Jyväskyläläiskirjailija Tiina Piilola on kasvattanut esikoisromaaninsa Kaari-tytön uudessa kirjassaan urastaan ahdistuneeksi aikuiseksi. Mahdollisten maailmojen paikka -romaanissa Kaari luovii menneen ja nykyisen, keksityn ja todellisen välimaastossa. Päähenkilön ja lukuisten sivuhahmojen näkökulmista kirjoitettu teos kutoo yhteen niin pohjoispohjalaisen sielumaiseman kuin jonkinlaisen maagisen, ylikansallisen sielujen yhteyden.
Vaikka kokonaisvaikutelma Mahdollisten maailmojen paikka -romaanista on hitusen sekava, se voittaa lukijan puolelleen unenomaisella kielellään. Piilola käyttää sanoja taidokkaasti oli kuvailtavana hauras lapsuusmuisto tai leivontatarpeiden osto. Eri kokijoiden maailmat risteävät mielenkiintoisella tavalla paljastaen jotain naiseudesta ja elämästä yleensä.
Ronskista romaanikerronnasta pitävän kannattaa tuskin Piilolaan tarttua, mutta ajoittaiset rosot kerronnan pehmeydessä ja pastellissa tekevät Mahdollisten maailmojen paikasta lukemisen arvoisen.
Marja Honkonen
”Hauraiden maailmojen kudelma.”