutos vaikuttaa siis tuhansiin opiskelijoihin.

 

Opiskelijoiden ei tarvitse tehdä hakemusta lisäajan saamiseen eikä muutenkaan reagoida tähän muutokseen, sanoo koulutuspalvelujohtaja Ikonen.

Muutos on tehty automaattisesti kaikkiin tutkinto-opiskeluoikeuksiin, jotka ovat päättymässä. Opiskeluoikeuden lisäys näkyy suoraan Sisussa ja Korpissa.

Yliopisto on myös lähettänyt sähköpostia kaikille opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus olisi ollut päättymässä, sanoo Ikonen.

Jotkut opiskelijat ovat ehtineet jo tehdä lisäaikahakemuksen, ja myös heitä on tiedotettu asiasta.

 

Yliopisto haluaa näillä päätöksillä paitsi tukea opiskelijoiden hyvinvointia, myös varmistaa sen, ettei kenenkään valmistuminen jää koronakeväästä kiinni, sanoo Ikonen.

“Toivomme, että opiskelijat edistävät opintojaan mahdollisuuksien mukaan normaaliin tapaan poikkeustilanteesta huolimatta, jotta muutos ei vaikuttaisi vuoden 2020 kokonaistutkintomääriin.”

Ikosen mukaan poikkeusratkaisuilla ei ole suuria vaikutuksia yliopiston toimintaan. Opetusta on toteutettu siirtymäaikana sekä vanhalla että uudella opetussuunnitelmalla tähänkin asti, joten puoli vuotta lisää ei aiheuta kovin suuria käytännön järjestelyjä. Opinto-oikeuksien jatkaminen taas vaatii lähinnä sen, että se saadaan teknisesti toteutettua.

 

Myös Kansaneläkelaitos joustaa, jos opiskelut takkuavat koronan takia.

Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi viime viikolla, että opiskelijat eivät ole pakotettuja nostamaan opintolainaa saadakseen toimeentulotukea. Opintotukea ei poikkeuksellisesti tarvitse myöskään perua tai palauttaa, vaikka opintopisteitä ei kertyisikään tarpeeksi.

Jos opinnot eivät edisty, tukikuukaudet voivat loppua kesken. Opintotuelle voi kuitenkin hakea jatkoa, jos poikkeustilanne on estänyt opinnoissa etenemisen. Kelan mukaan oppilaitoksen ilmoitus opintojen poikkeusjärjestelyistä riittää todistukseksi.

Opintolainahyvitys voi kuitenkin jäädä monilta saamatta koronan vuoksi. Opintolainasta saa hyvityksen, jos opiskelija valmistuu määräajassa.

Kelan mukaan opintolainahyvitystä ei voida maksaa, vaikka valmistumisen myöhästymisen syy olisikin koronaviruksen aiheuttama tilanne. Kelan mukaan tilanne voi kuitenkin muuttua, ja lainahyvityksen saamisessa menee kuukausia, joten myöhästymiseen liittyvät todistukset ja asiakirjat kannattaa pitää tallessa.

Poikkeustilanne ei myöskään muuta tulorajoja eikä muita tulovalvonnan sääntöjä. Koronan takia ei siis saa tienata sen enempää kuin muutenkaan, mikäli mielii nostaa opintotukea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *