Ei hakutuloksia.

Teksti Peppi Kajoluoto Grafiikka Felix Fiilin

Naapuruston yhteisöllisyyden perusta rakentuu nykyään Facebookissa

KOASin asukkaiden välinen viestintä on siirtynyt entistä enemmän Facebookiin. Mutta onko ryhmä vain digitaalinen ilmoitusseinä vai jotain muutakin? Sekä KOASin henkilökunnan että asukkaiden mielestä ryhmä tuo asumiseen jonkinasteista yhteisöllisyyttä, joka hioo yksittäiset asukkaat yhteen.

KOASin talojen Facebook-ryhmien alkusysäys tuli alun perin asukkaiden aloitteesta. Ajan mittaan KOAS alkoi mainostamaan niitä myös uusille asukkaille helpottaakseen sopeutumista naapurustoon. Tällä hetkellä lähes jokaisella KOASin talolla on oma Facebook-ryhmä, joka tavoittaa suuren osan asukkaista.

Ryhmät toimivat edelleen pääasiassa asukkaiden voimin. Henkilökunnan tehtävä ryhmissä on ainoastaan hyväksyä liittymispyyntöjä sekä varmistaa avoin ja suvaitsevainen ilmapiiri. KOASin asiakkuuspäällikkö Tiia Matilaisen mukaan KOAS ei halua liikaa ohjata ryhmien sisältöjä, jotta ne voivat vastata mahdollisimman hyvin asukkaidensa tarpeisiin.

Ryhmät ovat jatkuvassa muutoksessa niiden asukaslähtöisyyden ja asukkaiden vaihtuvuuden vuoksi. Aktiivinenkin ryhmä saattaa muuttojen myötä hiljentyä ja joskus uudet asukkaat herättävät kuolleenkin ryhmän henkiin. Joillekin ryhmille on luotu erillisiä alaryhmiä, kuten lenkki- tai lasketteluryhmiä, jotka eivät kuitenkaan tavoita pääryhmien kokoista yleisöä.

 

KOAS Ratapiha & Kotiraide -ryhmä on Matilaisen mukaan keskivertoa aktiivisempi. Siellä vaihdetaan ajatuksia ja tiedotetaan naapureita lähes päivittäin kaikesta, mikä vain jollain tapaa liittyy asumiseen. Viime aikoina keskustelua ovat siivittäneet muun muassa asukkaiden toivomat muovinkeräysastiat ja asukastoimikunnan lainatavarat. Lisäksi julkaisuissa on puhuttu paljon asukkaiden lemmikeistä – joskus koirakaveria etsien ja joskus haukkumisesta pahoitellen.

Asukastoimikunnan näkökulmasta ryhmä helpottaa yhteisistä asioista tiedottamista. KOAS Ratapihan ja Kotiraiteen asukastoimikuntaan kuuluvan Mikko Röyskön mukaan pääosa viestinnästä tapahtuu ryhmän kautta. Esteettömyyden turvaamiseksi paperisesta tiedotuksesta pidetään kuitenkin kiinni. Rappukäytävän ilmoitusseinät eivät siis ole ainakaan Ratapihalla tai Kotiraiteella kuolleet. Ne ovat itse asiassa jatkuvasti täynnä, mutta viestit ovat varsin erilaisia kuin Facebookissa: pääosin virallisia, huolella mietittyjä mainoksia.

KOAS Kotiraiteella asuva Jenni Patana kuvaileekin Facebookin ryhmää käteväksi matalan kynnyksen kanavaksi. Nopeat vastaukset kannustavat aktiivisuuteen yhä uudelleen. Toisaalta vaikutukset näkyvät myös talon käytävillä.

”Vaikka ei varsinaisesti tunne asukkaita, matalammalla kynnyksellä sitä moikkailee ihmisiä”, Patana kertoo ryhmän vaikutuksesta.

Ryhmien sosiaalinen merkitys on kuitenkin pääasiassa kokemus siitä, että on osa yhteisöä. Facebookissa ryhmään kuuluminen tuo siis jo itsessään yhteisöllisyyden tunteen, jota perinteinen ilmoitusseinä ei voi korvata. Tutustumista uusiin ihmisiin kuitenkin harvoin tapahtuu.

”Ei sovellu suomalaiseen kulttuuriin”, Röyskö toteaa hieman huvittuneena.

Ehkä tulevaisuudessa ryhmissä voisikin haastaa tätä kuuluisaa ’suomalaista kulttuuria’ ja pyytää naapuria vaikkapa iltaa istumaan. Näin yhteisöllisyys voisi siirtyä ulos sosiaalisen median alustalta ja rappukäytäviltä kerhotilaan tai lähimpään kahvilaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *