Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) lähihistorian merkittävin muutos tapahtui vuoden 2021 vaihteessa. Tuolloin astui voimaan uusi laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta.
Lain läpivienti oli tapahtunut jo Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella. Moni muistaa Sipilän hallituskauden loppumetreillä perustuslaillisiin (mm.) ongelmiin kaatuneesta sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta. YTHS-lakia oli kuitenkin edistetty omana kokonaisuutenaan.
”Itse asiassa tämä on harvemmin noteerattu asia”, sanoo syyskuussa YTHS:n toimitusjohtajana aloittanut Annika Saarikko.
Kesällä kansanedustajuudesta luopunut keskustan entinen puheenjohtaja toimi Sipilän hallituksen kaksi viimeistä vuotta perhe- ja peruspalveluministerinä. Lain viimeistely ja hyväksyminen tapahtui siis Saarikon vahtivuorolla.
”Kaikki uudistukset oli tavallaan sidottu siihen uuteen sotemalliin, mutta tätä ei”, Saarikko muistuttaa YTHS:n Töölön-toimipisteen kokoushuoneessa Helsingissä.
Saarikko kertoo olevansa YTHS-lain läpiviennistä ylpeä, vaikka toteaakin heti perään, että kyse ei suinkaan ollut vain Sipilän hallituksen hankkeesta, vaan pidemmästä prosessista, jonka hän sai lopulta viedä maaliviivan yli.
”Se on itse asiassa isoimpia terveyspoliittisia rakenneuudistuksia tämän hyvinvointialuemallin lisäksi 2000-luvulla”, Saarikko sanoo viitaten Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana perustettuihin hyvinvointialueisiin.
Siinäkin uudistuksessa hän oli vahvasti mukana.
Käytännössä uusi YTHS-laki siirsi ammattikorkeakouluopiskelijat säätiön palvelujen piiriin. Muutoksen mittakaava on valtava. Säätiön asiakaskunta kaksinkertaistui noin 126 000 opiskelijasta noin 250 000:een.
Nykyisin korkeakouluopiskelijoita on yli 300 000. YTHS:n oman arvion mukaan säätiön palveluita käyttää vuoden aikana heistä noin puolet.
Samassa yhteydessä vastuu opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä siirtyi Kansaneläkelaitokselle (Kela), joka oli aiemmin keskittynyt kuittaamaan viulut, joihin ylioppilaiden omat varat eivät riittäneet. Kela sai tehtäväkseen myös aiemmin ylioppilaskunnille kuuluneen YTHS:n jäsenmaksun perimisen.
Ammattikorkeakoululaisten mukaantulosta riemuittiin myös yliopistopiireissä.
”Opiskeluterveydenhuollon vahvistaminen on yksi hienoimpia asioita tällä hallituskaudella”, kuvaili Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) silloinen puheenjohtaja YTHS-lakia maaliskuussa 2019.
Täysin kivuttomasti vuonna 2021 konkretisoitunut siirtymä ei kuitenkaan sujunut. Asiakasmäärän tuplaantuminen ja mielenterveyspalvelujen kasvava kysyntä – johon myös koronapandemia toi oman lisänsä – loivat paineen, johon YTHS:n oli vaikea vastata.
Jyväskylässä mielenterveyspalveluihin pääseminen saattoi kestää jopa kolme kuukautta. Sadat opiskelijat osoittivat mieltään huhtikuussa 2022 Kauppakadulla ja vaativat parempia resursseja.
”Miksi maksaa, jos hoitoon ei pääse”, ihmeteltiin mielenilmauksessa mielenterveyspalveluiden resurssien puolesta – Jyväskylän YTHS:n mielenterveyspalveluihin pääseminen kestää jopa kolme kuukautta
Ennen Saarikon haastattelua Jylkkäri teki kyselyn, jossa kartoitettiin opiskelijoiden kokemuksia ja tyytyväisyyden astetta YTHS:n palveluihin. Kyselyn 66 vastaajasta kolme neljästä kertoi olevansa jokseenkin tai erittäin tyytyväinen YTHS:n palveluihin. Jokseenkin tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä oli noin 16 prosenttia 66 vastaajasta.
Erityisen kiitollisesti vastaajat suhtautuivat varsinaiseen YTHS:ltä saamaansa hoitoon.
Avovastauksien tarkastelu kuitenkin paljastaa, että tyytymättömyys kohdistuu edelleen juuri hoitoon pääsyn venymiseen erityisesti mielenterveyspalveluissa. Asiasta huomautti myös moni palveluihin tyytyväinen vastaaja. Etenkin YTHS:n hoitoon ohjauksessa käyttämää SelfChat-keräsi paljon moitteita.
Muutamassa vastauksessa kerrottiin myös, kuinka venyneet jonotusajat olivat keskeyttäneet opinnot useaksi kuukaudeksi.
Saarikon mielestä kyselyssä esiin nousseet tilanteet ovat niihin joutuneille ihmisille kohtuuttomia. Hän pitää niitä merkittävinä myös siksi, että YTHS:lle on laissa määritelty velvollisuus opiskelukyvyn ylläpitämisestä.
”Kun annetaan palvelu erillisjärjestelmässä, niin sen pitää näkyä siinä, että opiskelukyky pysyy tallella ja ihmiset valmistuvat”, Saarikko sanoo.
Puolueen puheenjohtajuus on tehtävä, johon kuuluu paljon valtaa ja vastuuta. Sitä ylemmäs on kotimaan politiikassa vaikea nousta. Ehkä siksi moni entinen puheenjohtaja siirtyy ulkomaille tai muihin tehtäviin, Saarikko pohtii.
Saarikon mukaan vetäytyminen politiikasta ja siirtyminen YTHS:n johtoon olivat hänelle johdonmukainen valinta. Hän kertoo halunneensa aina työskennellä nuorten ja lasten puolesta, tuleville sukupolville.
”Keskustalaiset sanoittavat sen aatteellisesti ylisukupolviseksi politiikanteoksi.”
Erityisesti viime vuosien aikana Saarikko havahtui siihen, että hän ei oikeastaan enää kuule nuoren sukupolven ääntä. Sitä ääntä, jota hän itse oli edustanut noustessaan eduskuntaan 27-vuotiaana kevään 2011 eduskuntavaaleissa.
Mietteliääksi veti myös Suomen silmissä harmaantuva väestö. Kansanedustajuudesta luopumista seuranneessa Helsingin Sanomien haastattelussa Saarikko pohti johtaako eläkeläisten suojaaminen leikkauksilta keskinäisen luottamuksen murenemiseen yhteiskunnassa.
”Mulle tuli voimakas tunne siitä, että haluaisin tehdä töitä niiden ihmisten kanssa, jotka haastavat jo munkin ajattelua siitä mikä on tärkeää, oikein ja oleellista.”
Osansa oli myös omalla ikääntymisellä.
”Tuli ymmärrys omasta nelikymppisyydestä, joka ehkä on tyypillinen kohta työuralla miettiä, että mitä mä oikeasti haluan ehtiä tehdä.”
YTHS:n toimitusjohtajaa haettiin toukokuussa. Saarikko haki ja tuli valituksi.
Ennen toimitusjohtajuutensa alkua Ylioppilaslehdelle antamassaan haastattelussa Saarikko kertoi, että häntä motivoivat erityisesti tässäkin haastattelussa jo mainitut mielenterveyteen liittyvät kysymykset.
Nuorten mielenterveys on aihe, josta on viime aikoina käyty paljon julkista keskustelua. On puhuttu jopa mielenterveyskriisistä.
Petteri Orpon (kok.) hallitus pyrki vastaamaan nuorten kasvaneeseen mielenterveyspalvelujen kysyntään säätämällä alle 23-vuotiaille erityisen terapiatakuun, jossa palveluihin tulisi päästä viimeistään kuukauden sisällä hoidontarpeen toteamisesta.
Tavoite ei Saarikon mukaan ole kaikilta osin järkevä. Hänen mukaansa mielenterveyspalveluita tarvitaan usein elämän murroskohdissa.
YTHS:n näkökulmasta näistä murroksista kriittisimpiä ovat opintojen aloittamiseen liittyvät elämänmuutokset ja toisaalta valmistuminen ja siirtyminen kohti työelämään. Etenkin valmistuminen ajoittuu usein 23 ikävuoden jälkeiseen aikaan, joskus myös opintojen aloitus. Toimivat mielenterveyspalvelut ovat molemmissa hetkissä yhteiskunnan kannalta kriittisiä.
YTHS:llä on siis ollut muun terveydenhuoltojärjestelmän tavoin vaikeuksia vastata kasvaneeseen mielenterveyspalvelujen kysyntään. Silti Saarikko kuulostaa jossain määrin optimistiselta.
Säätiön digitaaliset palvelut ovat uudistumassa ensi keväänä. Siinä samassa esimerkiksi paljon moitteita keränneen SelfChatin pitäisi korvautua uudella.
”Uskotaan, että sitä kautta myös palveluiden kysyntä tulee kasvamaan, kun yhteydenotot helpottuvat”, Saarikko sanoo.
Myös mielenterveyspalvelujen sisältöjä on kehitetty Sosiaali- ja terveysministeriön koronapandemian aikaan mielenterveyspalvelujen vahvistamiseen myöntämällä erillisrahoituksella. Sitäkin päätöstä Saarikko oli tekemässä.
Mielenterveyspalvelut siis motivoivat, mutta mitä muuta Saarikko haluaa tuoda pöytään?
Entinen valtiovarainministeri on tunnettu kasvo. Saarikko haluaisi nostaa YTHS:n julkista profiilia ja tuoda esiin säätiössä työskenteleviä ammattilaisia, joilla on erityistä osaamista nuorten aikuisten terveydestä.
Mutta ensin on tunnettava instituutio, jonka puolesta puhuu. Perehdyttävää riittää, vaikka hän on poliittisella urallaan ollut suhteellisen paljon tekemisissä YTHS:n kanssa.
”Ei se tarkoita, että mä jotenkin tietäisin mitä YTHS:lle tänä päivänä kuuluu”, Saarikko sanoo.
Toimitusjohtajuuden alkuun Saarikko on muun muassa perehtynyt työhön edeltäjänsä Katariina Poskiparran ohjauksessa, tavannut tärkeimpien sidosryhmien edustajia ja keskustellut satunnaisotannalla valittujen YTHS:n työntekijöiden kanssa.
”Koko yhteiskunta ovea raapien etsii vastauksia siihen, että mistä johtuu tämä nuorten pahoinvointi ja miksi niin moni haluaa mielenterveyspalveluja”, Saarikko sanoo.
”Kyllä mä haluan niistä havainnoistani sitten kertoa kun oikea aika on, että miten meidän mielestä tätä jo kriisiksikin kutsuttua mielenterveyden tilannetta pitäisi ratkoa.”
Kuten Jylkkärin tekemästä kyselystä selvisi, todella moni opiskelija on myös tyytyväinen YTHS:n palveluihin, erityisesti suuterveydenhuoltoon. Kunhan hoitoon vain ensin pääsee.
Saarikon mukaan tämä vastaa myös YTHS:n omaa analyysiä tilanteesta. Säätiö on mitannut asiakkaittensa tyytyväisyyttä saatuun hoitoon ja tulokset ovat olleet todella hyviä.
Kritiikkiä kerännyttä hoitoon ohjausta sen sijaan on hänen mukaansa tarkoitus mitata vielä tänä vuonna.
”Nostalgia ei kuitenkaan voi olla se asia, jolla YTHS:sää johdetaan tänä päivänä.”
Moni kertoi Jylkkärille olevansa tyytyväinen etenkin siihen, että YTHS:llä heidän huolensa ja murheensa otettiin vakavasti. Syntyi kohdatuksi tulemisen tunne.
Saarikko kertoo kesän aikana keskustelleensa useiden YTHS:n asiakkaiden ja erityisesti entisten asiakkaiden kanssa.
”Jotainhan se kertoo politiikasta, että enemmän mulle on tullut juttelemaan opiskelijoiden vanhemmat kuin opiskelijat itse.”
Usein nostalgisoivien keskustelujen viesti oli se, että YTHS:ään liittyy vahvoja muistoja hyvistä palveluista. Tässä mielessä brändiä voi Saarikon mukaan pitää vahvana.
Hänellä itsellään on opiskeluajoiltaan YTHS-kokemus, jolla on ollut suuri merkitys opintojen jälkeisessäkin elämässä.
Selittämätön epämääräinen väsymys paljastui YTHS:n vastaanotolla kilpirauhasen vajaatoiminnaksi.
”Kerron tämän siksi, että se asia, joka on mun loppuelämän olemassa. Ja se diagnoosi tehtiin YTHS:llä jonne pääsi ja jossa minut otettiin tosissaan”, Saarikko sanoo.
”Mutta nostalgia ei kuitenkaan voi olla se asia, jolla YTHS:sää johdetaan tänä päivänä.”