Yliopisto haluaa tukea jatkossa jääkiekkoilijoiden lisäksi myös jalkapalloilijoiden korkeakouluopiskelua. Kiekkoilijoiden hankkeelta mentori Joni Lius olisi toivonut enemmän.
Kaksi vuotta sitten Jyväskylässä käynnistynyt jääkiekon korkeakouluhanke saapui maaliinsa elokuun lopussa. Yliopiston, ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen Urheiluakatemian sekä SM-liigaseura Jypin ja sen farmijoukkueen D Teamin kimppa oli pilotti, jolla pelaajille haluttiin tarjota mahdollisuus edistyä sekä urheilussa että opinnoissaan.
Keskiöön nostettiin jääkiekon toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, Mestikseen, noussut D Team, joka haluttiin profiloida osin jenkkiyliopistotyyliseksi ”opiskelijajoukkueeksi”.
Hankkeessa jääkiekkoilijoiden mentorina toiminut ex-huippupelaaja Joni Lius ei ole täysin tyytyväinen tuloksiin.
”Muutos ei ole ollut niin iso kuin olisin toivonut. Toki kaksi vuotta on lyhyt aika, mutta toivoin, että tämä olisi ollut isompi impulssi”, Lius kertoo.
Kun hanke kaksi vuotta sitten alkoi, yli puolella D Teamin pelaajista oli opiskelupaikka. Nyt opiskelevien pelaajien määrä joukkueessa on vähentynyt. Osa on valmistunut ja osa lopettanut pelaamisen jatkaen kuitenkin opiskeluja.
Kouluttautumisen tärkeys mainitaan edelleen D Teamin toimintafilosofiassa seuran verkkosivuilla, mutta Lius on pettynyt, miten harva uusi pelaaja on hakeutunut opiskelemaan.
”Jos jossain olemme epäonnistuneet, niin ainakin siinä”, hän sanoo.
Liuksen mukaan asenteissa on vielä paljon parannettavaa. Jos pelaaja on päivän poissa sairauden vuoksi, siinä ei ole mitään outoa, mutta jos syynä ovatkin opiskelukiireet, suhtautuminen onkin jo erilaista.
Esimerkiksi Lius nostaa tilanteen, jossa D Teamilla oli vierasottelu peräti kuutena peräkkäisenä keskiviikkona. Samaan aikaan alkoi uusi kurssi, jonka ohjelmasta koko päivän pelimatkat uhkasivat syödä puolet. Tilanteessa oli joustettava kaikkien: koulu ei voinut vaatia täydellistä läsnäoloa, mutta pelaajankin piti jättää pelireissu väliin opiskellakseen.
”Oma motivaatio urheilijalta pitää tietysti löytyä.”
Keski-Suomen Urheiluakatemian toiminnanjohtajan Heli Niemisen mielestä tulevaisuudessa opintojen merkitystä pitäisi painottaa yhä nuoremmille urheilijoille.
”Korkeakouluikäiset ovat kuitenkin tehneet jo aika paljon valintoja opiskelujen ja uran suhteen”, hän perustelee.
Samaa mieltä on myös mentori Lius. Lukion jälkeinen nivelvaihe jatko-opiskeluihin pitäisi saada sujuvammaksi, sillä muuten välivuosia tulee urheilijalle helposti roppakaupalla.
Lius sanoo omalta osaltaan olevansa sekä huono että hyvä esimerkki. Kauppatieteiden kandidaatin paperit hän sai kesällä – 19 vuotta opiskelujen aloittamisesta. Nyt hän kerää aineistoa graduunsa.
”En suosittele kenellekään, että 36-vuotiaana palaa koulun penkille ja lähtee nollilta, kun muut luokassa ovat parikymppisiä”, Lius kuvaa.
Kaikesta huolimatta korkeakouluhanke on saamassa jatkoa. Vielä ei ole mustaa valkoisella ja rahoja tilillä, kuten Nieminen ilmaisee, mutta näkymät ovat valoisat. Niemisen mukaan olympiakomitealta on saatu jo hanketukea.
”Huippu-urheilijan uran jälkeiseen elämään panostaminen on nähty hyvänä olympiakomiteassakin, ettei uran päätyttyä pudota tyhjän päälle”, hän valottaa.
Jyväskylän yliopisto on ollut pilottihankkeeseen tyytyväinen. Yliopiston yritysasiamies Pasi Teräväinen toivoo, että uusi sopimus saataisiin julkistettua syyskuun puolella.
”Neuvottelut käydään hyvässä hengessä”, Teräväinen vakuuttaa.
Vaikka yksityiskohdat ovat vielä hiomatta, uudessa hankkeessa lajikirjo on näillä näkymin laajenemassa. Tulevaisuudessa Jyväskylässä tuettaisiin paitsi jääkiekkoilijoiden myös jalkapalloilijoiden opiskelua. Taustalla on JJK:n nousu liigaan.
”Haluamme painottaa nimenomaan huippujoukkueurheiluun. Kun tähän lähdettiin, JJK ei ollut vielä liigassa. Nyt tätä halutaan ehdottomasti laajentaa”, Teräväinen linjaa.
JJK:n toimitusjohtaja Joni Vesalainen on puhunut julkisuudessa pelaajien houkuttelemisesta Jyväskylään paitsi jalkapallon myös opiskelupaikkojen tarjoamilla mahdollisuuksilla. JJK:n liiganousussa tärkeässä roolissa ollut unkarilaismaalivahti Mihaly Szerovaykin tuli aikanaan Jyväskylään nimenomaan opiskelemaan. Pelipaikka ykkösveskarina oli ikään kuin ”sivutuote”.
”Jalkapallo ei ole Suomessa samalla lailla Suomessa ammattilaislaji kuin jääkiekko. Jalkapalloilijoissa on enemmän opiskelijoita. Jääkiekko on tässä suhteessa haasteellinen laji, kun se voi olla monelle jo nuorenakin ammatti”, Nieminen arvioi.
On myös mahdollista, että kiekkoilijat ja futarit saisivat tulevaisuudessa seurakseen vielä lisää joukkueurheilijoita.
”Saa nähdä, laajeneeko tämä tulevaisuudessa vielä enemmän”, Urheiluakatemian Nieminen pyörittelee.
Iiro-Pekka Airola