Ei hakutuloksia.

Rehtorin palkka nousi 60 prosenttia

Rehtori Aino Sallinen.
Rehtori Aino Sallinen.

Yliopistouudistus palkitsi yliopistojen ylintä johtoa avokätisesti.

Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen kertoo palkkansa nousseen yliopistouudistuksen myötä noin 60 prosenttia. Yliopistouudistus tuli voimaan viime vuoden alusta.
Sallinen ei kerro Jylkkärille palkkansa määrää, mutta vuonna 2009 hänellä oli verotettavia ansiotuloja 113 679 euroa, eli noin 9 500 euroa kuukautta kohden. Kuusikymmentä prosenttia suurempina ansiotulot olisivat yli 15 000 euroa kuukaudessa.
”Henkilökohtaiset vastuuni itsenäisessä yliopistossa ovat lisääntyneet merkittävästi”, perustelee Sallinen palkankorotustaan.
Sallinen kertoo nykyisen palkkansa tulevan julki yliopiston tilinpäätöksessä vuodelta 2010. Tilinpäätös ei ole vielä valmistunut.
”Yliopiston tilinpäätökseen on tulossa ilmaus rehtorin ja varahenkilön palkka, joten haluan pysyä solidaarisena tälle ilmaisulle”, perustelee Sallinen vaitonaisuuttaan palkastaan.

Yliopistouudistusta vastustettiin laajasti opiskelija- ja henkilöstöjärjestöjen piirissä. Yliopistojen rehtorit esiintyivät sen puolesta. Juhlapuheessaan yliopiston avajaisissa vuonna 2010 rehtori Sallinen kiitteli valtion rahoituksen avokätisyyttä.
”Tämä näkyy myös ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä, jota on pidettävä nykyisessä valtiontalouden tilanteessa varsin kohtuullisena”, sanoi Sallinen syyskuussa 2010.

Vuoden 2010 budjetissa henkilöstömenoihin oli varattu 133 miljoonaa euroa, eli 9,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2009 käytettiin.
Tieto siitä, miten miljoonat jaettiin, ei ole saatavissa. Uudessa yliopistolaissa henkilöstön palkat säädettiin salaisiksi, joten ainoa tapa saada niitä tietoon on, että henkilöt kertovat ne itse. Jyväskylän yliopisto on myös valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen päätöksestä, jossa Hämeenlinnan hallinto-oikeus määräsi julkisiksi yliopistouudistusta edeltäneet palkat vuoteen 2009 asti. Lopullinen päätös tietojen julkisuudesta saataneen syksyllä.

Yliopistojen ylimmän johdon palkkaus on harpannut ylöspäin muuallakin. Ylen M.O.T.-ohjelma kertoi Helsingin yliopiston rehtorin, kanslerin, vararehtorin ja hallintojohtajan palkkojen nousseen roimasti. Rehtori Thomas Wilhelmssonin palkka on nyt noin 17 000 euroa. Yliopistojen yksityistäminen toi siihenkin noin 60 prosenttia nousua. Kanslerin ja ensimmäisen vararehtorin palkat ovat nousseet 27 prosenttia ja Helsingin yliopiston hallintojohtajan palkka 20 prosenttia.

Jarno Liski
paatoimittaja(at)jyy.fi

  1. Kyösti Ylikulju

    ”Henkilökohtaiset vastuuni itsenäisessä yliopistossa ovat lisääntyneet merkittävästi”, perustelee Sallinen palkankorotustaan.

    Kumpi tuo lisää aikaa tehdä työt kunnolla ja lisää työllisyyttä

    a) rahan käyttäminen oman palkan korottamiseen ja toisten töiden tekemiseen
    b) rahan käyttäminen lisätyövoiman palkkaamiseen ja työn jakaminen useammalle ihmiselle

    Ja kumpihan vähentäisi rehtorin stressiä ja antaisi aikaa osallistua yliopistokeskusteluun yms paremmin?

    Ei kauhean hyvä esimerkki mistään siitä, mihin humanistisen yliopiston tulisi yhteiskunnallisesti tähdätä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Smaug

    ”Ei kauhean hyvä esimerkki mistään siitä, mihin humanistisen yliopiston tulisi yhteiskunnallisesti tähdätä.”

    – Eihän Jyväskylän yliopisto olekaan (enää?) humanistinen yliopisto, vaan kvantitatiivisilla mittareilla mitattava yritys.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. Reilua vai mitä

    Tavallisen yliopistoduunarin (lue assistentit, lehtorit, yliassistentit yms.) palkka ei noussut senttiäkään tämän yliopistouudistuksen perusteella. Ainoastaan yleiskorotukset (n. 1% korotus) ovat tulleet henkilöstölle. Reilu meininki?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  4. Dos X

    Joo, eipä ole opetus-/tutkimushenkilöstölle nousua tullut. Pikemminkin päin vastoin, jos vaan suinkin mahdollista. Jopa YPJ:n mukaisia henkitasoja ei voida maksaa, vaan rahan vähyyden takia joudutaan niitäkin viilaamaan todellista tasoa alemmaksi. Tähän ei toki kenenkään pitäisi suostua mutta minkäs teet?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  5. Fool

    Suomalainen toteaa vain että minkäs teet, mutta ei tee sen enempää. Koskahan täällä opitaan ottamaan arabimaista mallia ja huomataan että asioille voi tehdäkin jotain eikä suuret ja mahtavat diktaattorit olekaan koskemattomia?

    Tai ehkä tässä on vain kyse siitä, että rehtori vain oli aikaisemmin pahasti alipalkattu. Niin se varmasti oli.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  6. Citycen Vennu

    Mikäli olen oikein ymmärtänyt yliopistojen rahoituskuviot, niin 1/3 kerjätään yrityksiltä ja 2/3 rahoittaa valtio eli me veronmaksajat. Yksinkertaisella matikalla rehtorin palkasta 10.000:n makassa veronmaksajat. Tämä on varmaakin sitä yhteisvastuuta mitä Presitenttikin perää. Tämmöisiä tulojasaavan puoluekantaa ei tarvitse edes arvata.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  7. Rosvo Roope

    Onhan tuota monelta taholta veikkailtuki, että koko ”uudistus” menee ajan kanssa kuppi nurin. Hallinto paisuu, jos joku ois vaikka huomannu johtajien ja päälliköiden työpaikka ilmoitukset keskisuomalaisessa. Muualla palkkaus kielto ja korotuksetki pannassa, rahaa menee silti miljoonia, ihmetyttää tuo salailu. Nuo peruskorotukset reilu 1 % vuodessa, työntekijöitä joku 2500. Siitä voi laskea jokainen. Sitähän sitten voi veikkailla minne otettu ketä ja kuinka liksat on noussu kelläki. Voihan tuo aiheuttaa monella verenpaineen nousua, ja sairaslomia, kenties työ moraalin laskua. Ehkä tää menee kohta tilanteeseen, et palkka muuttuu palkkioksi:) Sitten korotus juhlat saavat aivan uuden käänteen….

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  8. jamesom

    ”Yliopistojen yksityistäminen toi siihenkin noin 60 prosenttia nousua.” – kuinka monta yliopistoa suomessa on yksityistetty??? ei tietääkseni yhtään.

    sallisen palkankorotus kuten helsingin kollegojensakin, on toki pöyristyttävä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  9. civis

    Fool kirjoitti 24. Maaliskuuta 2011 kello 10:39:
    ”… Tai ehkä tässä on vain kyse siitä, että rehtori vain oli aikaisemmin pahasti alipalkattu.”

    Tästä kysymyksestä olisi kiva lukea lisää Jylkkäristä (tai jostain muualta). Onko rehtorien palkkataso noussut suhteettoman suureksi verrattuna esim. samanlaisten julkisten tai yksityisten organisaatioiden johtoon? Tämän jos saisi myös suhteutettuna vastuuaseman muuttumiseen (virkamiehestä enemmän toimarin kaltaiseksi), josta tuo Sallinenkin puhuu.

    Johdon palkoilla on toki näkyvyysarvoa, mutta täytyy muistaa, ettei rehtorinkaan palkankorotuksella kovin monta uutta tutkijaa palkattaisi. Enemmän huomiota tulee kiinnittää organisaatioiden todellisiin rahareikiin – mitä ne ovat?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  10. Rommari

    Rehtorin palkka-ahneus kertoo yksinkertaisesti nyky-yhteiskuntaa laajemminkin vaivaavasta taudista: Täydellisestä solidaarisuuden ja yhteisvastuun puutteesta. Mutta eipä siinä, hyvä että tulee tämä ”Suomen Ateenan” arvopohjakin selville.

    Kunhan laki salliin niin eiköhän tännekin saada lukukausimaksut jenkkiyliopistojen malliin. Sen jälkeen köyhien on turha korkeakoulutuksesta haaveilla. Oi maamme armahin Suomenmaa, ihanuuksien ihmemaa! On se onni että syntyi itse jo 1980-luvulla. Ei käy kateeksi muutaman vuosikymmenen päästä yliopistoikään kasvavia tenavua.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  11. Eeva-.Maria Kivelä

    Toimeentulo ja oppiminen. On valitettavaa, että yleistiedon perusteella Jyväskylän yliopistossa on hyväksytty itseään sisältäpäin nakertava uudenlainen tapa pitää oppilaitosta yllä. Palautettavien opintotuken määrä (71 % nettikyselyyn vastanneista) kertoo yliopiston johdon ja siihen vaikuttavien päättäjien syvästä väärinymmärryksestä suomalaisen yliopisto-opiskelun sisältöä, tavotteita ja merkitykstä kohtaan. Yksityistämisestä maksavat kovaa hintaa ne, joiden parhaat opiskeluvuodet kuluvat kädestä suuhun eläen ja oppimisprosessissaan ollen koko ajan ikäänkuin kaikkien seurattavana – jokinlainen selviytymisleikki siis. Itsenäinen ihminen tietää, että vaatimukset liittyen juuri opiskelun ja toimeentuloon yhteensovittamiseen ovat mahdottomia. Samanaikaisesti opiskelija- ja myös henkiöstöpolitiikka on kokenut taantumuksen vuosikymmeniä, joiden aikana yliopiston henkilöstöpolitiikkaa on todella rumallakin tavalla väännetty populistiseen suuntaan ”valitsemalla se, joka on sopivin,vaan ei pätevin” Akateemisen tutkimuksen tavoitteiden ei pidä seurailla ajan henkeä ja olla keskittynyt vain
    paikalliseen historiaan ja sen vaalimiseen. Yliopiston pitää olla suunnannäyttäjä sormi ajan hermolla ja
    perustutkimus tulee säilyttää vapaana kysenalaisista trendeistä, jotka puhuvat uudesta maailmasta ja sen valloittavista hmisistä. Tutkimus varsinkin sellaisella alalla kuin lunnontieteet etenee hitaasti. On huomattava, että tietoverkot eivät poista kuin yhden ainoan ongelman, joka on ollut tiedonsiirron hitaus. Sinänsä ne eivät kykene muuttamaan niitä tosiasioita, jotka ovat yksittäisen ihmisen omia ominaisuuksia.
    Minne joutuvat tavalliset suomalaiset riviopiskelijat, jos oppilaitoksen opetuksen painopisteet ovat koko ajan uuden väen hankkimisessa taloon. Jylkkärin abinumero on rahan tuhlausta. Innovatiivisuus ptää ulottaa opiskelijelämään siten, että oppilatoksen omat opiskelijat eivät opintojensa loppuvaiheessa tule yksinkertaisesti uohdetuiksi vain sen takia, etteivät ole tuottaneet rahassa mitattavia hyötyjä tai julkisuutta yliopistolle. Yksityistäminen ei valitettavasti poista sitä tosiseikkaa, että oppilatos on kokonsa puolesta niin mittava, että mikään yksityyinen rahoitus ei todellakaan pysty pitämään sitä yllä. Yksityistäminen ei ole salainen mahdollisuus tehdä yliopistosta pieni talouselitin jälkeläisten kasvupaikka. Nuo talouselämän kikkailut ja kulisssit on otettava pois ja nähtävä laki ja sen noudattaminen arkipäivän rutiiniksi. Kukaan ei oe korvaamaton.
    yhteikuntaa

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  12. Salli

    Menemme kohti parempaa – tilastollisesti.

    Tilastollisesti tarkasteltuna naisten asema ja palkat paranivat kun nykyiselle rehtorille maksetaan aiempaa enemmän ja kun vielä irtisanottiin pienipalkkaisimmat naiset, eli puhelinpalveluiden työntekijät. Siskot tämä on hienoa! Vihdoinkin tasa-arvoa edistetään!

    Oikeasti haluan kertoa kiitokseni puhelinvaihteen aina niin avuliaasti palvelleille työntekijöille ja toivottaa hyvää jatkoa. Tänään minua hävettää kuulua tähän yhteisöön.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  13. Yliopistoväen autonomia « Tero Toivanen

    […] kasvu konkretisoituu Jyväskylässä rehtorin pöyristyttävään 60% palkankorotukseen. Hän ei ole saatavineen yksin. HY:n rehtori Thomas Wilhelmssonin palkka kasvoi lain myötä saman […]

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  14. palkat nousuun - jes!

    Toivottavasti toimittajat kyselevät asian perään: tämän täytyi olla vasta alkua sille, että koko henkilökunnan palkka nousee tasapuolisesti 60%. Tuommoinen korotus olisi ihan ”kohtuullinen” ja ”varmaan” toteutuukin, kun vaati- ja henki-arvioinneissa huomioidaan uuteen yliopistolakiin sopeutumisen vaatima stressinsietokyvyn venyminen, kasvu sekä pauke! Muutenhan näyttäisi siltä, että yliopistojen rakenteelliseen kehittämiseen on OSTETTU myötämieliset *konsultit* karsimaan *turhia* tiedekuntia ja henkilöstön jäseniä. (Tunnettu salaliittoteoria!)

    Pienet palkankorotukset voidaan sitten tulevaisuudessa maksaa, vaikka opiskelijoiden lukukausimaksuilla, vrt. UK ja 10 vuoden kehitys: http://en.wikipedia.org/wiki/Tuition_fees. Vai miltä kuulostaisi aluksi vaikka 1000€ lukukausimaksu ja sitten siihen sellainen 9000€ katto. ***Herätys!***

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  15. Jonne Korhonen

    Porvarihallituksen yliopistouudistus kuvastaa oikeistolaista vääristymää siitä mitä yliopiston pitäisi olla: suuryritys. Tervetuloa optiopalkkiot ja palvelut yrityksille, tervemenoa maksuttomuus ja opiskelijan asiat. Yritykset maksoivat itselleen kalliit edustajat ja korjaavat nyt ”sjoituksensa” voiton:

    http://sites.google.com/site/oikeisto/

    Sivuilla on mm. erittäin terävä analyysi verotuksesta. Veropolitiikan ohella löperö rahankäyttö on ollut porvarihallituksen pysyvimpiä perintöjä Suomelle. Jopa Ahon hallituksen ennätys on onnistuttu rikkomaan! Nyt nuorten pitää äänestää muutos. Kukaan ei saa jäädä kotiin, nämä ovat mahdollisesti tärkeimmät vaalit elinaikanamme. Jokainen käyttämätön ääni on tuenosoitus vaaliraha-poliitikoille ja nykymenolle.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  16. Demokratia hukassa

    Rouva Rehtori Sallinen yksipuolisesti, omatoimisesti ja päivän varoitusajalla – näin opiskelijoille – ilmoitti lopettavansa Taidekasvatuksen pääaineen ennen vuodenvaihdetta 2010. Nyt onkin sitten jo aika panna kaikilta typeriltä humanisti-taiteilija-plantuilta säästyneet killingit omaan palkkaan. Sillä tavalla! Näin se menee. Kukaan ei voi tehdä millekään mitään, kun asioista tiedotetaan juuri ennen nuijan kopautusta ja kun nuijalla päätöksen tekee minä-tiedän-kaikki-Sallinen. Eläköön demokratia ja talouden priorisointi!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  17. 8 meitä voisi työllistää

    No joo . Se on n. 90 000 e sivukuluineen (jos Jylkkärin laskut pitää paikkansa) ja yliopiston hallitukselle 36 000 elisää. Sillä olisi työllistänyt n. 8 jatko-opiskelijaa vuodeksi (1400 e/kk apuraha se mitä yliopisto myöntää, ja kun tämä on apurahaa, niin ei mene sivukuluja firmalta; lisäksi j-o saa ostaa 200 e/kk työpisteen, joten kellä ei kotona ole tilaa, palauttaa yliopistolle rahaa takaisin….)

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  18. Perkele

    Toimitusjohtaja Sallinen on potkittava helvettiin tuolta kun rahankeruutavoite ei täyttynyt. Ottaisi nyt sitä vastuuta ja vetäisi oikeat johtopäätökset. Voi voi kun ois itsellä munaa mennä polttopulloilla häätämään nykyinen sakki ulos yliopistojohdosta.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  19. Erilainen näkökulma

    Oman näkemykseni mukaisesti tästä keskustelussa on menty liian tunnepohjaiseen väittelyyn, jossa rehtorin palkka yhdistetään opiskelijoiden toimeentuloon ja muihin yhteiskunnallisiin arvokysymyksiin sekä muihin epäkohtiin.

    Lähtisin ennen kaikkea pohtimaan asiaa järkiperusteisesti. Ennen kaikkea nyt tulisi kysyä järkevää tai kohtuullinen palkkataso ylipäätään yliopiston johtotason henkilölle. Korotuksen sijaan, vaikkakin se lukuna tuntuu korkealle, tulisi tarkastella lukuja korotuksen takana. Yliopiston johtoasemna tulee näyttää tulevaisuutta ajatellenkin kiinnostavan instanssina. Minä haluan ainakin yliopiston johtoon henkilöitä, jotka omalla substanssiosaamisella ja kompetensseillaan pystyvät viemään sitä eteen päin ja näin ollen palkiteseminen ei siitä hakijajoukosta saisi ketään rajata ulkopuolelle. Aiempi n. 9500€ palkaa on ollut vain aavistuksen ansioituneimpien professorien peruspalkkaa suurempi. Kysymys kuuluukin, onko tämä palkkaero sellainen, joka houkkuttelee professoria luopumaan aiemmasta omaan vapaaseen tieteentekemseen pohjautuvasta tehtävästä ja ottamaan vastaan huomattavasti kritiikille alttiimman vastuuaseman strategisten päätösten toimeenpanijana.

    Toivottavasti jatkossakin meillä on yliopiston johtotasolla henkilöitä, joiden osaaminen ja sitoutuminen kohtaavat vastuun ja palkkauksen. Nämä kaikki osatekijät tasapainossa luovat mahdollisuudet ja edellytykset yliopistollemme toimia hyvän tieteen ja koulutuksen puolesta.

    Mielsestäni 15000€ kuukaudessa on kohtuulinen ja oikeutettu yliopiston johtohenkilölle korvaukseksi tekemästään työstä. Muistakaa että nämä muutokset ovat täysin merkityksettömiä yleisen yliopiston kokonaistalouden kannalta (huom. yliopiston kokonaisrahoitus vuodessa n. 200M€).

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  20. Ylioppilaslehti Aino » Yliopistoja johdetaan huippupalkoilla

    […] Jylkkäri: Rehtorin palkka nousi 60 prosenttia Jylkkäri: Säätiöyliopistot salaavat rahoittajansa Ylkkäri: Yliopiston johdon palkkapussit lihoivat […]

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *