Ei hakutuloksia.

Humanistikokelas työministerinä

06-anni-sinnemäkiHelsingin yliopisto on myöntänyt Anni Sinnemäellä humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Työministerinä hän joutuu ottamaan kantaa asioihin, joihin ei juuri ehtinyt tutustumaan opiskeluajan kiireissään.

Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki, 36, on Suomen työministeri. Istuva työministeri, jolla ei ole suoritettuna opintokokonaisuuksia yhdestäkään yhteiskunta- tai kauppatieteen tai historiatieteen oppiaineesta.
Ei valmiita sivuaineita muista humanistisista aineista kuin kielitieteistä. Eikä aineista kuten valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka tai kansantaloustiede. Suomen historia, taloushistoria tai poliittinen historia. Euroopan integraatio -opinnot, kehitysmaatutkimus tai sosiologia, markkinointi, psykologia, henkilöstöjohtaminen, puunjalostustekniikka tai laskentatoimi.
Olisiko tarpeellista, että valittu työministeri olisi opiskellut jotain edellä mainituista aineista?

Anni Sinnemäki kertoo, ettei ole suorittanut edes yksittäisiä kursseja kyseisistä oppiaineista opiskeluvuosinaan Helsingin yliopistossa.
”Olen lukenut laudaturopintoja vastaavat Venäjän kielestä ja kulttuurista. Sivuaineita oli paljon. Perusopinnot olen suorittanut filosofiasta. Kansantaloustieteitä en ole lukenut. Enkä taloustieteitä”, Sinnemäki kertoo Jyväskylän Ylioppilaslehden toimittajan sitä erikseen useasti kysyessä.
”Sitten otin jossain vaiheessa vaan kandidaatin tutkinnon ulos, koska olin ollut kirjoilla jo niin pitkään yliopistolla”, työministeri kertoo.
Kiirettä piisasi – tyttären kanssa. Ja niinä aikoina Sinnemäki teki sanoituksia Kerkko Koskisen sävellyksiin, joista tuli maan suurimpia hittejä Ultra Bra -yhtyeen avulla.
Sinnemäki kirjoitti myös runokokoelman ja lukuisia kolumneja eri julkaisuihin. Olihan mukana 1990-luvulla hetken valtakriittisessä tv-ohjelmassakin Peter Nymanin johdolla. Hän oli myös poliittisesti aktiivinen ylioppilaskunnassa ja myöhemmin vihreässä puolueessa.
Ei kai siinä ehdi, sitten.

Työministeri Sinnemäen tulee kuitenkin ottaa kantaa moniin talouden kysymyksiin ministeriönsä poliittisena johtajana ja puoleensa puheenjohtajana.
Akateemisesta työttömyydestä Sinnemäellä on sanottavaa, koska Jylkkäri oli sen ministerin sihteerin pyynnöstä etukäteen nimennyt yhdeksi haastattelun aiheeksi, jotta ministeri voi valmistautua etukäteen.
Sinnemäki ymmärtää ongelman, ja kertoo, että sitä yritetään ratkaista.
Pyydän ministeriä tarkentamaan.
”Hyvä puoli akateemisessa työttömyydessä on, että akateemiset kuitenkin tutkimuksien mukaan ovat valmistumisen jälkeen työttöminä keskimäärin lyhyemmän aikaa kuin muut opiskelijat ja he työllistyvät kyllä ennemmin tai myöhemmin itsekin”, Sinnemäki sanoo.
”Eniten olen huolissani tradenomien ja insinöörien työllisyydestä, koska heidän puolellaan on selkeästi tilastoissa nähtävissä ylikouluttaminen ja työelämän tarpeiden kohtaamattomuus. Taas ammattikoulutasolla työllistäminen sujuu myös hyvin, koska duunareista on taantumassakin kysyntää.”
Työministeri ei haastatteluhetkellä tiennyt tarkoista tilastoista, joista selviää sijoittuvatko akateemiset työttömät oman alansa töihin vai ei.
”Ei Tilastokeskuksessa tai ministeriössä ole sellaisia tilastoja, joten en tiedä tarkasti, miten akateemiset sijoittuvat työelämään.”
En halua kuluttaa ministerin kiireistä haastatteluaikaa kertomalla tilastoista. Lähes kaikki korkeakoulut nimittäin ovat tilastoineet jo vuosia valmistuneiden sijoittumista omia markkinointitarkoituksiaan varten. Teknillisten korkeakoulujen tilastot ulottuvat vuosikymmenien taakse ja Jyväskylän yliopistokin 1990-luvulle.
Ainakin Jyväskylän tilastojen valossa ongelmana monilla aloilla nimenomaan on, että ensimmäiset pätkätyöt ovat harvoin oman alan töitä. Se tarkoittaa alempaa palkkaa ja valtion koulutuspanoksen hukkaamista. Se on todellista työurien lyhentämistä.

Akateeminen työttömyys ei siis ole työministerin ja puoluejohtajan mukaan ensisijainen ongelma.
Työministeri näkee, että ongelmaa ratkaistaan, sillä hallituspuolueet olivat jo talvella sopineet, että lisäbudjetissa otetaan huomioon erityisesti viimeisen vuoden aikana käsiin räjähtänyt alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömyys.
Sinnemäki ei näe suoraa työllistämistukea yrityksellä liiemmin ongelmallisena kansantaloudellisesti tai markkinataloudellisesti.
”Se vääristää työmarkkinoita joiltakin osin, mutta tukea ovat antaneet työministerit jo ennen vihreitä. Demareiden [Tarja] Filatovin aikoina se alkoi. Mutta se on tähän hätään ainoa keinoa saada työmarkkinat toimivaan nopeasti.”
Ministeri kavahtaa sanaa tempputyöllistäminen. Hän ei näe tuessa temppuja.
Sinnemäen mielestä on tärkeintä saada nuoret töihin, keinolla kuin keinolla. Sillä ehkäistään syrjäytymistä ja muita ongelmia, jotka tulevat myöhemmin kalliiksi.
”Siitä on kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa. Työmarkkinat kyllä vääristyvät muutenkin muista tuista.”

Yle-asiassa Sinnemäki kannattaa mediamaksua, eikä halua Yleisradion rahoitusta suoraan budjettirahoituksesta.
”Mediamaksulla taataan Yleisradion toimittajille journalistinen riippumattomuus. Suoraan verotuksesta otettaessa tämä ei olisi mahdollista. Mediamaksu voidaan oikeudenmukaisesti maksaa takaisin kunnallisveron perusvähennyksellä.”
Siinä ministeri viittaa haasteellisiin ryhmiin kuten eläkeläiset ja sosiaalitukien piirissä olevat työttömät, yksinhuoltajaäidit, työkyvyttömät ja pätkätyöläiset. Kaikki ryhmät ovat tärkeitä vaaleihin valmistautuville vihreille ja vasemmistolaisille puolueille.
Ministeri yllättyy, kun kysyin tarkemmin, miten opiskelijoille mediamaksu voidaan oikeudenmukaisesti korvata, koska valtio ei voi suinkaan olettaa että kaikkien opiskelijoiden pitää tehdä töitä, jotta verohelpotuksesta olisi apua.
Erityisesti Sinnemäki alkaa keskittymään, kun ihmettelen, että eikö nämä opiskelijat ole nimenomaan tärkeitä ajatellen puolueen tulevien eduskuntavaalien potentiaalisia äänestäjiä.
Ministeri myöntää, että opiskelijalle, joka ei tee töitä, vaan on opintotuen varassa, ei voida kompensoida mediamaksua.
”Opiskelijoille mediamaksu voidaan kompensoida vain opintotuen korotuksella.”
Korotuksella, jota vihreät ovat ajaneet aktiivisesti Sinnemäen mukaan aina. Erityisenä vaaliteemana opintotuen korotus on ollut ainakin 2000-luvun.
”Tottakai mediamaksua ei voida kompensoida aivan kaikille erityisryhmille, koska lainsäädäntö ei voi olla niin tarkkaa”, Sinnemäki lopulta viiden minuutin poliiitisen monologin jälkeen tiivistää.
”Mutta kuitenkin valtaosa opiskelijoista käy tutkimuksien mukaan töissä, niin se ei ole suuri ongelma. Enemmän pitää miettiä näitä muita erityisryhmiä”, ministeri summaa kantansa.
Terveydenhuoltoasioissa vaaleihin valmistautuva puheenjohtaja ei kannata, eikä halua edistää ilmaista perusterveydenhuoltoa.
”Käyntimaksut ovat tärkeä osa perusterveydenhuoltoa Suomessa 2000-luvulla”, Sinnemäki tiivistää.

Työministeri Anni Sinnemäellä on mielenkiintoisia kantoja oman ministerintonttinsa ja vähän sen ulkopuolellakin asioihin. Onhan hän ottanut julkisuudessa railakkaasti kantaa esimerkiksi turkistarhaukseen, joka ei kuulu hänen tonttiinsa Suomen hallituksessa. Kuten eivät ydinvoimakysymyksetkään.
Ydinvoimasta vihreät on linjannut hyvin julkisesti keväällä energiavastaavansa, kansanedustaja Oras Tynkkysen suulla, että hallituksessa istutaan 2011 kevään vaaleihin tuli uusia ydinvoimalalupia kuinka monta tahansa.
Kuitenkaan työministeri ei ole oman tonttinsa asioista railakkaasti uskaltanut ottaa kantaa juuri lainkaan. Hän on lähinnä toistanut virkamiestensä ja poliittisten avustajiensa yhdessä tekemiä yleisesti kaikissa puolueissa hyväksyttyjä kantoja yhä kasvavan työttömyyden hoidossa.

Tuoreimpana työnään Sinnemäki oli sopimassa lisäbudjettineuvotteluissa uutta tukea nuorille työttömille.
Miljoonaluokan tukia sijoitetaan sinne minne ennenkin kokoomuksen ollessa hallituksessa: valtaosa suoraan yritystukeen kannattaviin pk-yrityksiin, jotka joka tapauksessa palkkaisivat kesällä tai syksyllä uusia nuoria työntekijöitä, koska taantuma on monilla aloilla jo kääntynyt nousuun maailmantalouden elpyessä.
Mutta siinä tuessa ei humanististen tieteiden kandidaatti Anni Sinnemäki näe mitään ongelmia.

Toni Peltonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.