SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖIHIN kuuluvilla opiskelijoilla ei ole tällä hetkellä yhdenvertaista oikeutta saada opintotietojärjestelmiin todellista sukupuoltansa vastaavaa sukupuolimerkintää. Myöskään itse valitun kutsumanimen määrittely järjestelmiin ei ole pääsääntöisesti mahdollista.  

Suomalaisten korkeakoulujen opintotietojärjestelmien eli Sisun ja Pepin tietoja käytetään esimerkiksi kurssi-ilmoittautumisia, tilastointia ja opintosuorituksia varten. Opintotietojärjestelmiin tallentuvat usein opiskelijan juridiset tiedot, sillä monet korkeakoulut hakevat tiedot digi- ja väestötietovirastolta. Ei-binääriset ihmiset jäävät väestötietojärjestelmässä näkymättömiin, sillä lainsäädäntö ei tunnista kolmatta juridista sukupuolta. 

Opiskelijoiden mielenterveysjärjestö Nyyti ry ajaa asiaan muutosta kannanotolla. Sen tavoitteina ovat neliportainen sukupuolikoodisto tietovarantoihin, sukupuolimerkinnän rajattu tarkasteluoikeus sekä sukupuolimerkinnän ja kutsumanimen itsemäärittely. Kannanoton allekirjoitti 186 opiskelijajärjestöä. Se luovutettiin suljetussa keskustelutilaisuudessa 5.10. Paikalla oli korkeakoulujen, opintotietojärjestelmien eli Sisun ja Pepin kehittäjiä sekä opiskelijajärjestöjen edustusta.  

NYYTI RY:N QueerMieli -hankkeen asiantuntija Sanni Laurila kertoo, että opintotietojärjestelmiin liittyvät haasteet tulivat hankkeen tietoon jo vuonna 2024.  QueerMieli on Nyyti ry:n sateenkaariopiskelijoiden mielenterveyttä edistävä kolmivuotinen (2024–2026) hanke. 

“Sateenkaariopiskelijajärjestöt toivat asian esiin, ja nyt halusimme kannanotolla koota mahdollisimman paljon opiskelijoiden ääntä yhteen”, Laurila sanoo.  

Laurilan mukaan opintojärjestelmien eli Sisun ja Pepin kehittäjien puolelta tekninen ratkaisu ei ole ongelma. Keskeisin haaste on kuitenkin opintotietojärjestelmien linkitykset muihin alustoihin, kuten HR-järjestelmiin ja Virta-opintotietopalveluun. Sisua kehittää Funidata Oy ja Peppiä Eduix ja Peppi-konsortio.  

“Kyseessä on laaja myös opintotietojärjestelmien ulkopuolelle ulottuva kokonaisuus. Lainsäädännöstä puuttuu kolmas juridinen sukupuolimerkintä, jolloin ei-binääriset eivät voi korjata sukupuolimerkintäänsä, eli haasteena on myös lainsäädäntö”, Laurila jatkaa.   

Korkeakoulut voivat vaikuttaa siihen, miltä heidän järjestelmänsä näyttää sekä siihen minkälaisia teknisiä ratkaisuja kansallisesti tehdään, hän kertoo. 

“Tässä laajassa kokonaisuudessa pienikin askel on tärkeä. Opintotietojärjestelmien muutosten lisäksi korkeakoulut voivat tiedottaa vahvemmin opiskelijoita ja henkilöstöä tietojen korjaamisen prosessista, sekä panostaa sukupuolen moninaisuuden ymmärryksen lisäämiseen arjessa”, Laurila toteaa.  

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON vararehtori Marja-Leena Laakso kertoo, että kutsumanimen ja sukupuolen itsemäärittelystä opintotietojärjestelmässä on keskusteltu pitkään myös yliopiston puolella. Laakso osallistui Nyyti ry:n keskustelutilaisuuteen 5.10. UNIFI:n eli Suomen rehtorineuvoston edustajana.  

OHA-forum eli yliopistokoulutuksen asiantuntijaverkosto teki koulutusvararehtoreille lokakuussa päätettäväksi ehdotuksen, jonka mukaan Sisuun ja Peppiin kehitetään kutsumanimikentän lisäksi käyttönimikenttä. Käyttönimikenttään opiskelija voi määritellä itse valitsemansa kutsumanimen, jonka näkyvyyttä lisättäisiin järjestelmissä erityisesti opetukseen liittyvissä yhteyksissä. Uudistus siis mahdollistaa korkeakoulujen määritellä sisäisesti, miten kutsumanimeä ja käyttönimeä käytetään sekä kummasta kentästä nimi otetaan eri tilanteissa. 

”Tämä on toteutettavissa Sisuun ja Peppiin peruskustannuksin, mutta kehitystyötä ja rahallista panostusta vaatii uudistuksen integraatio esimerkiksi Moodleen tai muihin opiskelijoiden käyttämiin alustoihin”, Laakso sanoo.  

Hänen mukaansa valtakunnallisesti koulutusvararehtorit ovat nähneet asian edistämisen tärkeäksi.  

”On mahtavaa, että saamme ratkaisun tähän isoon asiaan, mitä opiskelijat ovat jo pitkään tuoneet esille. Emme ole pystyneet toimimaan niin yhdenvertaisesti kuin olemme luvanneet”, Laakso toteaa.  

”Tärkeintä tietysti on, että olemme sitoutuneita yliopistolla laadittuihin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteisiin. Opiskelijoilla on myös lupa vaatia ja olettaa, että näin myös toimitaan”, hän jatkaa.