Ei hakutuloksia.

Uudelta rintamalta ei mitään uutta


JYYn edustajistovaaleihin lähdetään uudella rintamalinjalla. Vasemmisto-oikeisto-jaon
sijaan kampanjoinnin kovin taistelu käydään poliittisten järjestöjen ja ainejärjestöjen välillä.

Kuva: Tommi Puska
Kuva: Tommi Puska

Ikiaikaiset opiskelijapolitiikka-aktiivit Juha Lintula, Ville Qvist ja Soile Koriseva ovat hääränneet taustalla kuukausitolkulla, kun poliittisesti sitoutumattomien ryhmien vaalirengasta on kasattu. Nyt rinki on kasassa ja ainejärjestöjen pohjalta rakennettujen ryhmien vaalirengas lähtee haastamaan poliittisia ryhmiä.
Ainejärjestöt kampanjoivat sillä, että toisin kuin poliittiset ryhmät, he keskittyvät vain Jyväskylän yliopiston asioihin, eivätkä haahuile tontiltaan ulos tekemään valtakunnanpolitiikkaa tai tarttumaan globaaleihin kysymyksiin. Toisaalta tämä virsi on tuttu oikeistolaisten poliittistenkin ryhmien veisuusta jo vuosien ajalta, vaikka sitä ei iso osa vaalirenkaan ehdokkaistakaan tunnu tietävän tai tunnustavan.
Poliittiset ryhmät puolestaan peräänkuuluttavat äänestäjien kuluttajansuojaa. Heidän mukaansa poliittisesti sitoutunutta (tai siis tietenkin sitoutumatonta, mikäli kyse on yleisavustusten vastaanottamisesta, mutta siis no, poliittista) ryhmää äänestämällä äänestäjä tietää, millaista yhteiskunnallista arvomaailma ääni menee tukemaan. Nykyisellä vaalitavalla äänet menevät ryhmille, eivät yksilöille.

Jylkkärin ryhmäkuvaan kokoontuneilta ehdokkailta ei saanut vastausta kysymykseen, mitkä ovat vaikkapa vasemmistolaisten ja kokoomuslaisten linjaerot Jyväskylän yliopiston tai ylioppilaskunnan paikallisissa kysymyksissä.
Yksimielisiä oltiin siitä, että opintojen ohjausta ja joustavaa opiskelua pitäisi kehittää. Mielipide-erot taas keskittyivät opintotuen kehittämiseen ja kehitysyhteistyöhön, jonka ei ainakaan pitäisi olla edustajistovaalien äänestäjän keskeisin kriteeri.
Edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin. Yksi tai kaksi arvausta tuli vastauksena kysymykseen, mikä on JYYn taseen loppusumma, siis millaisesta omaisuudesta edariehdokkaat olisivat tulossa päättämään.
Kerrottakoon, että summa näkyy olevan vajaat 43 miljoonaa euroa. Sitä vasten maratonkokoukset Ilokiven saunan seinää, jalkapallomaalien leveyttä tai saunapaljun hankkimista koskien tuntuvat surkuhupaisilta.
JYYllä on vajaa kolmesataatuhatta euroa ja JYY-konsernilla parisen miljoonaa euroa arvopapereina ja pankkitalletuksina.

Toivoa sopii myös, että edustajistovaaliehdokkaat ymmärtävät, millaisia vaikutuksia broileritarhalla saattaa olla valmistumista ajatellen. Näissäkin vaaleissa on kuusi ehdokasta, jotka olivat ehdolla ainakin jo vuonna 2005. Mikä hauskinta, monet heistä ovat vielä melko näkyvästi ja aktiivisesti mukana opiskelijapolitikoinnissa.
Jyvivan ehdokas Jarno Miettinen, 31, oli edellisen edustajiston puheenjohtaja. Miettisellä on menossa seitsemäs opiskeluvuosi. Nyt Järjestöjen äänen taustajoukoissa hääräilevä P&D:n Ville Qvist, 28, on kahdeksannen vuoden opiskelija.
Yhdeksättä opiskeluvuottaan aloittavat 27-vuotiaat Jarno Parttimaa (kok) ja Hannu Vehniäinen (pd). Voiton vie kuitenkin joulukuussa kolmekymmentä täyttävä Antti Yli-Tainio, joka on 11. vuoden opiskelija – niin ja väistyvän edustajiston puheenjohtaja.


Jarno Liski


paatoimittaja@jyy.fi

  1. Hanna Kauppila

    Nyt ”fossiilien” parjaus sikseen!

    Jutussa mainittujen Lintulan, Qvistin ja Korisevan kohdalla iki-toimijuudesta toitottaminen on käynyt jo negatiivissävytteiseksi. V. Vallaton on kyseisten henkilöiden pitkää vaikuttamishistoriaa tässä lehdessä jo korostanut. Mielestäni on harmillista, että tähän seikkaan yhä vaan puututaan muiden ehdokkaiden ja aiheiden kustannuksella. Miksei Jylkkäri esimerkiksi tehnyt kannustavaa juttua uusista listoista ja edustajista ja esitellyt heitä? P&D:llä ja samoin Poikkareilla on paljon uusia ja innokkaita ehdokkaita listoillaan – ei pelkästään ”vanhoja” naamoja.

    Haluaisin korostaa varsinkin yllä mainittujen kolmen henkilön upeaa työtä vaalien ja ylioppilaskunnan eteen. Sen sijaan, että he olisivat rasittamassa uudistuvaa JYY-koneistoa, he ovat aktivoineet uusia toimijoita mukaan. He ovat suunnitelleet ja käyttäneet aikaa nimenomaan edustuksellisuuden ja JYYn tunnettuuden parantamiseksi kannustamalla ainejärjestöaktiiveja omien opiskelijoidensa äänenkantajiksi. Monilta tieteenaloilta on puuttunut JYY-vaikuttamisen perinne, joka tuskin syntyisi tyhjästä. Meidän tulisikin kiittää näitä kolmea aktiivia siitä, että he ovat oma-aloitteisesti tuoneet JYYn toimintapiiriin tuoreita kasvoja ja asiasta kiinnostuneita. Tämä on ollut pyyteetöntä työtä ja osoittanut paloa ylioppilaskuntaa kohtaan.

    Siispä, mikä heissä on parjaamisen arvoista? Entä miten muuten ja kenen toimesta uudet tieteenalat nousisivat esiin, jos ei näiden rohkeiden aktiivien? Kuka tahansa olisi voinut tarttua aktivointipuuhiin, ja uskoisinkin, että jonkintasoista aktivointia on kyllä tehty. Veikkaisin, että idea omasta ainejärjestöpohjaisesta, puoluepoliittisesti sitoutumattomasta ryhmästä on viimein herätellyt niitä, joita puoluepoliittiset ryhmät eivät ole välttämättä puhutelleet. Myös edustuksellisuuden lisäämisen idea on taatusti uponnut aliedustettuihin tieteenaloihin. Toimintaan herättelijöitä ja vaihtoehtoisia tapoja osallistua tarvitaan, eikä niiden tarvitse poissulkea toisiaan.

    Untuvikkoedustajat ja -ryhmät tarvitsevat kokeneempien apua vaikuttamisen tiellä. Siksi olisi syytä erotella monesti mainittujen ”fossiiliehdokkaitten” joukosta ne, jotka ovat ties monetta kertaa ehdolla ja ne, jotka ovat aidosti kokeneita edustajistotoiminnan suhteen ja jotka haluavat jakaa tietotaitoaan. Kokeneemmat ovat siis äärettömän tärkeä voimavara ylioppilaskunnalle, joten kannustaisin jatkossakin edaattoreita ja muita aktiiveita hyödyntämään osaamistaan yhteisönsä hyväksi mahdollisimman kauan. Sitä kannustettavampaa se on silloin, jos ajatukset ja ideat pysyvät yhtä tuoreina ja visionäärisinä, kuten yllä mainituilla kolmella aktiivilla.

    Sallittakoon samalla uusille kasvoille tietovajeet JYYn toiminnan suhteen – mukanaolo kyllä opettaa ja kasvattaa tietomäärää. Tärkeintä on, että motivaatio on oikea ja että ympäristö on kannustava. Keskittykäämme nyt siis toistemme kannustamiseen, jokainen sitä tarvitsee!

    Jokaista ehdokasta kunnioittavaa ja yhteistyöhön pyrkivää vaalikampanjointia toivottaen,

    Hanna Kauppila
    P&D

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. kyllästynyt

    täysin samaa mieltä Hannan kanssa. vallattoman ja myös liskin vuodatukset ovat melko väsynyttä negailua. ei ole ollut hauskaa enää aikoihin

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. Jarno

    Ihan oikeastikko tämä on päätoimittaja joka kirjoittaa? Ekana tulee mieleen allekirjoittanut 6-vuotiaana hiekkalaatikolla, kun kaverin neppisauto oli siististi kuulimpi ja sit alko itkeminen, kun itellä ei ollut samanlaista. Kirjoituksestasi kumpuaa nimenomaan se minkä takia ainejärjestöt ovat niin vahvasti mukana näissä vaaleissa. Edustajisto on aikoja sitten unohtanut, että sen tehtävä on nimenomaan edustaa yliopisto-opiskelijoita kokonaisvaltaisesti. Ainejärjestöt ovat aidosti huolissaan edustajiston toiminnasta vai pitäiskö sanoa toimimattomuudesta. Todella hienosti herra päätoimittajakin on kirjoitellut omasta pahasta olostaan ja aattellisesta voivoista, mutta missä on näkynyt muiden tuska ja siihen reagoiminen? Vuosikaudet on pyydetty, että JYY järjestää vierasmajoituspaikat, jotta ainejärjestöt voivat toimia isäntinä sisarjärjestöille, mutta tähän ei ole reagoitu mitenkään, tässä vain yksi esimerkki. Vetästään ihan pokkana toisena Opinkiven sauna josta voi joka ilta tehdä veikkauksen, että kumpi kiuas sanoo pihinää pienellä p:llä, mutta ei muuta. Ilmeisesti sinulla ja muilla on ollut liian kiire pelastaa palmumetsiä, liito-oravia, kettutyttöjä, sikoja, poliittinen uskottavuus nuorisoseuroissa tms., joten nämä kaikkia liikuttavat jutut on jäänyt taka-alalle. Oikeasti nämä asiat on oikeasti tärkeitä, mutta jos se on jäänyt tajuamatta, niin sitten kirjoittele muusta ja kiinnitä huomiosi muuhun, ja hei sen oletkin tehnyt niin ansiokkaasti, että taputa itseäsi ihan molemmille olkapäille, olet sen ansainnut. Helpoiten paha olo helpottuu, kun vetäset hupun päähän ja vihellät… ja vaikka se ei heti jeesais, niin ota vähän henkeä ja kokeile uudestaan. Toimii kuin c-hepatiitti.

    Tässä oli kaiman itku, tätä voisi verrata uhmaikäisen kakaran kiukutteluun, ja kuten kaikki tietävät se ei ole sivullisten mielestä ikinä kivaa. Tällä osoitin, että myös muut osaavat suoltaa kuraa näppäimistön välityksellä, mutta valtaosa on riittävän fiksuja ja eivät sitä tee. Ensi kerralla kokeile ensin sitä huppua.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  4. Jarno Hartikainen

    Ja koska hyviin tapoihin kuuluu kirjoittaa omalla nimellä ja se epähuomiossa jäi äsken pois, niin äskeiseen kirjoitukseen vielä lisäyksenä koko nimi.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  5. Antti Vesala

    Tätä lukiessa alkaa puoliksi harmittaa, kun ei tullut enää lähdettyä ehdolle. Mutta vain puoliksi.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  6. Antti Yli-Tainio

    Jarno: Mun vaatimuksestani ylioppilaskylässä aloitettiin viime vuonna JYYn piirissä toimivien järjestöjen vierasmajoitus vuosien tauon jälkeen. Joten tuon asian suhteen sulla on ollut väärää tietoa. Kyläsihteeri osaa varmasti kertoa asiasta ja tämän hetken järjestelyistä lisää.

    Samoin Opinkiven kiukaat uusittiin viime vuonna (talousvastaava Matti Lahdenmäen ja henkilökunnan toimesta), mutta niissä on ollut edelleen ongelmia. Asian korjaamiseksi ensi vuoden budjettiin on varattu useita tuhansia euroja paitsi kiukaiden korjaamiseksi, myös Opinkiven AV-laitteiden uusimiseksi ja videotykin hankkimiseksi saunalle.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  7. Tero Uuttana

    Joo, kyllä tuo Hartikaisen Jarnon kritiikki nyt vähän osittain meni metsään. Opinkiven ongelmat etenkin on tiedossa ja tuossa kuuluisassa paljukeskustelussa Grönionin edustajat nimenomaan nostivat esiin, että ensin täytyisi saada Opinkiven perusasiat kuntoon ennen kuin aletaan hankkimaan mitään luksusjuttuja.

    Monesti tosin edarin kautta voi tosiaan vaan lähinnä painostaa siihen, että jonkun asian hoitamiseen varataan rahaa. Jotkut pienet konkreettiset asiat taas on paljon nopeampi ajaa läpi jotain muuta kautta kuin edarin kautta. Ongelmien ja puutteiden ilmetessä kannattaa ehdottomasti ensiksi olla yhteyksissä niihin henkilöihin, jotka kyseisestä asiasta vastaavat. Jos mitään ei tapahdu, niin edarin kautta toki saa vääntövoimaa asian eteenpäinviemiseksi, mutta ei se suinkaan ole ainut paikka, jossa voi vaikuttaa eikä siellä tarvitse olla itse edes edustamassa, että sen kautta voi vaikuttaa.

    Sillekin kiinnostaisi vähän kuulla perusteluita, että miksi edustajisto on muka ollut toimimaton viime vuodet ja millä tavalla tämä toimimattomuus on ilmennyt. Varmastikaan kaikkia ongelmia ei olla korjattu, mutta en minä näe, että mitään suuria tiedossa olevia ongelmia oltaisiin täysin laiminlyöty. Priorisointia toki tehdään koko ajan, koska ihmisten aika on rajallista.

    -Tero

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  8. Santtu Viitanen

    Kuinkahan monta vuotta pitää vielä odottaa, että ne perusjutut saadaan kuntoon?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  9. Tero Uuttana

    Se on hyvä kysymys, mutta syyttävä sormi menee nyt kyllä ihan muualle kuin edustajistoon, jos puhutaan Opinkiven ongelmista. Opinkivellä on jo kerran kiukaat uusittu ja siltikään ne ei pelitä. Ei edaattorit mitään kiuasasiantuntijoita ole (tai en tiedä, ehkä joku onkin), eivätkä ole olleet valitsemassa kiuasmalleja Opinkivelle. Se, että on tehty huonoja teknisiä ratkaisuja, tuskin on edustajiston syy. Budjettisyistä on myös varmasti hankalampaa tehdä isompia uudistuksia tiloihin kesken lukuvuoden, kun rahaa ei ole varattu. Ensi vuodelle taas on varattu rahaa, kuten Yli-Tainio tuossa jo totesikin.

    -Tero

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  10. Janne Koskenniemi

    No morjesta pöytään,

    Mun mielestä on ensinnäkin mahtavaa, että ainejärjestöt ovat lähteneet isosti vaikuttamaan asioihin, koska ei se asioista valittaminen kirjaston kahvilan pöydässä nyt vaan kuulu ”päättäville tahoille” asti. Tämä siis kommenttina tuohon ”koska saadaan perusasiat kuntoon”. Ne saadaan kuntoon kun on jatkuva dialogi toimijoiden, aktiivien, opiskelijoiden, hallituksen sekä edustajiston kanssa.

    Syy dialogin puutteeseen on molemmissa (JYYssä ja järjestöissä). Järjestöt eivät ole kovin halukkaita antamaan palautetta ilman, että sitä nyhdetään (aihekokonaisuuksissa voi olla eriävyyttä esim. edunvalvonta vs. biletoiminta). Toisaalta kukapa JYYn kaltaiselle möhkäleelle haluaisi alkaa mitään lavertelemaan. Se dialogi tapahtuu siinä keskikohdassa, johon kummankin täytyy olla valmis saapumaan.

    Hallitusvuotenani koitin saada ensimmäisessä järjestöklubissa palautetta otsikolla ”Mikä JYYssä vituttaa?”. Kylläpä siinä sitten innokasta ja uutta hallitus-Jannea hävetti kun kommentit olivat ”ei voi oikein kertoa mikä siinä vituttaa, kun ei tunne koko JYYtä”. Toisaalta, joillain oli myös paljon yksilöidympiäkin kommentteja. Yhtä kaikki, olivat kaikki kommentit silti kultakimpaleita. Tältä pohjalta lyötiin esim. kaikki koulutukset yhdeksi koulutuspäiväksi, tasavertaistettiin järjestöjen avustuksia, lisättiin järjestöklubien ohelle järjestökahvit ja suunniteltiin järjestösihteerin toimenkuvaa.

    Se, että JYY on vieläkin möhkäle ei välttämättä ole KOKONAAN kenenkään syy. Kyllä kaikilla on tekemistä, että tästä saadaan toimiva kokonaisuus. Osittain pitäisi varmasti laittaa wanhoja rakenteita lanan alle ja suunnitella yhdessä uutta. Mutta mitenkäs sitä nyt lähettäis sitten tekemään kun tästäkin jää se vaikutelma, että ei jengillä oikeasti ole halua ymmärtää. Ymmärtää as in, miksi se porvari, kommari, hippi tai sittari mouhkaa nyt siitä just silleen kun tekee. Sitten kun sen ymmärtää, ymmärtää ne tausta mitkä siellä on. Sitten kun kumpienkin taustat, ideat ja ongelmat ovat selvillä, kyettäisiin siihen rakentavaan keskusteluun kohti sitä parasta kompromissia tai jotain uutta joka ei edes ole se kompromissi vaan ”jokin parempi”.

    Ja jos joku nyt haluaa sanoa, että ompa idealistista paskaa, niin annanpa teille ryhmienne sotureille toisenkin näkemyksen ymmärryksestä. Jos sinä ymmärrät, MIKSI joku tekee niin kuin tekee ja MITKÄ ovat hänen lähtökohtansa, niin kyllähän sinä voit paljon paremmin myös torpata ne ideat mitä sieltä tulee aikaisemmin paremmin ja jo fundamenttien tasolla.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  11. Ville Qvist

    Tosi hyvä kirjoitus Jannelta! Tätä samaa asiaa puhuttiin eilen Tosuiltakoulussa (jonne tosin oli hallituksen neljän jäsenen lisäksi vaivautunut vain seitsemän muuta henkilöä…). Seuraavan edustajiston ja hallituksen suurimpana haasteena onkin rakentaa sitä siltaa JYYn ja ainejärjestöjen välille, jotta vuoropuhelu onnistuisi. Lisäksi pitäisi olla rohkeutta tehdä niitä muutoksia, sillä JYYssähän muutoksia vastustetaan viimeiseen asti aina. Se kun voisi tarkoittaa sitä, että joku asia loppuisi! Eihän sellaista voi hyväksyä…

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  12. Miika H.

    Ja sitten kun saadaan vielä ei-ainejärjestötoimijat mukaan, niin ollaan jo aika hyvässä tilanteessa. Hyvää settiä Jannelta.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  13. Tero Uuttana

    Täältäkin peukkua Jannen tekstille.

    -Tero

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.