Ei hakutuloksia.

Teksti Niklas Pelkonen Kuvat Sarita Piipponen

Jalat ilmassa, mutta koulukiusaus mielessä – Antti Röngän esikoisteoksessa on paljon omaa tuskaa

Koulukiusaaminen jätti Antti Rönkään syvät jäljet, jotka purkautuivat yliopistomaailmaan sijoittuvan esikoisromaanin sivuille.

”Jossain määrin osasin odottaa, että kirja herättää huomiota, koska sen aihe resonoi niin monissa ja esikoiskirjailijoita markkinoidaan usein paljon. Huomion suuruus tuli silti yllätyksenä. Olen siitä kaikesta kiitollinen.”

Esikoiskirjailija Antti Rönkä on saanut viime kuukausina tottua itsestään ja Jalat ilmassa -romaanistaan puhumiseen. Hän on ollut esillä maan suurimmissa medioissa Ylen Aamu-tv:tä myöten ja vierailee syksyllä sekä Turun että Helsingin kirjamessuilla. Julkisuus on tuonut Röngän mukaan esiintymiseen rutiinia, eivätkä suuret yleisötapahtumat siksi jännitä.  

Röngän asenne esilläoloon kuulostaa hyvin erilaiselta kuin hänen romaaninsa päähenkilön Aaron. Kirjan alussa Aaro muuttaa Jyväskylään opiskelemaan kirjallisuutta, mutta menneisyyden painolasti ei jätä nuorta miestä rauhaan. Uusiin ihmisiin tutustuminen ja jo pelkkä luennoille osallistuminen tuntuu ylivoimaiselta.

Kolme vuotta sitten Rönkä oli itse samassa tilanteessa.

Monet kirjassa kuvatuista tapahtumista perustuvat Röngän omiin kokemuksiin, myös tarinan keskiössä olevat rankat muistot koulukiusaamisesta.

Peruskouluaikaisten kiusaamiskokemusten jalostaminen kirjaksi oli pyörinyt mielessä jo pidemmän aikaa, mutta lopullinen sysäys aiheen pariin tapahtui kaksi vuotta sitten. Silloin omaan menneisyyteen tuntui kertyneen tarpeeksi etäisyyttä.

”Sekä ajan kuluminen että toiselle paikkakunnalle muuttaminen vaikuttivat. Myös omat keinot prosessoida tapahtumia olivat kehittyneet.”

Monet kirjassa kuvatuista tapahtumista perustuvat Röngän omiin kokemuksiin

 

Rönkä siirtyi tänä syksynä Tampereen yliopistoon opiskelemaan sivuaineenaan informaatiotutkimusta. Kirjallisuuden opinnot on tarkoitus saada kasaan syksyn aikana, mutta kasvatustieteen sivuaine ja urahaaveet opettajuudesta jäivät Jyväskylään.

Niissä seinä tuli vastaan toisen opiskeluvuoden opettajaharjoittelussa, kun omat koulumuistot puskivat pintaan.

”Se pisti miettimään, voisinko olla pitkäkestoisesti tässä ympäristössä, ja olisiko se hyvä itselleni tai oppilaille.”

 Romaanissa Aaro yrittää saada apua vakaviin ahdistusoireisiinsa YTHS:n kautta. Röngän omien kokemusten mukaan opiskelijoille tarjolla oleva apu mielenterveysongelmiin ei ole riittävää ja sen saamisessa kestää usein liian kauan. 

“Ymmärrän kuitenkin myös, että autettavia on paljon ja rahat tiukalla.”

Mielenterveytensä, itsetuntonsa tai menneisyytensä kanssa painivalle opiskelijalle Rönkä tarjoaa yhden ohjeen ylitse muiden:

”Asioista puhuminen. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Siten asioihin saa perspektiiviä, eikä kanna niitä yksin.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *