Ei hakutuloksia.

Teksti Jaana Kangas

Opiskelijat perustavat harvoin oman yrityksen: ”Yrittäjyyteen liittyy mystiikkaa, ja sitä pidetään vaikeampana kuin se onkaan”

Elias Huhtinen (vas.) ja Aleksi Tossavainen ovat kehittäneet Hidden Factor -yritykselleen liikkuvan salin sekä julkaisseet kirjan Voittavat tavat. Kuva: Niklas Isberg

Vapaus ja vastuu ovat arvoja, joita Y-sukupolvi arvostaa työelämässä. Samat arvot yhdistetään yrittäjyyteen, mutta silti vain harva yliopisto-opiskelija haluaa perustaa yrityksen.

Kun Elias Huhtinen ja Aleksi Tossavainen ensimmäisen kerran tapasivat Jyväskylän yliopiston L-rakennuksen edessä vuonna 2015, he naureskelivat, että heidän pitäisi jonain päivänä pistää yhdessä yritys pystyyn.

”Selvisi, että Allua kiinnostavat urheilupsykologia ja henkinen suorituskyky ja minua fyysinen suorituskyky ja sen vaikutukset”, liikuntapedagogiikkaa opiskeleva Huhtinen muistelee.

Kolme vuotta myöhemmin 28-vuotiaat miehet istuvat saman rakennuksen toisessa kerroksessa kertomassa yrityksestään Hidden Factorista, joka tekee valmennuksia kuntoilijoille, huippu-urheilijoille ja yrityksille. Yritys tarjoaa kokonaisvaltaista valmennusta mielelle ja keholle perustajiensa vahvuusalueiden mukaan.

”Viimeiset pari vuotta on ollut selkeää, mitä haluaa tehdä, ja paras tapa tehdä sitä on oman firman kautta”, urheilu- ja liikuntapsykologian maisteriohjelmassa opiskeleva Tossavainen kiteyttää.

Huhtinen ja Tossavainen ovat kuitenkin poikkeuksia. Vain harva yliopisto-opiskelija perustaa yrityksen opiskeluaikana tai heti sen jälkeen.

Opiskelijoita pelottaa, että riittääkö oma osaaminen yrityksen pyörittämiseen.

Maistereiden uraseuranta -tutkimuksen mukaan vuonna 2012 valmistuneista maistereista noin kolme prosenttia toimi itsenäisenä yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Suurin osa vastaajista oli vakituisessa kokopäivätyössä.

Uraseurannassa olivat mukana kaikki vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon tai päättyvän alemman tutkinnon suorittaneet kaikista 14 yliopistosta Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Kyselyn vastausprosentti oli 38. Kaikista työllisistä noin 13 prosenttia oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjiä vuonna 2017.

Tutkimusjohtaja Ulla Hytti Turun yliopiston yrittäjyyden yksiköstä kertoo, että yrittäjyyteen liittyy edelleen paljon pelkoja ja epävarmuutta, jonka vuoksi palkkatyö kiinnostaa opiskelijoita enemmän.

”Opiskelijoita pelottaa, että riittääkö oma osaaminen yrityksen pyörittämiseen. Yrittäjyyteen liittyy mystiikkaa, ja sitä pidetään vaikeampana kuin se onkaan”, Hytti kertoo.

Sakari Siilinin ja Katarina Mustosen perustama Byway Communications Oy vastaa muun muassa opiskelijaravintola Semman markkinoinnista. Kuva: Laura Kangas

Tämän vuoden kesäkuussa yritysten viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen erikoistuneen Byway Communications Oy:n perustaneet Katarina Mustonen ja Sakari Siilin saivat huomata, että yrityksen perustamiseen liittyy paljon sellaisia asioita, joista he eivät tienneet etukäteen yhtään mitään.

”Sanoin yhdelle meidän professorille, että jokaisen kauppatieteiijän pitäisi ainakin kerran käydä itse yrityksen perustamisprosessi läpi. Se opettaa valtavasti”, markkinointia opiskeleva Mustonen toteaa.

Yrityksen perustamiseen löytyy paljon vinkkejä netistä, mutta siellä tieto on hajallaan. Siilin ja Mustonen kävivät juttelemassa yritysideastaan Keski-Suomen uusyrityskeskuksella sekä kysyivät neuvoa sukulaisilta. Vertaistukea löytyi Jyväskylä Entrepreneurship Societyn (JES) kautta, jossa molemmat toimivat aktiivisesti.

”Meillä on jo listattuna neljä sivua vinkkejä uusille yrittäjille, kun meni hermo siihen, että tiettyihin kysymyksiin oli niin vaikea löytää vastauksia”, viestintää opiskeleva Siilin nauraa.

Opiskeluaika on Mustosen ja Siilinin mielestä hyvää aikaa kokeilla siipiään yrittäjänä, vaikka sivutoimisesti. Jos yritystoiminta ei otakaan tuulta alleen, voi aina palata takaisin päätoimiseksi opiskelijaksi.

Tällä alalla ei ole hirveästi sellaisia paikkoja, jotka edustavat täysin omia arvojani.

Ulla Hytin mielestä kaikissa tapauksissa yrityksen perustaminen ei ole järkevää, vaikka idea olisikin valmiina. Ennen y-tunnuksen hankkimista voi olla kannattavaa kartuttaa työkokemusta, verkostoja ja taloudellista liikkumavaraa.

”Nykyään on paljon niitä, jotka innostuvat yrittäjyydestä jo nuorena, mutta tyypillisesti yrittäjäksi ryhdytään siinä keski-iän kynnyksellä. Uudempi ryhmä on kolmannen työuran yrittäjät, jotka perustavat yrityksen vähän ennen eläköitymistä, kun haluavat kokeilla vielä jotain uutta”, Hytti kertoo.

 

Y-sukupolven on tutkimuksissa havaittu kaipaavan työltään muun muassa joustavuutta, itsenäisyyttä ja kehittymismahdollisuuksia. Rahan tienaaminen kasvottoman suuryrityksen palveluksessa ei ole etusijalla, vaan työnantajan maine ja arvo painavat yhtä lailla vaakakupissa.

Hidden Factorin Elias Huhtista ja Aleksi Tossavaista kiehtoo yrittäjyydessä nimenomaan vapaus päättää itse ja omien arvojen mukaan toimiminen. Kukaan ei ole ampumassa alas ideoita, vaan omaa visiotaan pääsee toteuttamaan rauhassa.

”Tällä alalla ei ole hirveästi sellaisia paikkoja, jotka edustavat täysin omia arvojani. Omassa yrityksessä pääsee tekemään juuri sitä, mitä haluaa ja menemään sitä kohti, mikä on itselle tärkeää”, Tossavainen sanoo.

Ihmiset havahtuivat siihen, ettei ura toisen palveluksessa välttämättä ole elinikäinen.

Byway Communicationsin Katarina Mustonen ja Sakari Siilin ovat samoilla linjoilla. Valta tehdä asioita omalla tavalla ja kriittinen suhtautuminen vallitsevia käytänteitä kohtaan ovat ajaneet heitä yrittäjiksi. Mustonen ei enää ole varma, pystyisikö hän palaamaan palkkatyöhön maisteltuaan elämää yrittäjänä.

”Olen ollut kahdeksasta neljään markkinointityössä, ja se on ihan kivaa, mutta en kokenut siihen samanlaista paloa”, Mustonen sanoo.

Y-sukupolvelle on myös ominaista – sekä omasta tahdosta että työelämän pirstaloitumisen vuoksi – ettei saman työnantajan palveluksessa viihdytä kauaa. Hytin mukaan nykymaailmassa on tyypillistä, että työura koostuu erilaisista vaiheista, jossa palkkatyö, yrittäjyys ja opiskelu limittyvät ja vaihtelevat.

”Tulokertymä ei välttämättä tule yhdestä tuutista, vaan sivutoiminen yrittäjyys on jo nykyään suosittua palkkatyön ohella”, Hytti sanoo.

Elias Huhtiselle ja Aleksi Tossavaiselle omassa yrityksessä tärkeintä on se , että saa toimia vapaasti ja omien arvojen mukaisesti.  Kuva: Niklas Isberg

Suhtautuminen yrittäjyyteen on Hytin mukaan muuttunut valtavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Kun hän opiskeli 1990-luvun alkupuolella Turun kauppakorkeakoulussa, kukaan – eivät opiskelijat sen paremmin kuin opettajatkaan – puhuneet yrittäjyydestä.

”Asenne oli, että valmistumisen jälkeen mennään kansainvälisiin yrityksiin töihin. Kuva alkoi muuttua 2000-luvun loppupuolella, kun Nokian vaikeudet alkoivat ja isoissa yrityksissä alettiin irtisanoa ihmisiä. Ihmiset havahtuivat siihen, ettei ura toisen palveluksessa välttämättä ole elinikäinen”, Hytti kertoo.

Samaan aikaan suomalaiset opiskelijajärjestöt tekivät paljon opintomatkoja muun muassa Yhdysvaltoihin, josta tuotiin kotimaahan esimerkiksi entrepreneurship society -konsepti. Start up -tapahtuma Slush järjestettiin Helsingissä ensimmäisen kerran vuonna 2008.

”Nykyään opiskelijat ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä ja pitävät sitä yhtenä vaihtoehtona. Kaikki eivät toki halua alkaa yrittäjiksi, eikä pidäkään. Yritykset tarvitsevat jatkossakin työntekijöitä”, Hytti sanoo.

Tänä päivänä yliopisto-opiskelijoille tarjotaan opintojen kautta valmiuksia oman yrityksen perustamiseen. Jyväskylän yliopistossa tiedekunnilla on omia yrittäjyysopintoja, ja sen lisäksi yliopisto tarjoaa keskitetysti yrittäjyyskursseja Jyväskylän yritystehtaan kautta. Myös Jyväskylän yliopiston strategian toimenpideohjelmassa vuosille 2017–2020 mainitaan yrittäjyyden edistäminen yhtenä tavoitteena.

Ulla Hytin mukaan yliopistojen yrittäjyysopintojen taustalla voi olla myös raha.

”Yliopistojen rahoitusmallissa opiskelijoiden työllistyvyys on yksi kriteeri. Tietyillä aloilla, kuten viestinnässä, yrittäjyys on tyypillinen tapa työllistyä”, Hytti toteaa.

 

Monenlaista tukea yrittäjyyteen

  • Jyväskylä Entrepreneurship Society JES tarjoaa opiskelijoille mm. vertaistukea, workshopeja ja puhujatapahtumia.
  • Keski-Suomen uusyrityskeskus järjestää henkilökohtaista neuvontaa, ideaklinikoita ja koulutuksia.
  • Jyväskylän yliopisto tarjoaa yrittäjyyskursseja yhteistyössä työelämäpalveluiden, kauppakorkeakoulun ja Jyväskylän yritystehtaan kanssa. Ilmoittautuminen tapahtuu Korpissa.
  • Aloittelevan yrittäjän kannattaa selvittää mahdollisuus starttirahaan TE-toimistosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *