Hei, sinä jokapaikanhöylä: saat synninpäästön! Stressaaminen onkin sallittua – ja siitä voi olla jopa hyötyä.

 

Kädet hikoilevat, sydän tykyttää ja vähän ärsyttääkin. Siis stressaa. Mutta pakkohan tämä kandi/essee/ainejärjestön toimintasuunnitelma on saada valmiiksi.

Tuttua? Niin on muillekin opiskelijoille. Silti monet pyrkivät tahallaan tähän jännityksen ja kiireen virittämään tilaan.

He kehuvat olevansa parhaimmillaan juuri paineessa, pieni tuli takapuolen alla. Tentistä tulee helpommin nelonen kun lukee intensiivisesti vain yhden päivän, ja toimintasuunnitelmankin absurdeimmat ideat syntyvät juuri yömyöhällä.

Onko se mahdollista? Nauttia kiireestä, varsinaisesta pakosta, ja tehdä kaikki vielä paljon paremmin?

”Hyvää ja nautittavaa stressiä koetaan usein motivoivissa ja innostavissa tilanteissa. Silloin ihminen keksii uusia ideoita, oivalluksia ja ratkaisuja aktiivisesti”, kertoo akatemiatutkija Anne Mäkikangas Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta.

Myönteiseen stressiin liittyy ensisijaisesti mielihyvän tuntemuksia. Kun ihminen tekee jotain itselleen merkittävää ja tärkeää, myös jaksaminen on turvattu. Tämä lisää myös ihmisen hyvinvointia ja pystyvyysuskoa eli tunnetta siitä, että minä osaan ja voin. Minä pystyn.

”Kielteistä stressiä taas koetaan tilanteissa, jotka koetaan uhkana. Niissä ihmisen omat selviytymiskeinot eivät enää riitä.  Kielteiseen stressiin liittyy pahoinvointia, kuten jännittyneisyyttä tai ahdistuneisuutta. Pitkään jatkunut kielteinen stressi voi johtaa uupumukseen”, Mäkikangas kertoo.

 

Stressin positiiviset vaikutukset perustuvat siihen, että kohdatessaan haastavan tilanteen ihmisen elimistö virittäytyy virittäytyy toimintaan, esimerkiksi ratkaisemaan käsillä olevan ongelman. Näin on tapahtunut koko ihmiskunnan historian ajan.

Opiskelun yhteydessä hyvä stressi kuvaa usein opiskeluintoa, joka tarkoittaa energisyyttä, sitoutumista ja keskittymistä.

”Palautuminen on kuitenkin erittäin tärkeää myös näille opiskeluintoa paljon kokeville”, Mäkikangas muistuttaa.

YTHS:n käyttämien stressiliikennevalojen mukaan ihmisen henkiset vihreät valot palavatkin, kun ihmisellä on riittävästi aikaa palautumiseen.

Vaikka tietynlainen stressi on siis hyvästä, myöskään positiivinen stressitila ei saa jatkua liian pitkään. Silloin tuloksena on homman mielekkyyden häviäminen – ja se paha stressi. Tämän allekirjoittaa myös Mäkikangas.

”Vaikka käsillä olevat opiskelutehtävät tuntuisivatkin hyvin kiinnostavilta ja niihin haluttaisiin käyttää aikaa, myönteisen tunnetilan ja jaksamisen säilyttämiseksi on tarpeellista myös palautua”, hän toteaa.

Vaihtoehtoja palautumiseen on monia. Useimmilla auttavat rento liikunta ja täysin päinvastaiset asiat kuin stressiä aiheuttavat. Myös uni on tärkeää.

”Erilaiset unihäiriöt ovatkin tyypillisiä juuri kielteiselle stressille”, Mäkikangas toteaa.

 

Hyvästä stressistä saavat hyötyä myös muutkin kuin se ärsyttävän aktiivinen jokapaikanhöylä. Mäkikankaan mukaan esimerkiksi opiskeluintoa voi siirtää itsestä toiseen.

”Opiskeluintoa, eli energisyyden, tarmokkuuden ja sitoutumisen tuntemuksia voi myös tartuttaa. Lisäksi sen on todettu olevan yhteydessä myös opintojen etenemiseen”.

Siis ensi kerralla kun Korppi-kalenteri näyttää tenttiä tentin perään ja luottamustehtävät täyttävät illat, pohdi työsi mielekkyyttä. Tarvitsenko kaikki kurssit ja onko jokaiseen järjestöön aivan pakko mennä mukaan?

Ja stressaa sitten kaikessa rauhassa.

 

YTHS:n stressi-liikennevalot

VIHREÄ: Stressisi on hyvää, kun sitä on tarpeeksi vähän ja vapaa-aikasi riittää palautumiseen. Tekeminen tuottaa enemmän iloa kuin negatiivisia ajatuksia.

KELTAINEN:  Kun väsyttää, ärsyttää, asiat pyörivät mielessä aivan koko ajan ja käyt ylikierroksilla, mielesi ja kehosi ovat hälytystilassa. Silloin on pakko rentoutua. Kaikkea ei vain voi tehdä kerralla. Hellitä hetkeksi.

PUNAINEN: Liiallisessa stressitilassa keho ja mieli käyvät jo alikierroksilla. Silloin puhti on poissa, mielesi on toivoton ja olet yliherkkä. Tämä on vain hetki ennen kamelin selän katkeamisesta. Hakeudu ammattiauttajan vastaanotolle.