Eräs opiskelija lähestyi Jylkkäriä nettisivujen juttuvinkkilomakkeen kautta seuraavasti:

”Harvoin innostun, mutta nyt – perkele. Agoran atk-luokkiin saapuvaa tervehtii miellyttävä yllätys: demonisessa kuonassa olevat näppäimistöt. Suoraan peräkammarinörtin perikunnan poistomyynnistä. Tervetuloa, kaikki vierailevat tutkijat ja muut työkseen kirjoittavat. Hyi saatana.”

 

Aloitan asian selvittämisen soittamalla yliopiston viestintäpäällikkö Miikka Kimarille, joka naurahtaa kysymykselle ja tuntuu pohtivan asiaa pitkään.

Lopulta hän kehottaa minua ottamaan yhteyttä it-puolella työskentelevään Timo Korvolaan.

”Meille tulee koko ajan sitä kysymystä”, Korvola toteaa.

Hänen mukaansa asiasta on keskusteltu jo yli vuoden ajan. Loppujen lopuksi kyse on yksinkertaisesti käytön määrästä: Sadat opiskelijat käyttävät samoja koneita päivittäin, joten likaantumiselta ei voi välttyä.

 

Näppäimistöjen jatkuva puhdistus vaatisi siivoojilta kohtuuttoman paljon aikaa ja tulisi kalliiksi yliopistolle.

Korvolan mukaan todella perusteellinen puhdistus edellyttäisi paineilman käyttöä, jota hyödynnetään yleensä muuttojen yhteydessä, koska sitä ei voi tehdä sisätiloissa.

Käyttäjäkunnissa tuntuu olevan jonkin verran eroja. Esimerkiksi Liikunnalla näppäimistöt ovat siistimpiä kuin kirjastolla tai Agoralla, vaikka käytön määrässä ei eroja Korvolan mukaan ole.

Hänen mielestä näppäimistöjen siivousta pitäisi tehostaa, mutta hän perää myös henkilökohtaista vastuuta käyttäjiltä.

”Yleistä viihtyvyyttä me voimme kaikki parantaa. Ihan samalla tavoin roskia ei jätetä pöydille, vaan viedään roskikseen”, Korvola sanoo.

Hän kehottaa ihmisiä esimerkiksi pyyhkimään näppäimistöjä kostealla liinalla, jos ne tuntuvat liian likaisilta.

Korvola kertoo näppäimistöjen väleistä löytyvistä ruuanmuruista ja kynsienpalasista.

”Elämän kirjo”, kuten hän itse asiaa kuvailee.

Osuvaa on myös se, että heti haastattelun jälkeen Korvola saa viestin kirjastolta opiskelijasta, joka oli kaatanut kahvinsa tietokoneen näppäimistölle.