Sipoo on itsenäinen kunta, joka ei kuitenkaan jotenkin oo olemassa. Se on outoo, koska kyl tän niminen itsenäinen pitäjä on näil huudeil kuitenki ollu jostain 1400-luvulta asti. Vanhimmat asutuksen merkit on kivikaudelta. Kuitenkaa stadilaiset ei tunnusta meiän itsenäisyyttä. Ne oikeestaan vaan kärkkyy tossa vieressä ja liittää rikkaimpia osia itteensä. Tassarna bort!

Eipä meiän olemassaolo oo kauheen hyvin tunnettu fakta muuallakaan. Kaikki paitsi noi hesan stadilaiset taas sit luulee, et me ollaan osa Helsinkiä. Yritä siinä sit selittää, et meiän vanha kirkko on sairaan paljon vanhempi ku mikään, mitä Hesassa on ja et oikeestaan koko Hesan pitäis olla osa Sipoota.

Sipoon kulttuurii ei voi ymmärtää, ellei ota selvää kieliriidoista. Sipoo oli virallisestiki täysin ruottinkielinen viel 1950-luvulle saakka, mutta nykyään kakskielisen kunnan enemmistö puhuu suomee. Sanomistahan siit on tullu. Niin kauan ku RKP:llä on kohtuullisen suvereeni enemmistö valtuustos, ei yhtäkään ruottinkielist kyläkouluu kyl tulla lakkauttamaan. Suomenkieliset kakarat on kyl alusta asti laitettu keskuskouluihin. Toisaalta viime vuosina on saatu aikaan sellanen ihme, et Nikkiläs on saman katon alla suomen- ja ruotsinkieliset yläasteet. Siinä mis ennen kielirajat ylittävä yhteistyö tarkotti kakskielisii lätkä- ja futisjoukkueita, niin nyt meil on kielirajat ylittävää huumekauppaa. Ilmeisesti klassisii suomi vs. ruotsi –joukkotappeluita ei oo kyl enää vuosiin ollu.

Sipoohan on tietysti tosi kaunis mesta. Meil on pari taajamaa, mis asuu suomenkielisii, ja sit on idyllistä pelto-, meri- ja metsämaisemaa ruottinkielisille. Kaikist paikoist paras on tietty Nikkilä. Sinne on rakennettu viime vuosina kolme rondellii, et vastalisääntyneiden ja sit Sipooseen muuttaneiden stadilaisten lapset on liikentees paremmin turvas traktoreilt ja mopoilt. Sen lisäks Nikkiläs on ihan sairaasti palvelutaloi. Kylän läpi kulkee Sipoonjoki, joka on ennemminki vaan oja jos on enemmän tsygii ku fisui.

Ohan täältä kaikkii kuuluisuuksiiki kotosin. Ingmanin maitohan nyt on esimerkiks klassikko. Ja tota. Harkimot? Jep, sipoolaisii. Ja Sipoon vaikutus musahistoriaan on ihan kiistaton: täält on Eicca Toppinen ja Iiro Rantala, ja huhujen mukaan Albert Järvinen ois soittanu viimesen kerran livenä nikkiläläises baaris. Mäntsäläs taas huhutaan, et Pizza Enrico istuis Sipoon valtuustos, mut oikeesti se on vaan tehny parhaat biisinsä tääl. Ja oishan Kingston Wallinki taru ollu varmaan vähän erilaine, jos tota meiän Ior Bockia ei ois ollu.

Paska kotiseutu -juttusarjassa eri paikkakunnilta tulevat opiskelijat haukkuvat kotikuntansa omalla murteellaan. Täältä löydät kaikki palstan kirjoitukset.