Ei hakutuloksia.

Teksti ja kuvat Aleksi Tolppi

Vuoden aikana yli 200 luovutusta – Ainejärjestöjen veriryhmät kannustavat auttamaan

Jyväskylän ylioppilaskunnan ainejärjestöillä on yli 20 aktiivista veriryhmää eli luovutusporukkaa, jotka ovat vuoden aikana tehneet yli 200 luovutusta. Kasvatustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Emile ry on yksi näistä.

Enää ei jännitä, mutta ensimmäinen kerta oli kasvatustieteen opiskelijoille Aku Nordlingille  ja Juho Vehkakoskelle pelottavampi. Vehkakoskea huoletti vanhemmilla todettu matala verenpaine ja se, kuinka luovuttaminen häneltä onnistuu. Myös Nordlingia luovuttaminen mietitytti etukäteen.

”Totta kai jännitti, että minkälaista on, kun veri imetään pois, mutta myös se jälkitilanne: kuinka paljon alkaa heikottamaan myöhemmin?”, Nordling sanoo.

Jyväskylän veripalveluiden vastaavan sairaanhoitajan Kirsi Hirvosen mukaan luovuttaminen on kuitenkin käytännössä riskitöntä. Ennen luovutusta tehtävä perusteellinen terveyskysely ja hemoglobiinirajat varmistavat luovuttamisen turvallisuuden.

 

Vanhempien verenluovutusta odottaessa, lapset ovat koristelleet Jyväskylän veripalveluiden seinän piirroksillaan.

Luovutuskelpoisuus selviääkin helpoiten paikan päälle tulemalla ja täyttämällä kyselyn. Suurimmat luovutuksen estävät tekijät ovat matkustamisen aiheuttamat luovutusesto sekä liian matala hemoglobiini suurimmalla luovuttajaryhmällä eli nuorilla naisilla.

Sekä Nordlingille että Vehkakoskelle luovuttaminen oli lopulta yllättävän helppoa ja uudelleen luovuttaminen itsestäänselvyys. Tällä kertaa mukaan tarttui myös kaksi ensikertalaista, kasvatustieteen opiskelijat Emilia Huitula ja Pihla Honkaniemi.

”Ensimmäisen kerran kun pääsee liikkeelle, niin poistuu kynnys lähteä”, toteaa kasvatustiedettä opiskeleva Juho Vehkakoski.

Heitä ei tunnu erityisen paljon jännittävän luovutus, vaikka kumpikaan ei erityisemmin neuloista pidä.

”Lähinnä pelottaa se, että kun minua huimaa niin helposti, niin pääsenkö sitten omin voimin kotiin asti”, Honkaniemi toteaa.

Luovuttamisen aikana on tärkeää seurata veren virtausnopeutta. Liian hidas nopeus voi johtaa luovutuksen keskeyttämiseen, jotta vereen ei muodostuisi hyytymiä.

Kaikki ovat samaa mieltä, että ryhmässä on helpompi luovuttaa ja järjestössä onkin yritetty aktivoitua asian suhteen entistä paremmin. Keväällä lahjoittamassa oli seitsemän opiskelijaa ja tällä kertaa neljä.

Nordlingin mielestä hyvä tavoite olisi lahjoittaa kerran lukukaudessa ja yrittää jatkossa saada vielä enemmän opiskelijoita mukaan.

Luovuttaminen tapahtuu käytännössä kaikille samalla tavalla. Ensin täytetään terveystietokysely, joka käydään hoitajan kanssa läpi. Sen jälkeen mitataan hemoglobiini ja asetutaan makuulle luovuttamaan.

Ensimmäistä kertaa luovuttavalle Pihla Honkaniemelle ryhmässä tuleminen madalsi kynnystä luovuttamiseen.

Jokaiselta luovuttajalta otetaan sama määrä verta eli noin puoli litraa, josta erotellaan myöhemmin punasolut, verihiutaleet ja plasma. Noin vuorokauden sisällä lahjoittamisesta verituote on valmis sairaaloiden käyttöön. Punasoluvalmisteita käytetään mm. leikkauspotilaiden  hoitoon ja verihiutale- ja plasmavalmisteita menee esimerkiksi syöpäpotilaille.

Verihiutalevalmisteet vanhenevat ylivoimaisesti nopeimmin, jo viidessä vuorokaudessa. Vastaava hoitaja Hirvonen painottaakin, että luovuttajia tarvitaan kaiken aikaa kaikista veriryhmistä ja toivoo, että ihmiset innostuisivat laajemminkin lahjoittamisesta.

Kasvatustieteen opiskeljiat Juho Vehkakoski (vas.), Aku Nordling, Pihla Honkaniemi ja Emilia Huitula luovutuksen jälkeen. Kuvaaja: Kirsi Hirvonen

Opiskelijoille luovutus tuntuu menevän vaivatta ja osalle odotettua nopeammin. Luovutuksen jälkeen suositellaan runsasta juomista ja syömistä. Veripalveluilla onkin tarjolla luovuttajille runsaasti virvokkeita ja erilaisia ruokia sekä leivoksia.

Luovutus on parhaimmillaan sosiaalinen ja positiivinen kokemus kavereiden tai opiskeluporukan kesken, jota ei tarvitse pelätä. Myös toimittaja kantoi kortensa kekoon ja voi todeta, että koko prosessi on itse asiassa yllättävän nopeasti ohi menevä ja helppo tapa auttaa.

 

Verenluovutus

  • Suomessa tarvitaan joka arkipäivä noin 800 verenluovuttajaa.
  • Oman soveltuvuuden voi selvittää helposti osoitteessa http://www.sovinkoluovuttajaksi.fi/
  • Luovutetusta verestä erotellaan punasolut, verihiutaleet ja plasma. Näitä tarvitsevat mm. leikkaus- ja syöpäpotilaat.
  • Kaikista verenluovutuspisteistä verituotteet lähetetään Helsinkiin, jossa erottelu tapahtuu. Verituotteet ovat  valmiita sairaaloille noin vuorokauden sisällä lahjoittamisesta.
  • Verta tarvitaan jatkuvasti niin yleisistä kuin harvinaisemmistakin veriryhmistä.

Juttua korjattu 31.10. klo 18:44: Jutussa väitettiin virheellisesti, että punasolut vanhenisivat jo viidessä vuorokaudessa. Punasolut säilyvät noin viisi viikkoa, kun taas verihiutaleet viisi vuorokautta. Juttua muokattua siltä osin.

  1. Sara

    Punasolut eivät vanhene viidessä päivässä, vaan verihiutaleet. Punasolut säilyvät viikkoja.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.