Ei hakutuloksia.

Teksti V. Vallaton Kuvat Elias Peltonen

Vallaton: Edarivaalien ehdokasasetelma on kuiva ja yllätyksetön

Vaalikrääsän sekaan haudattu V. Vallaton löytyi taas analysoimaan JYYn edarivaalien hälinää.

Vallaton on taas vaalien alla kaivautunut kuopastaan arvioimaan ylioppilaskunnan edustajistovaalien näkymiä. Ehdokasasetelma on vanhan vaalianalysoijan silmään tällä kertaa harvinaisen yllätyksetön, kuiva ja tylsä. Edustajiston kahdeksan ryhmän ulkopuolisia listoja ei näihin vaaleihin saatu, ja ryhmien määrä on pienin sitten 1990-luvun alun. Myös ehdokasmäärä on pienentynyt merkittävästi edellisiin vaaleihin verrattuna. Yhtä vähän ehdokkaita vaaleissa on viimeksi ollut 2000-luvun alussa.

Edustajistovaaleja on jo vuosikymmeniä sanottu ”kaverivaaleiksi”, ja sitä ne useimmille äänestäjille ovatkin. Ehdokasmäärän laskun ei voi siis sanoa olevan ainakaan hyvä asia äänestysaktiivisuudelle.

Parhaimmillaan JYYn edustajistovaalien historiassa ehdokkaita on ollut yli 550 vuonna 1977. Vuonna 1963 vaaleja ei taas järjestetty lainkaan, sillä ehdokkaita oli juuri edaripaikkojen verran.

 

Viime vaalien tapaan nähdään taas kaksi vaalirengasta: Järjestöjen ääni (P&D, Alvarin Unioni, Luonnontieteilijät) ja Kampuksen punaiset ja vihreät (Jyväskylän vihreä vasemmisto, JYYn vihreät opiskelijat, JYYn Demariopiskelijat).

Viime vaaleissa Järjestöjen ääni sai yhteensä 22 paikkaa ja Kampuksen punaiset ja vihreät saivat 14 paikkaa. Oletettavissa on taas näiden kahden vaalirenkaan kamppailu, joka päättynee Vallattoman arvion mukaan taas Järjestöjen äänen onnenhuutoihin.

Järjestöjen äänen vaalirenkaasta eniten paikkoja saanee taas P&D. Pörssi ja Dumppi ovat isoja ainejärjestöjä. Selkeää ääniharavaa ei löydy, mutta kavereita kylläkin. P&D onkin jo kauan luottanut vaalien laajimpaan listaan, jossa äänet ovat jakautuneet tasaisesti ehdokkaiden välillä. Isoin ongelma lienee viime vaaleista 28 ehdokkaalla kaventunut lista, joka verottanee ainakin yhden paikan verran.

Kymmenen vuoden takaisesta poikkitieteellisten ryhmien mullistuksesta nousi P&D:n rinnalle kaksi ryhmää. Luonnontieteilijöillä on lupaava asema kasvattaa paikkamääräänsä, sillä se on ainut lisäehdokkaita saanut ryhmä. Alvarin Unioni säilyttänee paikkansa toiseksi suurimpana ryhmänä.

 

Vihreiden edarivaalimenestys on vuosikymmenen aikana aaltoillut. Aaltoliikkeen harjalla oltiin kymmenen vuotta sitten, kun vaalimenestyksen tuloksena oli yhdeksän paikkaa ja suurin ryhmä. Seuraavat kaksi vaalia oltiinkin aallonpohjalla ryhmän kolmella paikalla. Seuraavat kaksi vaalia menestys saatiin taas palautettua seuraavan polven kansanedustajalla. Vihreiden vaalimenestyksen taustalla on siis ollut selkeä ääniveturi. Seuraavaa eduskuntavaalipaikkaa kärkkyvää ehdokasta vihreät kaipaisivat näihinkin edarivaaleihin, sillä istuvista seitsemästä edaattoreista vain kaksi on uudelleen ehdolla.

Jyvivan listalta taas löytyy runsaasti vanhoja edaattoreita, mikä ei kuitenkaan aina lupaa menestystä. Vanhojen opiskelijatovereiden valmistuessa uusia toveripiirejä kaivataan. Kaksi keväällä eduskuntavaaleissa ehdolla ollutta ehdokasta voi kuitenkin tuoda jonkinlaista intoa punaviheräänestäjiin.

Demareiden romahdus tapahtui kahdeksan vuotta sitten, kun seitsemän paikan ryhmä menetti paikkojaan viisi ja on viimeisimmissä vaaleissa kamppaillut edes yhden ehdokkaan saamiseksi läpi. Antti Rinteen vierailu Ilokivellä ei nostane demariopiskelijoita vuosikymmenen takaiseen menestykseen. Yksi paikka lienee melko vakaalla pohjalla, mutta toisen saamiseksi töitä on tehtävä.

Vaalirenkaiden ulkopuolisia ryhmiä ovat Jyväskylän keskustaopiskelijat ja Opiskelevat kokoomuslaiset. Keskustan ja kokoomuksen opiskelijaryhmien paikkamäärä on seilannut kahden ja neljän välillä viimeisen vuosikymmenen aikana. Ryhmille on odotettavissa vastaava tulos tällekin vuodelle. Näistä kahdesta puoluepoliittisesta ryhmästä löytyy ehdokkaina viime vaalien kaksi isoa ääniharavaa, joiden läpipääsyä voidaan pitää melko varmana. Kokoomusopiskelijoiden etuna verrattuna keskustaan on lähes tuplasti suurempi vaalilista.

Listojen ulkopuolelta löytyy myös yksi sitoutumaton ehdokas. Yksittäiset ehdokkaat harvemmin pääsevät omin voimin edustajistoon, mutta poikkeuksellista se ei kuitenkaan ole. Itse asiassa edustajistovaalien historian suurin henkilökohtainen äänimäärä on saatu yhden hengen listalla.

 

Kaikista viime vaaleissa valituista 41 edustajasta 20 on uudelleen ehdolla. Myös 51 viime vaaleissa valitsematta jäänyttä on jälleen ehdokkaana. Henkilökohtainen menestys edellisissä vaaleissa ei takaa jatkokautta. Esimerkiksi vuoden 2017 vaaleissa istuvia edaattoreita oli ehdolla 23, joista vain 8 pääsi jatkokaudelle.

Valinnanvaraa löytyy fossiilipuoleltakin. 17 nykyisen tai entisen JYYn hallituksen jäsentä on ehdolla. Myös neljä ehdokasta vuoden 2013 vaaleista hakee taas vaikutusmahdollisuutta opiskelijapolitiikassa. Yhtä hallituslaista lukuunottamatta kaikki nykyisen hallituksen jäsenet ovat ehdolla.

  1. H.J.

    Vallattomalta punnitunkuuloista analyysiä vanhalla tiedolla neppailulla höystettynä. Ohjelmissa / teemoissa ryhmissä ei liene paljon eroja, joten kaveripohjalta mennään. Demokratiaa sekin. Kellä on eniten kavereita tahi kopallinen virvokkeita menee läpi. Merkityksetön Jyy ei keskisuomalaisten kansanedustajan alkujen farmiliigana ei ole. Vaaleihin toivoisikin jotain paatoksellista tematiikkaa. Ilokiveltä liha pois? Kv-opiskelijoille kiintiöpaikkoja hallintoon. Ylioppilaskylästä autoton. Mitä näitä ny on.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. vanhaa vallatonta ikävä

    Vallaton hei, nyt ne unihiekat veks ja terävyyttä peliin!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *