Ei hakutuloksia.

Teksti  Ville Tikka

Opiskelen, siis en juo

 

”Kiitos, otan vain vettä” -lausetta eivät kaikki opiskelijat hyväksy.

Millaista on välttää alkoholia juhlien värittämässä opiskelijamaailmassa? Neljä ei-juovaa opiskelijaa kertoo kokemuksensa tipattomasta opiskelijaelämästä.

Fuksiaiset, sitsit, haalaribileet, pikkujoulut – opiskelijan elämä jaksottuu usein enemmän juhlien kuin periodien mukaan. Ja jos et juo, olet joko raskaana tai uskovainen.

Yhteiskuntatieteitä opiskelevalle Sannalle juomattomuus on erottamaton osa identiteettiä. Muut eivät hänen valintaansa kuitenkaan aina hyväksy.

”Onhan se varmaan joku rituaali. Normirikkomus, jos ei toteutakaan sitä meininkiä ja dokaamista.”

”Minulta myös kysyttiin, että kai sinä hankit haalarit – mutta missä minä niitä käyttäisin? Kolaisin lumia talvella”, hän lisää naurahtaen.

Samaa miettivät myös bio- ja ympäristötieteiden laitoksen opiskelija Jukka, kasvatustieteitä opiskeleva Minna sekä Noora viestintätieteiden laitokselta. Näistä tosin jälkimmäisimmältä opiskelijahaalarit kaapista löytyvät.

Noora on haastateltavien nelikosta ainoa, joka osallistuu ainejärjestön järjestämiin tapahtumiin kohtuullisen aktiivisesti.

”Oman pääaineeni vuosikurssi on semmoinen porukka, jonka kanssa viihdyn, vaikka muut joisivatkin. Yläasteella tai lukiossa en varsinaisesti ollut mukana missään tällaisessa, ei huvittanut mennä katsomaan, kun ihmiset ryyppää. Eli hirveän paljon riippuu siitä, kenen kanssa on.”

 

Mutta kuinka erottamaton osa juhlimista juominen on? Fuksiaiset eivät ainakaan kerää vain kiitosta nelikolta.

”Ohjattua ryyppäämistä”, toteaa Sanna.

Noora on ainoa, joka viihtyi ja juhli iltaan saakka fuksiaisissaan. Jukka jätti lopulta juhlat väliin, koska ajatteli alkoholin olevan turhan suuressa roolissa.

He kokevat, että jo alussa ulkopuolelle jääneen on hankala enää yrittää päästä mukaan.

”Kun on jo pudonnut kelkasta, niin on aikamoinen kynnys lähteä, vaikka tietäisikin, että jossain tapahtumassa voisi olla ihan kivaa.”

Useisiin ainejärjestötapahtumiin nelikko jättää menemättä, mikäli on oletettavissa, että pääpaino on juomisessa. Siksi esimerkiksi Jukka kokee, ettei hän ole päässyt tutustumaan tuleviin kollegoihinsa.

”Minä olen se henkilö, joka ei osallistu ryyppyjuhliin, vaikka muuten haluaisin kyllä osallistua toimintaan ja pystyisin panokseni antamaan. Mutta se ei ole ollut nyt mahdollista.”

 

Epäsosiaalisuudesta tai sosiaalisen elämän puutteesta ei ole kyse. Kaikki haastateltavat kertovat löytäneensä oman porukkansa. Jos eivät kanssaopiskelijoistaan, niin jostain muualta.

He myöntävät, että opiskelutovereihin voi toki tutustua esimerkiksi luennoilla ja ruokaloissa. Myös ainejärjestöt ja laitokset järjestävät välillä ohjelmaa, jossa alkoholi on toissijainen asia tai loistaa poissaolollaan.

”Kun jotain tapahtuu laitoksen tiimoilta, kenellekään ei tulisi mieleen käydä siellä läpi jotain sankaritarinaa siitä, kuinka oksennukset riveleillä on seikkailtu eilen illalla”, Sanna toteaa.

Ajatus ainejärjestön illanistujaisista, joissa päämääränä olisi ammatillinen verkostoituminen, herättää nelikossa kiinnostusta. Eikä alkoholitarjoilua täysin tyrmätä – kunhan sen rooli ei ole juhlissa keskeinen.

”Ja jos se jossain vaiheessa iltaa kääntyy juomiseksi, niin ei kai siinä mitään”, Jukka toteaa.

”Itse en kyllä tahtoisi tutustua tuleviin työkavereihini kännissä. En itse kännissä, enkä niihin kännissä”, Minna kiteyttää.

 

Ketään haastatelluista ei ole ikinä varsinaisesti painostettu juomaan. Useimmat heistä ovat kuitenkin tilanneet baarissa ollessaan ”alkoholin näköisiä juomia”.

”Ei sitten tarvitse jonkun puolitutun kanssa käydä keskustelemaan siitä, miksi ei juo”, Sanna toteaa.

He pitävät silti ”olet opiskelija, siis juot” -olettamusta ongelmallisena, sillä se saattaa joskus johtaa ei-toivottaviin tilanteisiin. Juomattomuus herättää aina kysymyksen kieltäytymisen syistä.

”Multakin joskus on kysytty, että onko jotain perustelua, että miksi ei juo. Ja mä vastaan että ei. En vaan juo. Minkä takia pitää perustella”, Noora kysyy.

Joskus ”epänormaalin” käytöksen selittäminen voi saada koomisiakin piirteitä, Sanna kertoo.

”Kerran kun kysyttiin, ja vastasin
etten juo, niin hämmentyneenä kysyttiin takaisin, että ’ai niinku tänään et juo vai?’ Joo, mulla on tosi tiukka periaatteellinen päätös olla nimenomaan tänään juomatta…”

 

Yleisesti ottaen haastateltavat tahtoisivat tulla määritellyksi muiden ominaisuuksiensa kautta kuin juomattomuutensa. Esimerkiksi Noora pitää juomattomuuttaan hyvänä asiana, mutta toivoisi muiden arvostavan häntä muista syistä.

Myös Jukka kokee oman juomattomuutensa positiivisena asiana, ja pitää päätöstään itselleen tärkeänä. Hän painottaa myös, ettei koe olevansa vallitsevan opiskelijakulttuurin uhri. Hän nauttii opiskeluajastaan itselleen sopivalla tavalla.

”Tuommonen keskiverto-opiskelija viettää melko erilaista opiskelijaelämää. Minäkin vietän, mutta se on vaan muuta elämää kuin ryyppäämistä.”

Haastateltavien nimet on muutettu.

Lue myös: Alkoholittomuus yritetään ottaa huomioon ainejärjestöissä.

  1. Marianna

    Minun on ainejärjestötoimijana pakko vähän osallistua tähän keskusteluun.

    Itse en voi sanoa olevani täysin alkoholiton, mutta keski-eurooppalaiseen juomakulttuuriin tutustuneena yleinen kännääminen on jäänyt omasta juhlimiskulttuuristani pois, enkä sitä myöskään erityisen siistinä pidä.

    Mielestäni tämä juttu vähän mustamaalaa ainejärjestöjä yleensä siitä, että ne järjestäisivät vain ryyppäämiseen liittyviä tapahtumia. Meillä ainakin Sturm und Drangissa (saksan kielen ja kulttuurin ainejärjestö) pyritään jokaisen tapahtuman suhteen miettimään
    A) onhan siihen mahdollista osallistua myös ilman alkoholia _täysipainoisesti_
    B) onhan tapahtumalla myös joku toinen merkitys kuin yhdessä ryyppääminen.
    Jotta niiden ihmisten, jotka eivät juuri sinä päivänä tai ylipäätään halua juoda, on myös yhtä mahdollista (ja suotavaa!) osallistua tapahtumiinn ja yhteiseen sosiaaliseen elämään. Valitettavasti moni tapahtuma joudutaan järjestämään esimerkiksi jossakin baarissa, koska muita tiloja on kallista tai hankalaa vuokrata.

    Minua siis häiritsee se, että ainejärjestöjen toiminta näin leimataan ryyppäämiseksi, kun Sturm und Drang esimerkiksi nimenomaan yrittää päästä tästä leimasta eroon, jotta myös ne jäsenet, jotka eivät alkoholia käytä, rohkaistuisivat tulemaan paikalle tapahtumiin. Heitä nimittäin monesti siellä kaivataan, sillä tapahtumiahan järjestämme jäsenistöllemme, emme vain itsellemme.

    En tietenkään kiellä, etteikö monilla ainejärjestöillä tapahtumat painotu alkoholiin liittyviin tapahtumiin, joka varmasti osaksi johtuu myös siitä, että nimenomaan nämä alkoholilliset tapahtumat jostain kumman syystä tuntuvat vetävän ihmisiä ja niitä on myös helpompi järjestää. Alkoholittomat sen sijaan jäävät hyvin usein pienten piirien jutuksi, mikä on mielestäni surullista, mutta totta ja myös järjestölle epäpalkitsevaa.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Äpryk

    Ainakin oman ainejärjestön (Linkki) saunailloissa on paljon henkilöitä, jotka eivät juo lainkaan moninaisista syistyä, kuten monet autolla liikenteesäs, osa ei vaan käytä alkoholia, osa ihan muuten vaan. VALTAOSA(!) paikalla olevista ihmisistä juovat koko illan aikana muutamia oluita 1-4, joten ei tätäkään oikein tööttäämisenä voi pitää. Osa sitten dokailee enemmän ja heilläkin on siihen ihan täysi oikeus.

    Jollei nyt lähde mukaan niihin pahimpiin rälläystapahtumiin, joita järjestetään 2-3 kertaa vuodessa, niin ei alkoholinkäytö pitäisi olla kenellekään mikään kynnyskysymys, tai ainakin sitten kannattaisi ainakin vähän vilkaista peiliinkin.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. Äpryk

    Olisi voinut oikolukea tietysti kommenttinsa ennen lähettämistä, mutta eiköhän tuosta selvän saa.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  4. Riikka

    Itse en ole koko lukuvuonna juonut alkoholia muistaakseni yhdessäkään ainejärjestön tapahtumassa. Syynä ei ole mikään periaatepäätös, olen vain ollut laiska ja ollut mieluummin selvinpäin, jotta voin ajaa kotiin. Ainuttakaan kertaa ei juomattomuuttani ole kyseenalaistettu, ihmetelty sen suuremmin tai epäilty raskaana olemista (ainakaan suoraan minulle) – ei tuttujen, eikä tuntemattomien toimesta, vaikka olen ollut niin baareissa, saunailloissa kuin muissakin tapahtumissa. Tai sitten osaan todella tehokkaasti olla kiinnittämättä kyselyihin huomiota. En kuitenkaan oikeasti usko, että valtaosa on edes huomannut, että kädessäni ei ole siideritölkkiä tai viinilasia, vaan korkeintaan vesilasi. Tästä huolimatta on ollut hauskaa, vaikka väsymys iskeekin holittomana nopeammin ja koti kutsuu hieman aiemmin.

    Ihmettelenkin, miten absolutistit onnistuvat törmäämään niin usein kuvailemaansa ihmettelyyn, kritiikkiin ja ulkopuolisuuteen. Vai onko kyse siitä, kun sanoo, että ei juo ollenkaan, alkavat kyselyt, ja jos taas sanoo vain, että ei jaksa nyt, niin asia sivuutetaan olankohautuksella? Peiliinkatsomista saattaisi kuitenkin olla molemmilla osapuolilla. Ehkä alkoholi näyttäytyy juomattomalle helpommin tapahtuman päätarkoituksena, vaikka se muille olisi sivuseikka. Yleensä tapahtumiin mennään tapamaan kavereita ja tutustumaan.

    Haluaisin kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että erityisesti fuksivuonna olisi varmasti tarpeen panostaa myös alkoholittomiin tapahtumiin tai ainakin tapahtumiin, jossa juominen ei ole pääroolissa. Itse olen selvinnyt enemmittä ihmettelyittä nyt varmasti osaltaan siksi, että olen kuitenkin fuksivuonna tutustunut näihin ihmisiin, joiden kanssa käyn nyt samoissa bileissä selvinpäin.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  5. Äpryk

    Hyvää kirjoitusta Riikalta.

    En kylläkään jaa kummastustasi siitä, että joku kokee törmäävänsä ”ihmettelyyn, kritiikkiin ja ulkopuolisuuteen”. Ihmisen psykologinen ominaisuushan on luulla että muut kiinnittävät huomiota omaan käytökseen enemmän kuin he oikeasti tekevät. Samalla tietysti selittyy miksi jotkut tuntevat sosiaalista painetta juomiseen.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Spotlight_effect

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  6. Paula Penttinen

    Siis musta on ihan kamalaa miten ei voi olla juomatta, kun jeesuskin sen kieltää. Toivoisin sitseille virsiä ja jeesuksen sanaa. Siunausta kaikille, juokaa piimä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  7. Viini virtas vaan

    Tutkimusten mukaan lasillinen punaviiniä päivässä on terveellistä. Miksi siis tehdä periaatepäätöksiä, jotka eivät edistä terveyttä. Tarvitseeko sitä humalaan itseään juoda, absolutistit ovat jotenkin outoja. Ääriaines on usein varsin epäilyttävää, kultainen keskitie on usein parempi ratkaisu. Noista opiskelija tapahtumista sen verran, että niissä kaikki juovat ihan omasta tahdostaan, jos ne ovat ravintolassa niin siellä yleensä on tarjolla vain alkoholia ja vettä jos sitäkään vaan alkoholia. Pakko ei ole juoda ja jos ei seura maistu niin kotiin vaan. Ehdotan että JYY järjestää absolutisteille omia tapahtumia, niin saadaan me muut rauhassa ottaa kuppia ilman leimaa otsassa.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  8. Jo valmistunut

    Minusta ihmiset saavat juoda tai olla juomatta opiskelijabileissä, mutta muiden juomisen kyttäämisen he voisivat lopettaa. Muistan kuinka hämmentynyt olin fuksina, kun juominen ja juomattomuus olivat niin isoja asioita. Minua pidettiin absolutistina vaikka join, koska juomismääräni olivat niin pieniä enkä esittänyt humalaista.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  9. Tiina

    Ainejärjestötilat ovat yksi hyvä paikka tutustua kanssa opiskelijoihin ilman alkoholia. Nämä tilat ovat päivittäisiä kohtauspaikkoja opiskeluiden lomassa, jossa muita opiskelijoita näkee jopa useammin kuin jutussa puhutuissa tapahtumissa. Tällä hetkellä ainejärjestöt ovat epätasa-arvoisessa asemassa tilojen suhteen, joten pelkästään ainejärjestöjen syyksi ei voi laittaa vähäisiä tilaisuuksia tutustua kanssa opiskelijoihin.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  10. Viljami

    Luulen, että alkoholia käyttävä henkilö peilaa omaa käytöstään alkoholitonta kollegaansa vasten ja joko huolestuu itsestään tai jää saamatta toivomaansa vahvistusta edustamansa kulttuurin ihanteellisuudesta. Juoman tuputtaminen puolestaan on kohteelleen todella ikävää. Tunnistan molemmat roolit enkä varmasti 100% hallitse kumpaakaan. Molemmipuolista suopeutta tarvitaan.

    Minä ryhmäydyin heti opintojeni alettua Jopa ry:n toiminnan kautta. Jopan toiminta on pääsääntöisesti alkoholitonta. Arvostan tässä linjassa terveellisyyttä ja taloudellisuutta sekä tiettyä yleistä ongelmattomuutta. Olutta juotaessa herkästi joko alkaa väsyttää tai tulee känniin, annostuksesta riippuen. Silloin moni harrastus sujuu huonosti ja kalusto vaurioituu. Oman ryhmäytymisvalintani tein pitkälti ainejärjestökulttuurin kustannuksella mutta useimmat osaavat onneksi yhdistää nämä molemmat. Kaltaisemme poikkitieteelliset ryhmittymät kannattaa panna merkille.

    Voit suhtautua tähän viestiin mainostuksena.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  11. Misfit

    Ollaanko myö samassa yliopistossa? Suurella osalla opiskelijoista ei ole aikaa eikä rahaa ryypätä yhtenään. Jos ei oma ainejärjestö järkkää tarpeeksi holitonta ohjelmaa, niin voi alkaa itse järkkäämään. Ja JYY:llä on paaaljon toimintaa mikä ei millään tavalla liity alkoholiin, niistä tapahtumista voi syntyä kivoja poikkitieteellisiä tuttavuuksia. Aniharvoin missään baaribailuissa käyn mutta silti on kalenteri täynnä. Skippasin oman vuosikurssini fuksiaiset kun ei yksinkertaisesti huvittanut mennä, joten ei oo pakko olla absolutisti ollakseen ulkopuolinen!

    P.S. Piimä on alkoholijuoma.
    P.P.S Piimä Alkoon!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *