Äärimmäisessä köyhyydessä elää edelleen noin 10,7 prosenttia maailman ihmisistä. Niin monella ei ole tarpeeksi ruokaa ja juomaa säilyäkseen hengissä. Se on aivan liian suuri määrä suhteessa siihen, miten vauraassa maailmassa me elämme.

Omaa etuoikeuttaan on vaikea käsittää, koska emme ikinä ole kokeneet sellaista kurjuutta, jossa jokainen päivä voi olla taistelua pelon ja kuoleman välillä. Siltä haluaa sulkea silmänsä.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus lähtee siitä, että pidämme myös heikommassa asemassa olevista huolta. Ei ole ihmisen valinnoista kiinni, onko hän syntynyt köyhyyden tai kriisien keskelle vai ei.

Me olemme niitä, joilla on mahdollisuus valita ja tehdä muutoksia arjessamme, toisin kuin ihmisillä, jotka vähiten voivat vaikuttaa omaan toimintaansa tai päätöksentekoon.

Ylioppilaskuntamme on tänä vuonna lahjoittanut kehitysapua sekä katastrofirahastoon että kaikista köyhimpien nuorten koulutuksen tukemiseen. Ylioppilaskunnan kehitysyhteistyö on väylä vaikuttaa edes hieman. Kehitysyhteistyötä ei voi erottaa muusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, sillä kyse on vain poliittisesta tahtotilasta.

Tämä on meidän maailmamme. Me emme tiedä, mihin ilmastonmuutos, kriisien kärjistyminen ja eriarvoisuuden kasvaminen johtavat, mutta tiedämme, että tulevaisuus ahdistaa ja jopa pelottaa. Me olemme niitä, joilla on mahdollisuus valita ja tehdä muutoksia arjessamme, toisin kuin ihmisillä, jotka vähiten voivat vaikuttaa omaan toimintaansa tai päätöksentekoon.

Haluammeko maailman, jossa on vähemmän kriisejä ja vastakkainasettelua vai maailman, jossa olemme pian keskellä katastrofia?

Ilmastonmuutos on täällä, ja siitä kärsivät erityisen heikossa asemassa olevat. Sen vuoksi kunnianhimoisia päätöksiä tarvitaan sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi että kehitysyhteistyön tukemiseksi.

Ensi vuoden vaaleista on tulossa ilmastovaalit, mutta toivon myös kehitysyhteistyön nousevan keskusteluun. Bruttokansantulosta 0,7 prosentin ohjaaminen suoraan kehitysyhteistyöhön tulee olla päätavoite, sillä on selvää, ettei globaali markkinatalousjärjestelmä ole pystynyt korjaamaan kehittyvien maiden ongelmia itsestään.

JYY tekee kunnianhimoista vaalivaikuttamista, sillä me olemme ne, joihin tämän hetken päätökset tulevat vaikuttamaan. Haluammeko maailman, jossa on vähemmän kriisejä ja vastakkainasettelua vai maailman, jossa olemme pian keskellä katastrofia?

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.