Ei hakutuloksia.

Ei oo helppoo olla hallituksessa

Kun edustajistovaalit on käyty, alkavat hallitusneuvottelut. Lähtökohtaisesti ne startataan puhtaalta pöydältä ja kaikkien ryhmien edustajilla on teoriassa mahdollisuus päästä ylioppilaskunnan hallitukseen.

Kannattaa kuitenkin miettiä kahteen kertaan hallitukseen lähtöä, ainakin jos haluaa menestyä seuraavissakin edarivaaleissa. Hallitushommista maksetaan muutaman sadan euron kuukausipalkkio ja edarista ei mitään, joten sikäli touhu lyö leiville. JYYn hallituksessa viime vuosina istuneet eivät kuitenkaan ole vakuuttaneet äänestäjiä, ainakin mikäli edarivaalien tuloksiin on uskominen.

Vuoden 2008 hallituksesta iso osa oli ehdolla nytkin, mutta valituksi ei tullut kukaan. Ei kukaan! Se on melko sanattomaksi vetävä tieto.

Vuoden 2009 hallituksesta löytyi sentään näiden äänien harava, Grönionin Touko Aalto. Toisena istuvan hallituksen jäsenenä edariin pääsi Pörssin & Dumpin Kati Kukkonen.

Aiempina vuosina on puhuttu siitä, millaista vaalimenestystä hallituksen puheenjohtajaksi valittavan olisi tullut nauttia, kun pj-nuijan varteen on päästy muutaman henkilökohtaisen äänen potilla. Samaan aikaan tämänkin blogin keskustelupalstoilla jotkut ovat korostaneet, miten hallitukseen tulisi valita ”hyviä tyyppejä”, jotka muodostavat hyvän tiimin ja hoitavat hommansa.

Totta varmasti sekin, mutta mikä arvo tässä kaikessa tulisi asettaa äänestäjien tahdolle? Millaisen viestin se antaa, että edellisvuosien hallituksista juuri kukaan ei saa vaaleissa ääniä suomeksi sanottuna paljon paskaakaan? Ei ainakaan kovin mairittelevaa.

Toki täytyy muistaa, että asioihin vaikuttaa moni tekijä, eikä ääniharavista välttämättä kaikilla riitä aikaa tai halua leikkiä JYYn hallituksessa. Jonkinlainen korrelaatio hallituksessa olemisen ja vaalimenestyksen välillä tulisi kuitenkin vallita, vaikka kyseessä ovat ”vain” edarivaalit.

  1. kyösti hagert

    Onhan se vähän hassua, että hallituksen tyypit eivät pärjää vaaleissa. Olisi hyväksi, jos ainakin hpj olisi hakenut kannuksensa myös jäsenistöltä. Toinen keskustelu on sitten, onko nykyisellä äänestysprosentilla mikään enää legimiteettiä.

    Minusta nyt olisi enemmän kuin kohtuullista, että seuraavalla kaudella JYYssä oppositiossa olisi oikeisto ja sittarit. Vasemmistovihreät kampanjoivat blokkina ja Touko Aaltohan huuteli Rentukassa enemmän kuin kovaa, kuinka vaan koalitiolla on merkitystä. Jos hallitus olisi muodostettu vain Jyvivasta, Gröniönistä ja Demareista niin hallitus pääsisi edarin enemmistön turvin harjoittamaan haluttua politiikkaansa. Samalla tulisi ainakin estettyä oikeiston ja sittareiden pääsy SYLliin JYYn tyrkkynä seuraavaksi kolmeksi neljäksi vuodeksi. Mielenkiintoista olisi myös nähdä, kuinka yleensä ryhmäkurittomina esiintyvät Vihreät ja muut voittajat saisivat sitoutettua urpommatkin edaattorinsa hallituksen esityksien taakse ja miten budjettiraameja vihaavat ja kaikille karkkia lupailevat vassarit pystyvät leikkaamaan menoeriä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Tero U.

    Miten tässä kirjoituksessa sekoitetaan nyt istuvan hallituksen saamat äänimäärät ja se onko tärkeää, että saako hallitukseen pyrkivä ääniä. Eihän istuvien hallituslaisten äänimäärät ole relevantteja enää tässä vaiheessa elleivät ne hae uudelleen pesteihin. 2008 ja 2009 vuoden hallituslaisten kohdalla relevanttia on ne 2 vuotta sitten käydyt vaalit, jos sitä äänimäärää tahdotaan pitää oleellisena seikkana hallitukseen pyrkimisen kohdalla. Ja sekin on hyvä muistaa, että 2009 vuoden hallitukseen pyrkineet eivät välttämättä kaikki olleet edes yliopiston kirjoilla edellisten vaalien aikaan, jotta olisivat voineet olla edes vaaleissa ehdolla.

    Se on sitten aivan toinen keskustelu, että mikä pitäisi äänimäärien paino olla hallitukseen valittaessa. Hallituksenhan kuitenkin valitsee edaattorit ja ne voi sinne valita ihan kenet lystää JYYn jäsenistä, vaikka ääniä ei olisi tullut yhtään. Itse olen noin pikaisesti miettien sitä mieltä, että kyllä niille jonkinlaisen painoarvon voisi antaa, mutta koska hallitukseen pyrkiviä on rajattua määrä, niin hallitus täytyy pyrkiä muodostamaan siitä joukosta järkiperustein eikä välttämättä kaikkiin pesteihin saada tyyppejä, joilla olisi kreisinä ääniä takanaan.

    Sitä paitsi hallituslaisten saamiin heikkoihin äänimääriin on selityksenä se, että niillä ei ole aikaa hengailla kavereidensa kanssa ja vaikka olisikin, niin lähtökohtaisesti jo vanhatkin kaverit vihaa, kun lähti hallitukseen 😛 Paskaa vaan tulee niskaan ja kritiikkiä, ei ole helppoa hallituslaisen elämä. Kantsii miettiä kahesti ennenkö lähtee.

    ”Samaan aikaan tämänkin blogin keskustelupalstoilla jotkut ovat korostaneet, miten hallitukseen tulisi valita ”hyviä tyyppejä”, jotka muodostavat hyvän tyypin ja hoitavat hommansa.”

    Tuossa lauseessa ei ole tolkkua sekä lisäksi muistan keskustelua olleen pätevyydestä, ei tyypin hyvyydestä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. V. Vallaton

    Tero U. kirjoitti:
    ””Samaan aikaan tämänkin blogin keskustelupalstoilla jotkut ovat korostaneet, miten hallitukseen tulisi valita ”hyviä tyyppejä”, jotka muodostavat hyvän tyypin ja hoitavat hommansa.”

    Tuossa lauseessa ei ole tolkkua sekä lisäksi muistan keskustelua olleen pätevyydestä, ei tyypin hyvyydestä.”

    Oikeassa olet, Tero U. Ei siinä lauseessa tolkkua ollutkaan, oli näemmä tullut kirjoittaessa näppäilyvirhe. Nyt oikea muoto on korjattu tekstiin.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  4. Ville Qvist

    Jonkun äänimäärän vaatiminen hallitukseen pääsemikseksi eriarvoistaa kyllä tosi voimakkaasti eri lähtökohdista hakevia ihmisiä. Jos et ole jo valmiiksi tunnettu persoona (kuten vaikka T. Aalto) tai sitten ns. hyvän tyypin maineessa jossain kohtuullisen suuressa ja yhtenäisessä joukossa (esim. ainejärjestön pj, tutori), niin suuriin äänimääriin on vaikea päästä. Äänestäjien kanssa kun ei pääse minkäänlaiseen järkevään yhteyteen oikein millään. Suurin osa paikoista, jossa ihmisiin pääsisi ottamaan suoraan kontaktia, on kiellettyä kampanjointialuetta, joten helppoa omien näkemystensä esiin tuominen ei ole. Totta kai ryhmät voivat pitää kahvitustelttoja tai jakaa lappusia kadulla, mutta juuri Itselle äänestäjän saaminen on pirun vaikeaa. Se käytännössä vaatisi jo melko voimakasta mainostamista ja tuskin halutaan sitäkään, että hallitukseen mielivän pitäisi edarivaaleissa pistää omaa rahaa voimakkaasti mainontaan.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  5. Virve S

    Toisaalta sen ”jonkun äänimäärän” edellyttäminen tarkoittaisi myös sitä, että hallitukseen tulisi tyyppejä, jotka ovat saaneet ihan oikeasti ääniä taakseen, eivätkä pelkästään ole onnistuneet hallituskähminnöissä… Vai mitä se demokratia nyt olikaan? Vai pitäisikö sääntöjä muuttaa ja jakaa paikat ryhmien välille voimasuhteiden mukaan?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *