Ei hakutuloksia.

Teksti  Emmakaisa Jokiniemi

Eroon esiintymisjännityksestä

Kuva: Perttu Puranen
Kuva: Perttu Puranen

Esiintymisjännitys on yliopistossa yleisempää kuin luullaan. Apua on kuitenkin tarjolla.

Sydän tykyttää, kädet hikoavat ja kurkkua kuristaa. Lähes jokainen tietää, miltä tuntuu jännittää ennen esitystä.

Yliopistossa joutuu väistämättä esiintymään yleisölle. Osalle opiskelijoista tilanne on lähes ylitsepääsemätön este, joka saattaa jopa haitata opintojen etenemistä.

”Tutkimuksen mukaan enemmän kuin joka toinen jännittää julkista esiintymistä aina tai hyvin usein”, kertoo kielikeskuksen lehtori Merja Almonkari.

Tutkimusten osoittavat, että 4-6 prosenttia Jyväskylän yliopiston opiskelijoista kärsii ongelmallisesta, haittaavasta jännittämisestä. Almonkari on vetänyt kielikeskuksessa 20 vuoden ajan tällaisille opiskelijoille tarkoitettua esiintymisvarmuuden kehittämiseen tähtäävää kurssia.

Kursseja järjestetään lukuvuodessa 5–6 ja ne ovat lähes aina täynnä.

Tutkimusten mukaan naiset kokevat esiintymisjännitystä useammin kuin miehet.

”On spekuloitu,  että naisten on kenties helpompi myöntää jännittävänsä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Siinä missä vielä kymmenen vuotta sitten esiintymisvarmuuden kehittämisen kurssit olivat naisvaltaisia, nyt puolet kurssin osallistujista saattaa olla miehiä.”

 

Miksi sitten jännitämme?

Yksiselitteistä syytä ei ole löydetty, mutta vuosien saatossa Almonkari on havainnut tiettyjä ominaispiirteitä esiintymisvarmuutta kehittävän kurssin opiskelijoissa.

”Perfektionismi ja rankat vaatimukset itseään kohtaan ovat hyvin usein ongelmalliseksi koetun esiintymisjännityksen taustalla”, hän kertoo.

”Yleensä esiintymisjännitystä ruokkii ajatus, että esiintyjän pitäisi olla jotakin paljon enemmän kuin kokee olevansa, esimerkiksi dynaaminen, hauska ja asiantunteva, vaikka esiintymistilanne on vuorovaikutustilanne siinä missä muutkin. Jokainen riittää itsenään.”

Toinen selitysmalli jännittämiseen löytyy Almonkarin mukaan ihmisen fysiologiasta. Kova jännittäminen voi johtua siitä, että esiintyjä tekee virhetulkinnan kehon normaalista reaktiosta.

”Terve ihminen vireytyy aina, kun edessä on tärkeä tilanne, kuten esiintyminen. Jännittäminen on normaali ilmiö, mutta moni tulkitsee sen kielteisesti ja ajattelee, että ’apua, syke nousee, olen huono’.”

Almonkarin mukaan esiintymisjännitykseen liittyy usein myös huonommuuden tunnetta ja häpeää.

”Moni luulee, että on ainoa, jota esiintyminen jännittää.  Ajatellaan, että olen ainoa huono, kuinka suuri häpeä olla yliopistossakin vielä kuin varhaisteini, joka punastuu, kun pitää puhua.”

 

Mutta mikä avuksi?

Esiintymisvarmuuden kurssille tuleminen tai muuten avun hakeminen on jo yksi askel kohti jännityksen voittamista.

Apua löytyy kurssien lisäksi YTHS:stä ja Student Lifen Opiskelijan kompassista. Laitoksen hyviksenkin kanssa voi käydä keskustelemassa jännittämishuolista.

Kaikkein tärkeintä esiintymisjännityksen kanssa painiskelevalle on vertaistuki.

”Aihe on vieläkin vähän tabu siitäkin huolimatta, että kaikki jännittävät jossain määrin. Puhuminen vähentää häpeää ja vapauttaa esiintymisen, mitä kautta esiintymisestä alkaa tulla onnistumisen kokemuksia”, Almonkari kertoo.

Myös omien esiintymiseen liittyvien mielikuvien tiedostaminen on tärkeää.

”On todella keskeistä selvittää, mitä opiskelija ajattelee itsestään esiintyjänä. Usein opiskelijoiden viestijäkuvat ovat todella negatiivisia, ja yleisöä pidetään arvostelevana ja jopa tuomitsevana.”

 

Itsetutkiskelu ei kuitenkaan pelkästään riitä esiintymispelon voittamiseen. Ajatustyön lisäksi esiintymisvarmuus kehittyy yksinkertaisesti esiintymällä.

Almonkarin mukaan moni kovasti jännittävä opiskelija esiintyy siitäkin huolimatta, että he kokevat jännityksen voimakkaana. Osa kokee tilanteen ylivoimaiseksi ja valitsee esiintymistilanteiden välttelyn. Almonkari muistuttaa, että välttelyn tielle ei kuitenkaan kannata lähteä.

”Nykypäivänä  yliopisto-opinnoissa pitää olla entistä enemmän esillä, koska opetusmenetelmät ovat muuttuneet vuorovaikutuksellisemmiksi.”

Almonkari kannustaa hakemaan apua ongelmalliseen esiintymisjännitykseen, sillä esiintymistaitoa tarvitaan muissakin yhteyksissä kuin opinnoissa.

”Jos välttelee esiintymistä yliopiston kursseilla, kynnys esiintyä myöhemmin esimerkiksi työelämässä voi olla todella suuri.”

 

Jännittäjän pikaopas

  1. Hanki tietoa. Esiintymisjännityksestä on kirjoitettu paljon. Suhtaudu tietoon kuitenkin kriittisesti; esimerkiksi netin keskustelupalstoilta löytyy kaikenlaisia mielipiteitä.

  2. Ajattele, että jännittäminen on osa normaalia tunnekirjoa.

  3. Pyydä apua. Esiintymisjännitykseen voi auttaa keskustelu ystävän tai seminaarin vetäjän kanssa.  Pyydä opettajaa ottamaan kaikille yhteinen huoli puheeksi koko ryhmän kanssa. Miten ryhmän jäsenet voisivat tukea toisiaan haastavissa viestintätilanteissa?

  4. Valmistele. Moni saa varmuutta siitä, että esitys on valmisteltu viimeisen päälle. Älä aseta rimaa kuitenkaan liian korkealle.

  5. Keksi oma selviytymismenetelmä. Joillakin jännitystä lievittää liikunta. Tule esiintymispaikalle pitkän kävelylenkin kautta tai pyörällä. Tuhlaa energiaa ennen esitystä vaikka punnertamalla tai juoksemalla rappusia ylös alas.

  6. Joillekin fyysinen tekeminen ei auta jännityksen hallinnassa. He saavat apua esimerkiksi rauhoittumisesta, musiikin kuuntelusta tai onnistumisien muistelemisesta.

  7. Esityksen aikana liiku puhuessasi. Anna käsien heilua vapaasti.

Lue lisää:

Anna mun stressaa! (13.2.2014)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *