Panu Mäkisen mielestä Kortepohjan ympäristönsuojelussa olisi kehitettävää. Kuva: Perttu Puranen
Panu Mäkisen mielestä Kortepohjan ympäristönsuojelussa olisi kehitettävää. Kuva: Perttu Puranen

Kortepohjan ylioppilaskylä valittiin yhdeksi kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun suunnittelukohteista. Suurista investoinneista huolimatta asuinalueen vuokrat pyritään pitämään alhaisina.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalla (JYY) on suuria suunnitelmia Kortepohjan ylioppilaskylän varalle. Parhaillaan JYY ja Jyväskylän kaupunki ovat lähdössä hakemaan ideoita Kortepohjan keskustan ja MNOP-talon alueen kehittämiseen kansainvälisestä Europan 13 -arkkitehtuurikilpailusta.

”Tarkoituksena on, että olisi korkeatasoista arkkitehtuuria kohtuuhintaisesti toteutettuna”, kuvailee JYYn toimitusjohtaja Marko Huttunen.

JYY toivoo voivansa purkaa 1970-luvulla rakennetut MNOP-talot noin kymmenen vuoden kuluttua. Myös K- ja L-talot on tarkoitus purkaa, ehkä jo tätä aiemmin. Tilalle tulee uusia asuntoja.

Tämä, kuten muutkin Kortepohjan muutokset, vaiheistetaan Huttusen mukaan niin, että asuntomäärät eivät tipu merkittävästi. Näin asuntoja olisi tarjolla mahdollisimman monelle.

Huttunen pitää tärkeänä, että opiskelijoiden on taloudellisesti mahdollista asua Kortepohjassa.

”Teemme kaikkemme, jotta vuokrat pysyisivät edullisina, myös peruskorjausten jälkeen. Esimerkiksi juuri valmistuneissa R- ja S-taloissa vuokra nousi neliöltä vain euron.”

Nykyään rakennetaan enimmäkseen yksiöitä. Niitä on tulossa myös pian pystytettävään T-taloon.

Yksiöiden rakentaminen on kalliimpaa kuin solujen, mutta myös niiden käyttöaste on korkeampi.

”Täytyy miettiä, millaisia soluasuntojen tulisi tulevaisuudessa olla. Onko niissä esimerkiksi jaettu keittiö tai vessa”, pohtii Huttunen.

Kortepohjaan on luvassa myös uusia perheasuntoja.

 

Ylioppilaskylän uudistuksia ei rahoiteta ylioppilaskunnan jäsenmaksulla, vaan ARA-rahoituksen, investointituen ja markkinoilta saatavan rahoituksen voimin. T-talon rakentamiseen ARA on jo myöntänyt 600 000 euron suuruisen investointiavustusvarauksen ja korkotukilainan.

”Myös vuokratuloilla katetaan investointeja. Tärkeää kuitenkin on, että rakennetaan oikeanlaisia asuntoja, jotta saadaan suuri käyttöaste”, Huttunen toteaa.

Myös muunlaiseen viihtyvyyteen on tarkoitus panostaa. Huttunen heittää ilmoille:

”Voisiko Kortepohjassa olla vaikka kesäteatteri ja minigolfrata?”

Ylioppilaskylän kehittämisen lisäksi JYY aikoo tutkia, voisiko se rakentaa muualle kuin Kortepohjaan, esimerkiksi kampusalueen lähelle. Ylioppilaskunnan on myös tarkoitus kehittää opiskelijoiden yhteisötiloja yhdessä yliopiston kanssa.

”Kehittämisen kohteena ovat esimerkiksi opiskeluun ja kerhotoimintaan soveltuvat ryhmätyötilat, tulostuspalvelut ja liikuntatilat. Myös Kortepohjaan sijoittuvan lounasravintolan mahdollisuutta selvitetään. Nämä toimisivat Kortepohjan sydämenä, olohuoneena ja kohtauspaikkana”, kertoo Huttunen.

 

Pitkän linjan kortepohjalainen Panu Mäkinen suhtautuu suunnitemiin varovaisen positiivisesti.

Mäkinen pitää yhteisötiloja hyvänä kehittämisen paikkana. Uudistusten rahoitus kuitenkin arveluttaa vuosia Kortepohjan asukasneuvostossa vaikuttanutta Mäkistä.

”Suunnitelmat ovat mielenkiintoisia ja vievät Kortepohjaa varmasti eteenpäin. Se vain mietityttää, miten talous kestää.”

Viime aikoina ylioppilaskylä on kehittynyt muutenkin. Juuri vuodenvaihteessa ylioppilaskylässä valmistui R- ja S-talojen peruskorjaus. Viime vuonna alueelle saatiin liikuntatelineet. Tämän vuoden aikana tulee käyttöön sähköinen järjestelmä esimerkiksi pyykkivuorojen varaukseen.

Seuraavaksi peruskorjaukseen menevät vaiheittain tornitalot A-E. Tämä tapahtuu todennäköisesti vuonna 2017.

 

Lue lisää:

MNOP-talo askeleen lähempänä purkamista (16.9.2013)
Kortepohjaan ryhmätyötila (11.4.2012)
Kortepohjaan kohoaa lisää taloja (1.2.2010)