Antti Rönkä: Jalat ilmassa (Gummerus)
Jyväskylän yliopistossa kirjallisuutta opiskelleen Antti Röngän esikoisromaani on nuorelta kirjoittajalta eheä näyttö, jota voi suositella kaikille koulukiusaamista tavalla tai toisella elämässään kohdanneelle. Eli kaikille.
Opiskelujen perässä Jyväskylään saapuva Aaro on merkkivaatteiden ja ilmeettömyyden alle piiloutuva nuori mies, jota muistot pitkään jatkuneesta koulukiusaamisesta vainoavat. Mielen myrsky tekee toisten ihmisten kanssa kommunikoinnista raastavan vaikeaa. Romaani seuraa vuoden ajan Aaron yrityksiä löytää paikkansa maailmassa ja luoda yhteys muihin.
Jalat ilmassa on tyypillinen esikoisromaani siitä, miten kirjoittajasta on kasvanut hän. Sisällöltään se ei tuo nuoruuden kipuilun kuvaukseen mitään uutta, mutta kirjoittajan rehellisyys vaikeiden aiheiden edessä on niin vastaansanomatonta, että teos imaisee mukanaan.
Aaron ääri-itsetietoinen tilitys piirtää tarkan ja samaistuttavan kuvan oman mielensä kanssa kamppailevasta nuoresta aikuisesta. Paikoin päähenkilön sisäänpäin kääntyneiden huomioiden runsaus uhkaa kuitenkin katkaista kerronnan jännitteen. Esimerkiksi jatkuva kielikuvien käyttö alkaa pian tuntua laiskalta tehokeinolta.
Aiheen tärkeys ja sen sanelema kertomisen vimma kannattelevat kirjaa suvantojen yli. Vahvimmillaan teksti on kouluväkivallan ja vaikean isäsuhteen leimaamissa lapsuudenkuvauksissa. Näissä osuuksissa rivien välistä orastaa vahva kertojaääni, joka tarkkailee ympäristöään ihailtavalla tarkkuudella.
Puhumisen ja puhumattomuuden teema pysyy kirkkaana läpi teoksen. Käsittelemättä jääneiden kipupisteiden taakka ei kevene vuosien myötä, vaan kuten kirja viisaasti muistuttaa, toipuminen voi alkaa vasta avoimuudesta ja omien ongelmien myöntämisestä.