Ei hakutuloksia.

Teksti  Jaakko Kinnunen

Intia-projektin talous tiukalla

Kioskiyrityksen aloittanut nainen esittelee mikrolainashekkiään. Kuvan nainen valittiin myös ensimmäisenä naisena alueen paikallishallitukseen vuoden 2015 vaaleissa. Kuvat: Veera Lähde

JYYn kehitysyhteistyöprojekti on hankalassa tilanteessa, kun valtio on pistänyt rahoitushanat kiinni. Toiminnalle pyritään löytämään vaihtoehtoisia rahoituskanavia.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on tehnyt kehitysyhteistyötä Intiassa vuodesta 2010 saakka. Luoteis-Intiassa neljän tunnin ajomatkan päässä Jaipurista on yli sata kylää, joissa kehy-toiminnalla on parannettu muun muassa koulutusta ja terveydenhoitoa.

Toiminta on rahoitettu omalla varainhankinnalla sekä valtion hankerahoituksella. Viime vuonna projektin tulevaisuus vaikeutui, kun hallitus perui hankerahoituskierroksen. Päätös leikkasi suurimman osan JYYn Intia-hankkeen budjetista.

Ulkoministeriö aukaisi uuden hankekierroksen maaliskuun puolivälissä. Rahaa on kuitenkin jaossa 46 prosenttia vähemmän kuin aiemmalla hakukierroksella, joten moni joutuu pettymään.

”Me mennään samalla hankehakemuksella kuin aiemminkin, mutta suhteutetaan se leikkauksiin. Tulokset saadaan ehkä vasta vuodenvaihteen jälkeen”, hankkeen koordinaattori Veera Lähde toteaa.

 

JYYn kehitysyhteistyöprojekti on saanut aikaan näkyviä tuloksia paikallisten elinolosuhteissa ja elämänlaadussa. Esimerkiksi koulua käyvien lasten prosentuaalinen osuus alueella on kasvanut kuuden vuoden aikana 49 prosentista 90 prosenttiin. Väestön lukutaito on noussut samassa ajassa 52 prosentista 76 prosenttiin.

Kehitysyhteistyön tarkoitus on tukea syrjässä olevia kyliä, joissa esimerkiksi naisten asema on huono ja kastijärjestelmä edelleen käytössä.

”Projektin ansiosta paikallisissa naisissa on tapahtunut selvää voimaantumista. He osaavat nykyään paremmin vaatia oikeuksiaan”, tammi- ja helmikuussa Intiassa ollut hankkeen toinen koordinaattori Inka Stormi kertoo.

Paikallisten ihmisten on ollut kuitenkin vaikea ymmärtää sitä, että muuttunut poliittinen tilanne Suomessa vaikuttaa kehitysyhteistyöhön Intiassa.

”Heille nämä leikkaukset ovat iso isku, etenkin, kun yhteistyöllä on saavutettu erittäin hyviä tuloksia”, Stormi kertoo.

Bal Rashmi Society on ainoa alueella toimiva avustusjärjestö, mutta se tekee yhteistyötä myös muiden järjestöjen kanssa. Näistä yhteistyöjärjestöistä JYYn panos on ollut ylivoimaisesti suurin. Kun parhaimmillaan kehitysyhteistyön avulla pystyttiin palkkaamaan neljätoista kyläaktiivia hanketyöntekijöiksi, on heitä tällä hetkellä listoilla enää kolme.

”Nämä paikalliset työntekijät ovat keskeinen osa työtä. He joutuvat nyt erittäin koville, koska alueella on noin 120 kylää ja etäisyydet ovat suuria”, Stormi toteaa.

Naisten self-help-ryhmän tapaamisissa on usein iloinen tunnelma. Kuva Veera Lähde

JYYn projektissa olisi jäljellä enää kahden vuoden niin sanottu exit-vaihe, jonka jälkeen toiminnan on tarkoitus olla niin vahvalla pohjalla, että se pyörisi jatkossa itsenäisesti.

Iso osa toimintaa ovat mikrolainat, joiden turvin paikalliset asukkaat pystyvät aloittamaan omaa liiketoimintaansa. Yhden mikrolainan suuruus on 10 000 rupiaa, eli noin 133 euroa. Lainanottaja maksaa summan takaisin 500 rupian, eli seitsemän euron, kuukausierissä.

”Esimerkiksi eräs perheellinen nainen perusti mikrolainan avulla oman kaupan, jonka avulla hän tienasi noin 6 000 rupiaa, eli 80 euroa, kuukaudessa. Summa on erittäin merkittävä, sillä keskiverto kaivosmiehen palkka on noin 3 000 rupiaa kuukaudessa”, Stormi kertoo.

 

Koska hankkeen taloudellinen tulevaisuus on epävarma, toiminnalle etsitään vaihtoehtoisia rahoitusväyliä.

”Olemme lähestyneet ainejärjestöjä, jotta kehitysyhteistyöstä saataisiin koko JYYn yhteinen projekti. Yhtenä päivänä me myimme omalla porukalla muffinsseja kirjastolla. Tällaisia ja vastaavia tempauksia voisimme järjestää jatkossa myös ainejärjestöjen kanssa”, Lähde sanoo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.