Ei hakutuloksia.

Teksti Anna Tuominen Kuvat Taru Norrena

Jugurttipurkista hiusharjaksi – muovi halutaan kiertoon, ettei se roskaa valtameriä

Kotitaloudet ovat voineet kierrättää muovia vuoden verran. Keräyspisteitä on edelleen harvassa, mutta hyvällä suunnittelulla myös kerrostalossa asuva opiskelija voi pienentää sekajätepussiaan.

Ladon ruokaostoksiani kaappeihin: leipää, juustoa, kurkku, pinaattilettuja, viilejä… Kaikki tuotteet rapisevat erilaisissa muovipurkeissa ja -pusseissa. Voisin varmasti ostaa kaikki elintarvikkeeni muoviin pakattuina, eikä se juuri vaikuttaisi ruokavaliooni. Jo nyt kauppakassissani muunlaiset pakkaukset tuntuvat olevan poikkeus.

Reilu vuosi sitten kotitalouksien pakkausmuovin kierrättämisestä tuli mahdollista, ja siitä innostuneena aloin kiinnittää ostoksiini tarkemmin huomiota. Muoviset viinirypälerasiat ja jauhelihapaketit täyttävät roskapussin parissa päivässä.

Sekajätekään ei toisaalta enää päädy kaatopaikalle, vaan se poltetaan energiaksi, joten onko kierrätys vaivan arvoista? Vai pitäisikö ylipäätään muovista päästä eroon?

 

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Hanna Eskelinen kertoo, että muovia valmistetaan ja käytetään kiihtyvällä tahdilla sekä kotimaassa että muualla maailmassa. Pelkästään Suomessa erilaisten tuotteiden valmistukseen käytetään 600 000 tonnia muovia vuosittain.

Monet pakkaukset ovat rasvaisia tai muuten liian likaisia kierrätettäväksi. Käsin tiskaavalle opiskelijalle tämä ei ole ongelma.

Uutisissa kerrotaan valtamerissä kelluvista satojen tuhansien neliökilometrien muoviroskapyörteistä ja kaloihin kertyvistä mikromuoveista. Toisaalta lehdissä kirjoitetaan myös ihmisistä, jotka ovat päättäneet elää kokonaan muovitonta elämää ympäristön suojelemiseksi.

“Asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Muovi tarjoaa ympäristön kannalta myös paljon hyötyjä. Esimerkiksi keveytensä ansiosta muovi vähentää energiankulutusta autoissa ja muissa kulkuneuvoissa”, Eskelinen huomauttaa.

Materiaalin kierrättäminen uusiokäyttöön kuitenkin kannattaa. Eskelinen listaa syiksi muun muassa fossiilisen raaka-aineen rajallisuuden ja haitalliset ympäristövaikutukset, kuten roskaantumisen.

Myös lakien tiukentuminen ohjaa materiaalia uusiokäyttöön. Nykyinen keräyspisteiden määrä on lain vaatimalla tasolla, mutta yritys- ja kotitalousjätteen sisältävä muovipakkausten kierrätysvaatimus nousee vuosikymmenen vaihteessa 16 prosentista 22 prosenttiin.

Pakkausten keräyksestä Suomessa huolehtii Rinki Oy, jonka keräyspisteistä yli 500:ssa voi kierrättää muovia. Jyväskylässä pisteet löytyvät keskusta-alueen ulkopuolelta. Esimerkiksi Ilokiveltä muovipakkaukset pitää kiikuttaa lähes kahden kilometrin päähän.

Rinki Oy:n viestintäpäällikkö Ritva Castrén selittää, että keräyspisteet on sijoiteltu suurten kauppojen ja kulkureittien varrelle, jotta kierrättäminen esimerkiksi kauppareissulla olisi helppoa ja tehokasta eikä sitä varten tarvitsisi erikseen polttaa bensaa. Verkosto on siis selvästi sijoiteltu ajatellen autollisia lapsiperheitä.

Taloyhtiöiden pihoissa muovinkeräykset ovat vasta yksittäisiä kokeiluja. Hanna Eskelinen kertoo muovin raaka-aine-erien pienuuden olevan ongelma uusiokäytössä, joten kierrätysmäärien pitää vielä selkeästi kasvaa, ennen kuin keräyspisteiden lisäämisestä tulee kannattavaa.

Kuljetus ei ole ainoa haaste muovin kierrättäjälle. Lajitteluohjeet ovat melko selkeät, mutta sisältävät liudan edellytyksiä, jotka täytyy ottaa huomioon.

Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä kertoo kierrätysmateriaalin laadun vaihtelevan uudenveroisesta sellaiseen, jonka käyttömahdollisuudet ovat paljon rajoitetummat.

Materiaalin laatu on kuitenkin parantunut kierrätyksen yleistyessä. Uusiokäyttö myös helpottunee tulevaisuudessa.

“Kierrätysteknologia ja -prosessit kehittyvät koko ajan ja kierrätysmuovin ominaisuuksia pyritään kehittämään vastaamaan neitseellisen materiaalin ominaisuuksia”, Eskelinen sanoo.

 

Kuluttajalle suurelta rajoitteelta voi tuntua vaatimus materiaalin puhtaudesta. Pakkaukset voi huuhtaista kylmällä vedellä, mutta niiden peseminen voi helposti kuluttaa kierrättäessä säästetyn energiamäärän.

Monet pakkaukset ovat rasvaisia tai muuten liian likaisia kierrätettäväksi. Käsin tiskaavalle tämä ei ole ongelma, sillä likaiset muovipakkaukset voi tiskata astioiden jälkeen lisäämättä lämpimän veden kulutusta.

Kun kierrätettävät pakkaukset ovat puhtaita, ne voivat odotella kaapin nurkassa kyytiä pidempäänkin alkamatta haista.

Kertyvän sekajätteen vähyys motivoi kierrättämään muovin yhä tarkemmin. Taloyhtiön pihasta löytyvät lajittelumahdollisuudet jo kartongille, paperille, metallille, lasille ja biojätteelle.

Kun nyt sortteeraan erilleen myös muovin, ei sekajätteeseen jää paljon mitään, ehkä pussi tai pari roskia kuukaudessa.

Joskus joudun kuitenkin raapimaan päätäni: esimerkisi suosikkikarjalanpiirakkani on pakattu muoviin, jonka päälle on tarrattu paperikääre. Se ei siis kelpaa muovipakkausten keräykseen, eikä sitä voi laittaa paperikääreenä kartonkien sekaan. Ratkaisun tarkoituksena lienee vähentää tarvittavan muovin määrää, mutta kierrättäjää se harmittaa.

Kierrätysmateriaali viedään Rinki-pisteistä Riihimäelle Fortumin muovijalostamolle. Ne lajitellaan siellä koneellisesti muovilaaduittain, muokataan granulaateiksi eli muovirakeiksi ja käytetään sitten muoviteollisuudessa uudelleen.

Uusiomuovista tehdään monenlaisia tuotteita, kuten aitoja, meluesteitä ja muoviputkia. Tavalliselle kuluttajalle näkyvimpiä ovat olleet joidenkin ruokakauppojen kassoilla myytävät uusiomuovikassit. Ilahduin huomatessani kierrätysmuovia löytyvän sekä hiusharjastani että yhden viherkasvini ruukusta.

Kierrätysmotivaation kannalta tärkeää on tietää, onko kierrätyksellä ja ympäristöajattelun yleistymisellä vielä mitään vaikutusta yhä kasvavaan muoviteollisuuteen.

“Jo nyt bio- ja kiertotalous ovat mukavasti lisänneet muoviteollisuuden tuotteiden markkinoita: Putkia, peitteitä, säiliöitä, erilaisia pakkauksia. Varmasti jatkossakin muovi on usein käyttökelpoisin ratkaisu moniin välttämättömiin ympäristötuotteisiin. Pikkuhiljaa muovien raaka-ainepohja muuntuu uusiutuvaksi ja kierrätysmateriaaliksi”, Vesa Kärhä vastaa.

Vaikuttaa siis siltä, että käytämme muovia jatkossakin. Uusiokäytön tehostaminen ja materiaalien kehittäminen yhä toimivimmiksi keventävät kuitenkin ympäristölle aiheutuvaa taakkaa.

 

Muovinkeräyspisteitä Jyväskylässä

  • Savelan S-market
  • Keljon K-Citymarket
  • Seppälän Prisma
  • Seppälän K-Citymarket
  • Halssilan Siwa
  • Kuokkalanpellon Siwa

 

Vain puoli kiloa kierrätykseen

  • Suomalainen tuottaa vuodessa keskimäärin 13 kg kotitalouksien pakkausmuovijätettä.
  • Tästä kiertoon päätyi vuonna 2016 puoli kiloa henkilöä kohti.
  • Kuluvan vuoden tavoite on kaksinkertaistaa vuoden 2016 määrä.
  • Viiden vuoden päästä tavoitteena on jo 6 kg/hlö.
  • Lähteet: uusiomuovi.fi ja Uusiotuote Oy:n Peter Rasmussen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.