Ei hakutuloksia.

Teksti  Antti Snellman

Hyväksyykö Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta professori Tapio Puolimatkan mielipiteet?

”Yliopisto ei rajoita työntekijöidensä perustuslaillista sananvapautta. Työntekijöiden ilmaisut eivät kuitenkaan edusta yliopiston kantaa. Toivottavaa on, että silloin kun on kyse omista mielipiteistä, esim. poliittisista tai uskonnollisista, ei tuoda esille asemaa yliopiston työntekijänä.” (Rehtori Matti Manninen 26.11 2014)

 

Sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapaus kuuluvat olennaisena osana sivistysvaltioon. Jos kuitenkin Jyväskylän yliopisto sanoutuu irti työntekijöidensä uskonnollisista mielipiteistä, miten se voi kuitenkin samalla sallia juuri näihin samoihin mielipiteisiin perustuvaa ”tieteellistä” argumentointia omassa kurssikirjallisuudessaan (Puolimatka: Kasvatus, arvot ja tunteet, 2011)? Ja jos kerran on toivottavaa, ettei asemaa yliopiston työntekijänä tuoda esille omia mielipiteitä esitettäessä, olisi mielenkiintoista saada tietää, mikä on Jyväskylän yliopiston kanta esimerkiksi professori Tapio Puolimatkan kotisivuihin, joiden etusivun ensimmäinen lause on: ”Toimin kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa”.

Koska Puolimatkan ajattelu ja argumentointi perustuu kristilliseen – hyvinkin fundamentalistiseen – maailmankatsomukseen, on täysin mahdotonta olettaa, että hänen tieteellinen toimintansa ei sisältäisi ”uskonnollisia mielipiteitä” – päinvastoin. Yksi Puolimatkan ajattelun perusteeseistä on nimenomaan tieteentekijän omien arvojen läpinäkyvyys – olkoon ne uskonnollisia tai ei.

Piiloutumalla sananvapauden ja yksityishenkilönä/työntekijänä toimimisen vaikean harmaan alueen taakse, Jyväskylän yliopisto edistää mielestäni omalla toiminnallaan – ja ennen kaikkea passiivisuudellaan – Tapio Puolimatkan äärimielipiteiden leviämisen lisäksi hämmennystä opiskelijoidensa keskuudessa tieteellisen tradition pelisäännöistä. Vai onko yliopiston harjoittama toiminta professori Puolimatkan tieteellisen auktoriteettiaseman suhteen tarkoitushakuista? Ellei kyse ole sitten tiedekunnan rohkeuden puutteesta ottaa kantaa tähän teemaan, joka todennäköisesti aiheuttaisi vilkasta ja tunnepitoista keskustelua niin yliopiston sisällä kuin julkisestikin.

Kumpikaan esittämistäni vaihtoehdoista ei mielestäni imartele Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan toiminnan eettisyyden tai rohkeuden määrää ottaa selkeää kantaa työntekijänsä Tapio Puolimatkan ajattelun sekä mielipiteiden ja yliopiston epäselvään suhteeseen.

 

Antti Snellman

Jyväskylän Avoimen yliopiston opiskelija

 

Lue lisää:

Vastarannan professori (12.2.2015)

 

Juttua päivitetty 31.3.2016 klo 16.30: Lisätty mielipidekirjoituksen kirjoittajan titteli.

  1. Tuevo

    Kirjoittajan mielestä olisi siis eettistä, että yliopisto alkaisi rajoittamaan Puolimatkan sananvapautta, koska Puolimatkan näkemykset saattavat perustua ”fundamentalistiseen” kristilliseen uskoon. Kirjoittaja Snellmanin käsitykset taas perustuvat hänen neutraaliin tieteelliseen maailmankatsomukseen, jonka mukaan tällaisen maailmankatsomuksen omaavan mielipiteet ovat tieteellisiä, eivätkä maailmankatsomuksen värittämiä uskomuksia.

    Snellmanin näkemys näyttää olevan, että on olemassa neutraali tieteellinen maailmankatsomus, joka ei vaikuta henkilön esittämiin mielipiteisiin. Tämä ei ole totta, vaan yhtälailla evoluutioon uskovan ateistin maailmankatsomus vaikuttaa hänen mielipiteisiinsä. Ateistiprofessori saattaa esim. sanoa opiskelijoille, että ”maailmankaikkeus voi syntyä tyhjästä ilman syytä” tai ”elottomasta aineesta voi syntyä elämää”. Ovatko nämä tieteellisesti todistettuja väittämiä? Eivät tietääkseni, vaan ne ovat hänen ateistisen uskonsa mukaisia väittämiä. Niinpä ateistien sananvapautta pitää myös rajoittaa yliopistossa, koska hekin saattavat esittää omaan maailmankatsomukseensa sopivia mielipiteitä tieteellisinä.

    Puolimatka opettaa opiskelijoita juuri oikein, kun sanoo, että jokaisen tieteentekijän on tuotava omat arvonsa ja maailmankatsomuksensa esille. Tällöin jokainen voi arvioida toisen mielipiteitä sen mukaan, millainen katsomus toisella on ja kuinka hyvin tämä katsomus selittää tosiasiat. Näin toimimalla toimitaan tieteellisesti, eikä silloin, jos joku väittää kirjoittavansa kasvatustieteen oppikirjaa ilman, että hänen ”neutraali” maailmankatsomuksensa vaikuttaisi siihen, mitä kirjassa lukee. Puolimatkan toiminta on siis mielestäni tieteellisen tradition mukaista, hänen arvostelijoidensa ei niinkään.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Naama

    ”Elottomasta aineesta voi syntyä elämää tai ”maailmankaikkeus voi syntyä tyhjästä ilman syytä” ”

    Aihe ovat meielenkiintoisia ja esimerkiksi elämän synnystä on esitetty useita hypoteeseja. https://en.wikipedia.org/wiki/Abiogenesis . Maailmankaikkeuden synty on taas isompi kysymykerkki.

    Ero on siinä että ”ateisti” ja tieteellisesti ajatteleva henkilö myöntää ettei asiaa tiedetä, jos ei siitä ole todisteita tai riittävää varmuutta. Kristitty tai tässä tapauksessa Tapio Puolimatka uskoo sokeasti raamatun luomiskertomukseen. Ensimmäinen toiminta on tieteellisen tradition mukaista, jälkimmäinen ei. Onko tämän sisäistämisessä jotain kummallista?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. Naama

    Pahoittelen kirjoitusvirheitä 🙂 Puhelimen näppäimistö ei ole paras tekstin tuottamiseen.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  4. Tuevo

    ”Ero on siinä että ”ateisti” ja tieteellisesti ajatteleva henkilö myöntää ettei asiaa tiedetä, jos ei siitä ole todisteita tai riittävää varmuutta. Kristitty tai tässä tapauksessa Tapio Puolimatka uskoo sokeasti raamatun luomiskertomukseen.”

    Olet varmaankin ihan oikeassa siinä, että sokeasti uskominen ei ole tieteellistä. Mutta kysymys kuuluukin, uskooko Puolimatka sokeasti luomiskertomukseen? Puolimatkahan uskoo Raamattuun Jumalan ilmoituksena. Raamatussa Jeesus osoitti olevansa Jumala tekemällä monia ihmetekoja. Tiedämme sen, että Jeesus on todellinen historian henkilö, ja toisistaan erillisissä itsenäisissä lähteissä silminnäkijät kertoivat Jeesuksen teoista. Meillä on siis hyvä todistus siitä, että Jeesus on ihmiseksi tullut Jumala. Jeesus myös vahvisti sen, että Raamatun Vanha testamentti, johon luomiskertomus kuuluu, on totta. Meillä on siis hyvä syy uskoa Raamatun luomiskertomuksen olevan totta, eikä se ole sokeaa uskoa. Luomiskertomukseen voi myös uskoa siitä syystä, että luonto ei voi olla syntynyt itsestään, ja tämäkään tuskin tekee uskosta sokeaa.

    En siis usko, että Puolimatka uskoo tai väittää tietävänsä mitään sellaista, mistä hänellä ei ole todisteita. Teillä Puolimatkan epäilijöillä vain on oma ennakkoluulonne siitä, että kristinusko sokeaa fundamentaalista uskoa. Mutta jos perusteluja tällaiselle väitteelle ei löydy, siihen ei ole silloin syytä uskoa.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  5. Timo Saloviita

    Tämä muistuttaa niistä ajoista 1970-luvulla, jolloin taistolaisopiskelijat vaativat neuvostovastaista kirjallisuutta pois tutkintovaatimuksista. Tekivät mustan listan tällaisista kirjoista.

    Nyt vaikuttaa siltä, kuin kristittyjen vainot olisivat taas alkanet!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  6. kommentti

    On selvää, että varsinkin filosofisten tekstien osalta kirjoittajan oma maailmankatsomus heijastuu kirjoituksiin. Joskus suorittelin kasvatustieteiden opintoja Helsingin yliopistoon. Kurssikirjoja kahlatessa kävi ilmi, että eri kasvatustieteilijät olivat eri mieltä monista asioista, ja kurssimateriaaleissa oli myös edustettuna varsin erilaisia maailmankatsomuksia ja perusoletuksia maailmasta; osa näkyvämmin esitettyinä, osa auki kirjoittamatta, mutta silti tekstiin vaikuttaen. Yksittäisten kirjojen pohjalta saatu kuva kokonaisuudesta olisi ollut kapea, mutta kurssien kokonaisuus muodosti laajemman kuvan, joka sisälsi monenlaista ajattelua. Kasvatustieteissä ei samalla tavoin ole ”yhtä totuutta” kuin mitä on joidenkin perustieteiden perusasioiden kohdalla, vaan siellä on laaja kirjo erilaisia koulukuntia ja erilaisia näkemyksiä, jotka ovat ottaneet vaikutteita eri tavoin eri lähteistä.

    Suhtaudun itse aika kriittisesti siihen, että yliopisto ottaisi ylipäätään julkisesti kantaa jonkun yksittäisen tutkijan ajatteluun. Sellainen vaikuttaisi suomalaisessa kontekstissa lähinnä työpaikkakiusaamiselta. Eivät yliopistot organisaationa yleensä tosin muualla maailmassakaan ota kantaa yksittäisten tutkijoiden ajatteluun. Jos ajatuspoliisi laitettaisiin ajojahtiin, voisi tarvetta olla äkkiä aika monen henkilön ajatusten tarkkailuun ja niihinkin kannan ottamiseen.

    Yliopistojen työntekijöiden kohdalla yksityisen ja julkisen raja on kieltämättä joiltain osin ongelmallinen. Osa tutkijoista kirjoittelee esim. Twitterissä tai Facebookissa yliopiston tutkijaksi itsensä profiilissaan kuvaten – ja esittää siellä sitten monenlaisia kannanottoja niin politiikkaan kuin uskontoonkin liittyen. Tällaisissa tilanteissa osa lukijoista voi tulkita kirjoittajan olevan jollain tavoin yliopiston tai ainakin tutkijakunnan edustaja kirjoittaessaan. Itsekin joitain vuosia yliopistossa tutkijana viettäneenä olen omaksunut käytännön kirjoittaa lähinnä vain tutkimuskirjoitukset omalla nimellä. Muutoin kirjoitan lähes aina nimimerkin takaa. Syynä tähän on se, etten halua leimautua minkään poliittisen näkemyksen edustajaksi, vaan pitäydyn julkisessa roolissani tutkijan rooliin. Olen siis tavallaan itse kaventanut näin sananvapauttani ja oikeuttani viestiä omalla nimelläni. Mutta ei se asiantila sitä poista, että minulla on maailmankatsomus, vaan maailmankatsomus silti varmasti minunkin kohdallani heijastuu jotenkin tutkimukseeni: tutkimuskysymyksiini, tutkimusetiikkaani, ja siihen, millaisia asioita pidän tärkeänä raportoida, sekä siihen, mitä näkökulmia huomioin tutkimuksissani.

    Se, että mikä on yksityishenkilönä toimintaa ja mikä yliopiston edustajana esiintymistä, on siis toisinaan esimerkiksi sosiaalisen median tapauksessa aika hämärää. Tosin sama pätee tieteellisiin julkaisuihinkin. Niissäkin kirjoitetaan yleensä ensisijaisesti yksityishenkilönä. Jos teen jossain tutkimuksessa virheen, jonka joku kyseenalaistaa, kohdistuu kyseenalaistus minun esittämääni näyttöön, ei yliopistoon.

    Sekään ei toisaalta tunnu mielekkäältä, jos yliopistossa toimivien tutkijoiden pitäisi peitellä kotisivuillaan tai sosiaalisessa mediassa tutkijuuttaan. Demokraattisessa yhteiskunnassa kai myös tutkijoilla on oikeus osallistua niin poliittiseen kuin uskonnolliseenkin keskusteluun, jopa silloin, vaikka puheenvuorot ovat tai eivät ole työnantajan mielipiteen mukaisia. Sitä kutsutaan kai sananvapaudeksi.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  7. kommentti

    Naama kirjoitti:

    ”Ero on siinä että ”ateisti” ja tieteellisesti ajatteleva henkilö myöntää ettei asiaa tiedetä, jos ei siitä ole todisteita tai riittävää varmuutta. Kristitty tai tässä tapauksessa Tapio Puolimatka uskoo sokeasti raamatun luomiskertomukseen. Ensimmäinen toiminta on tieteellisen tradition mukaista, jälkimmäinen ei. Onko tämän sisäistämisessä jotain kummallista?”

    Kun tarkemmin tutkitaan, aika lailla kaikilta ihmisiltä löytyy ainakin joitain uskomuksia, joita nämä eivät tapaa kyseenalaistaa. Niistä osa voi olla todellisuuden kanssa yhdenmukaisia, ja osa ehkä ei sitä lopulta ole. Aikoinaan esimerkiksi fysiikassa monet tutkijat tekivät tutkimuksia sen oletuksen pohjalta, että valon eteneminen vaatii väliaineen, minkä oletuksen pohjalle rakentui mm. eetteriteoria. Tällä hetkellä on helppo sanoa, että kyseiset olettamukset olisi pitänyt kyseenalaistaa. Sama tilanne on toistunut lukuisia kertoja tieteenhistoriassa, että on jälkikäteen käynyt ilmi, että jokin aikoinaan ollut perusolettamus ei olekaan pitänyt paikkansa. Tutkijatkin ovat ihmisiä, ja jokaisella tutkijalla on sellaisia tiedosettuja tai tiedostamattomai oletuksia, joita tämä ei kyseenalaista. En tiedä, voiko sitä kutsua osaksi tieteen traditiota, mutta tieteentekoa tutkittaessa on kyllä moneen otteeseen käynyt ilmi, että meillä tutkijoillakin on paljon oletuksia, joita emme kyseenalaista emmekä usein edes tiedosta.
    Tiedeyhteisö erilaisia tutkimusasetelmia toistaessaan erilaisin lähtöoletuksin, vertaisarviointi ja monet muut tieteelliset käytännöt auttavat sitten siinä, että tutkimusten laatua saadaan pidettyä yllä, ja että tiede näin pääsee menemään eteenpäin.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  8. Marjut Chugh

    Professori Tapio Puolimatka on virkistävä poikkeus Suomen akateemisessa maailmassa. Hänellä on rohkeutta ja älyä olla erilainen. Olihan hän jo varsin nuorena täällä Intiassa ja sai vaikutteita tästä minun asuinmaastani.Mitä kasvatustieteelliseen tutkimukseen tulee, ainahan se on sidottu tutkijan ja yhteiskunnan arvopohjaan tavalla tai toisella. Täällä hindulaisuus vaikuttaa ja nemo on sen mukaista. Ihmiset ovat kovin uskonnollisia ja satojen eri jumalien patsaita on siellä sun täällä. Jotkut palvovat nykyistä pääministeriä Avatar-hahmona eli taivaasta alas laskeutuneena jumalana. Aivan kuin muinaiset roomalaiset omia keisareitaan aikoinaan. Ateismi on myös oma uskomuksensa ja Neuvostoliitossa vannottiin aikoinaan sen nimeen. Raamattuja ei saanut olla, miksiköhän ei ? Tänä päivänä Venäjällä on Raamattuja mutta vain rajoitettu uskonnonvapaus. Tieteellistä materialismia ihannoidaan. onko se tehnyt ihmiset onnelliseksi, vastaa sinä ! Tekeekö tieto onnelliseksi, apostoli Paavalin mukaan tieto voi johtaa harhaan ja tehdä ylpeäksi. Tieto voi tuoda tuskaa,…Puolimatka ei ole fundamentalisti kristitty, vain hyvin Raamattunsa lukenut ja tunteva. Jotta voit argumentoida hänen käsityksiään, tulisi tuntea Raamatun 66 kirjaa, muuten väittely on turhaa. Kymmenen käskyä löytyvät Raamatusta, eivät Koraanista tai Bhagwad Gitasta.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  9. Pertsa

    T. Puolimatka on todellakin poikkeus akateemisessa maailmassa. Hänen käsityksensä maailman perimmäisestä olemuksesta on auttamatta väärässä, mutta eipä tuo haittaa.

    Korjauksena se, että ateismi ei ole uskomus vaan juurikin uskomuksen vastakohta. Termi on täysin tyhjä sisällöstä. Neuvostoliitossa ei palvottu ateismia, koska sitä ei voi palvoa, vaan ideologista aatetta ja isä aurinkoista. Eli käytännössä kyseessä oli uskonto. Joustamaton, vailla todisteita ja allerginen kritiikille. Seuraukset olivat arvattavissa.

    Ja vielä se, että tiede ja tieto ovat todellakin tehneet ihmiset onnellisiksi. Pohjoismaissa elävät maailman onnellisimmat, terveimmät ja ihmiskunnan historian parhaiten koulutetut ihmiset. Samalla uskonnollisuus vähentyy kovaa vauhtia, kuten Jylkkärikin kertoi jokin aika sitten. Ymmärrettävistä syistä uskonto on epäileväinen tiedon ja tieteen suhteen, koska se näiden vallitessa uskonto ei pysty enää valjastamaan massoja oman ideologiansa mukaan.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  10. -theK-

    Kiitos nimimerkille Pertsa (kirjoitus #10), että osasit muotoilla asian noin nätisti. Minulta meinasi tulla vähän väkevämpi kommentti Marjut Chughille (kirjoitus #9)…

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  11. KurKKA

    Olipas typerää kommenttia Marjutilta! Tätä kuulee aina näiltä hihhuleilta että typeryksiä ei voi kritisoida, jos et itse osaa ulkoa samojen hihhuleiden satukirjoja. Eli ensin pitää opiskella papiksi, jotta voi sanoa Puolimatkan olevan väärässä. Hän itse esittää hulluja väitteitä ilman minkäänlaisia todisteita mutta se ilmeisesti hänen oikeutensa. Mutta muiden täytyy pelata hänen peliään, jos haluavat osallistua. Huh huh miten röyhkeää käytöstä.

    Joo Pertsa pystyi muotoilemaan kritiikkinsä nätimmin, mut samaa mieltä olen.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  12. Tuevo

    ”Korjauksena se, että ateismi ei ole uskomus vaan juurikin uskomuksen vastakohta. Termi on täysin tyhjä sisällöstä.”

    Ateismi ei ole tyhjä sisällöstä, vaan sillä tarkoitetaan uskomusta, että Jumalaa ei ole. Jumalan olemassaoloon ei voi olla ottamatta kantaa, sillä kysymys on hyvin oleellinen. Jos haluaa sanoa, ettei osaa sanoa varmasti, onko Jumala olemassa vai ei, se on agnostismia, ei ateismia.

    ”Ja vielä se, että tiede ja tieto ovat todellakin tehneet ihmiset onnellisiksi.”

    Tiede yksin ei tee ketään onnelliseksi, vaan onnelliseksi tekee maassa harjoitettu hyvä politiikka kansalaisia kohtaan. Suomessa ja pohjoismaissa tehdään hyvää politiikkaa ja pidetään arvossa myös monia hyviä arvoja. Sen vuoksi uskon, että ihmisillä on hyvä elää näissä maissa ja tiede on myös vapaata. Jos tiedettä nyt korostetaan, niin on totta, että tieteen kehitys on antanut meille nykyisen hyvinvoinnin, jossa elämme. Ja moderni tiede syntyi juuri kristinuskon pohjalta, joten kristinuskon ansiota tämäkin siis on, että elämme näin hyvissä oloissa.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  13. Tommi Messi

    Kurkalle – Ei marjut sanonut että sinun tulee olla pappi tai osata Raamattu ulkoa jotta voisit sanoa että Tapio Puolimatka on väärässä. Hyvän esimerkin antaa Tapion kirjoittama kirja Usko tiede ja evoluutio. Tieteelllisen keskustelun laadusta. Kun on tarkoitus luennoida monesta näkökulmasta on äkkiä vaihdettava tätä luennoinnin ja väittelyn paikkaa. Uskon vakaasti, että Tapio on valmis ottamaan haasteen vastaan , että hänen näkemyksensä haastetaan. Outoa on täällä toisten kommentointeihin väittää ” ei voi osoittaa vääräksi Tapion näkemyksiä tai tulkintoja” Ihnettelen että suomessa 2020 luvulla on suomalaisia jotka ei ymmärrä suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteita – Raamattu kansankielellä ja sen kautta on tämä maa oppinut olemaan maailman paras maa. Jos on laiska lukemaan tärkeintä kirjaa(kirjastoa) siitä voi syyttää vain itseään.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *