Jyväskylän tytäryhtiöt eivät kerro toimitusjohtajiensa palkkoja Kuntaliiton suosituksen mukaisesti.

Jyväskylän kaupungin toimintojen yhtiöittäminen on tuonut yhtiöiden johtajille hyvät ansiot. Jylkkärin laskelmien mukaan esimerkiksi Jyväs-Parkin toimitusjohtaja Seppo Muhonen ansaitsee tilinpäätöstietojen mukaan vähintään 9 100 euroa kuukaudessa. Vajaan kahdeksan miljoonan euron vuosittaisella liikevaihdolla pyörivälle 11 hengen kunnalliselle yritykselle se on paljon.

Seppo Muhonen oli demarien paikallisosaston sihteerinä 1980-luvun lopun.
Hänellä on oma rallitalli Semu Racing Oy.

Muhosen palkka on 22 prosenttia yrityksen kaikista palkkamenoista ja samaa luokkaa koko kaupunkirakenteesta vastaavan apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston kanssa. Muhosta ei tavoitettu vahvistamaan tarkkaa palkkasummaansa.

 

Palkkatietoja pyydettäessä ja laskelmista kysyttäessä lähes kaikki muutkin toimitusjohtajat kieltäytyivät kommentoimasta vedoten toimitusjohtajasopimukseensa.
”Kun sinä tulit töihin, kysyitkö sinä, mitä edeltäjäsi sai palkkaa? Tai mitä naapurihuoneessa tienataan?”, vastasi Jykesin toimitusjohtaja Ari Hiltunen tiedusteluun toimitusjohtajan palkasta.
Ainoastaan Jyväskylän energian toimitusjohtaja Tuomo Kantolasuostui kertomaan palkkansa kysyttyään asiaa ensin kaupungilta. Jylkkärin laskelmien mukaan Jyväskylän energian

toimitusjohtajan vuosipalkka oli hieman alle 190 000 euroa.
”Aika lähelle tuota se oli. Palkkakuittien mukaan viime vuonna kokonaisansiot olivat 192 000 euroa. Siihen sisältyy auto- ja puhelinetu sekä lomarahat ja kannustinpalkkio sekä muutamia tuhansia euroja kokouspalkkioita tytäryhtiöistä”, Kantola kertoo.

Tuomo Kantolan kaksi edeltäjää saivat potkut. Aiemmin hän on ollut johtotehtävissä Ruukki Constructionissa ja Uponorilla.

Suurin mahdollinen tulospalkkio kaupungin yhtiöissä on kuukauden palkka. Kantola kertoo saaneensa palkkiota kolmen viikon palkan verran.

 

Kantolan palkkaa voi verrata esimerkiksi Helsingin energian juuri eläköityneen toimitusjohtajan Seppo Ruohosen palkkaan, joka vuonna 2010 oli Talouselämän mukaan noin 140 000 euroa vuodessa.
Sähköyhtiöiden yritysmuodot ovat erilaiset. Helsingin energia on kunnallinen liikelaitos, jonka toimintaa ohjaa kuntalaki. Jyväskylän energia on osakeyhtiö, jota säätelee osakeyhtiölaki. Liikelaitoksen toiminta on julkisuuslain vuoksi huomattavasti läpinäkyvämpää kuin osakeyhtiön.

 

Kuntaliitto suosittelee, että kuntien tytäryhtiöt raportoisivat vuosikertomuksessaan erikseen toimitusjohtajan palkan, eläkkeen ja irtisanomisajan palkan sekä irtisanomiskorvaukset. Jyväskylässä näin ei tehdä.
Monet yhtiöistä sentään raportoivat hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot yhteenlaskettuna. Hallituspalkkiot noudattavat lautakuntapalkkioita ja niistä on julkinen taulukko.

Toimintakertomuksen perusteella voidaan laskea, paljonko hallituspalkkiot enintään ovat, jos kaikki jäsenet ovat olleet läsnä kaikissa kokouksissa.
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes kertoo vuosikertomuksessaan vain hallituksen jäsenten palkkioiden kokonaissumman. Jykes-kiinteistöt taas ei julkista toimitusjohtajan eikä hallituksen jäsenten palkkioita.

Jyväskylän kaupunginlakimiehen Tiina Mikkolan mielestä kaikissa yhtiöissä pitäisi noudattaa samaa raportointilinjaa.
”Hyvän hallintotavan mukaisesti toimitusjohtajan palkka ilmoitetaan yhdessä hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan palkkioiden kanssa.”
Vastaisuudessa raportointiin aiotaan Mikkolan mukaan kiinnittää enemmän huomiota.
Jyväskylän vuokra-asuntojen (JVA) toimintakertomuksessa samaan sarakkeeseen on upotettu hallituksen, toimitusjohtaja Timo Hyttisen sekä toimitusjohtajan sijaisen, talous- ja hallintopäällikkö Arja Myöhäsen palkat.
Yleensä toimitusjohtajan palkka on vähintään kaksinkertainen muihin johtoryhmän jäseniin verrattuna. Jos näin on JVA:ssakin, on Hyttisen kuukausiansio vähintään 10 700 euroa.

Jykesin, Jykes-kiinteistöjen ja JVA:n toimitusjohtajat kertoivat Jylkkärille, että raportoinnissa aiotaan tulevaisuudessa noudattaa hallintotapaa.
Kuntaliiton mukaan tämä olisi tärkeää, jotta osakkeenomistajat eli kunta ja viime kädessä kuntalaiset voivat valvoa palkitsemisen määrää suhteessa saavutettuihin tavoitteisiin.

Aiheesta lisää: